Veren merkkiaineet avuksi veritautipotilaiden infektioiden havaitsemiseen ja riskinarviointiin

Veren varhaisten merkkiaineiden avulla on mahdollista tunnistaa veritautipotilaista ne, joilla neutropeniaan liittyvä infektio saattaa johtaa hengenvaarallisiin komplikaatioihin. Kokeellisista merkkiaineista P

Matti Vänskä

Vauvaiän minipuberteetti kuuluu normaaliin kehitykseen

Vauvaiän minipuberteetin eroja keskosten ja täysiaikaisina syntyneiden lasten välillä selittää kehitysikä ja täysiaikaisten lasten pitempi altistus korkeille kohdunsisäisille hormonipitoisuuksille.

Tanja Kuiri-Hänninen

LGMD1D on Suomen yleisin vallitsevasti periytyvä hartia-lantiolihasdystrofia

LGMD1D on Suomen yleisin vallitsevasti periytyvä hartia-lantiolihasdystrofia. Syyksi paljastui DNAJB6-geenin mutaatiovirhe, joka oli kaikilla tämän aineiston suomalaisilla potilailla sama. Vielä ei ole varmuutta siitä, miksi elimistössä kaikissa kudoksissa runsaana esiintyvän DNAJB6-proteiinin geenivirhe aiheuttaa sairauden lihaskudokseen. Lihaksessa DNAJB6:n toiminta liittyy proteiinien laaduntarkkailujärjestelmän toimintaan. Potilasmäärä on pieni, mutta tiedossa on jo, että taudin kliininen kirjo tulee laajentumaan jatkossa uusien mutaatioiden löytymisen myötä.

Satu Sandell

Tarjoilijoilla muita suurempi riski sairastua syöpään

Tupakoinnin kieltäminen kokonaan ravintoloissa vähensi merkittävästi ravintolatyöntekijöiden altistumista tupakansavulle ja työntekijöiden työperäistä hengitysteiden ja silmien oireilua. Seurannan mukaan tiukka tupakkalaki pysyi tehokkaana vielä 3 vuotta kiellon tultua voimaan. Tarjoilijoiden riski sairastua syöpään oli kohonnut muuhun väestöön verrattuna viidessä Pohjoismaassa. Tämä voi johtua siitä, että tarjoilijat tupakoivat muuta väestöä yleisemmin, altistuvat työssään tupakansavulle ja käyttävät alkoholia muuta väestöä enemmän.

Jere Reijula

Hyperspektrikuvantaminen hyödyllinen ihon premalignien muutosten havaitsemisessa

Hyperspektrikuvantaminen todettiin hyödylliseksi varhaisten, silmälle vielä näkymättömien aktiinikeratoosien havaitsemisessa. Lisäksi hyperspektrikuvantamisen avulla kyettiin havaitsemaan silmälle näkymättömiä lentigo maligna -kasvainten rajoja. Tämä auttaa entistä tarkemmin määrittämään hoitoalueet ja saattaa mahdollistaa entistä tarkemman hoidon seurannan. Turhilta lisäleikkauksilta saatetaan välttyä.

Noora Neittaanmäki-Perttu

Uutta tietoa paleltumiskuolemista ja kylmän vaikutuksista elimistöön

Kuolemanjälkeisten trombomoduliini- ja katekoliamiinitasojen määritys tuo lisänäyttöä kuolemaa edeltäneestä kylmävaikutuksesta, kun epäillään paleltumiskuolemaa. Elimistön alilämpöisyystila vaikuttaa selvästi trombomoduliinin tuotantoon ja erittymiseen. Tällä voi olla merkitystä myös kylmäaltistusta hyväkseen käyttävien lääketieteellisten hoitojen kannalta.

Lasse Pakanen

Lapsuusiän syövän sairastaneet tarvitsevat säännöllisen sydänseurannan

Koska huomattava osa lapsuusiän syövistä on parannettavissa, hoitojen aiheuttamien pitkäaikaishaittavaikutusten minimoiminen on tärkeää. Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että suurella osalla antrasykliineille altistuneista lapsuusiän syövän pitkäaikaisselviytyjistä oli viitteitä alentuneesta sydämen systolisesta ja/tai diastolisesta toiminnasta uusilla kuvantamismenetelmillä tutkittuna. Vaikka tutkitut lapsuusiän syövän sairastaneet olivatkin vähäoireisia, he tarvitsevat säännöllisen sydänseurannan ja hyötyvät sydänterveellisten elintapojen ohjauksesta.

Kaisa Ylänen

Lupaavia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen progressiivisessa MS-taudissa

Positroniemissiotomografian (PET) avulla on mahdollista arvioida aivojen laaja-alaista tulehduskuormaa etenevässä MS-taudissa. Tulevaisuudessa positroniemissiotomografiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää etenevään taudinvaiheeseen siirtymässä olevien MS-potilaiden tunnistamisessa ja taudin vaikeusasteen arvioimisessa.

Eero Rissanen

Keskosina syntyneillä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä on nuoruus- ja aikuisiässä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä tytöillä on jo 16-vuotiaana korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä on aikuisena korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.

Marika Sipola-Leppänen

Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä

Pohjois- ja inarinsaamelaisilla esiintyy huomattavasti vähemmän syöpää kuin suomalaisväestössä keskimäärin; kolttasaamelaiset sen sijaan sairastuivat mahasyöpään selvästi useammin kuin muu väestö. Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.

Leena Soininen

Sytokromi c -oksidaasin vajaatoiminnan komplementaatio mahdollinen siirtogeenisella AOX-entsyymillä

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin siirtogeeninen kärpäsmalli, joka ilmentää Ciona intestinalis -vaippaeläimeltä peräisin olevaa AOX-geeniä. AOX:n ekspression ei todettu vaikuttavan haitallisesti kärpäsen kehitykseen tai fysiologiaan. Sen sijaan siirtogeeniset kärpäset olivat osittain resistenttejä COX:a inhiboivalle syanidille, ja AOX:n ekspressio kompensoi merkittävästi mutaatiosta johtuvaa tai RNA-interferenssin avulla tuotettua COX:n vajaatoimintaa.

Kia Kemppainen

Indoleamiini 2,3 -dioksygenaasilla ja poskionteloleikkauksella merkitystä tulehduksellisissa hengitystiesairauksissa

Pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden polyyppien epiteelissä esiintyi enemmän indoleamiini 2,3 -dioksygenaasia (IDO) kuin terveessä nenän limakalvossa. Sen sijaan allergista nuhaa sairastavien ja terveiden verrokkien nenän koepaloissa ei havaittu eroja IDO:n ekspressiossa. Kynureniinin ja tryprofaanin suhde (IDO:n aktiivisuus) seerumissa ei eronnut astmaa sairastavien ja verrokkien välillä. Matala seerumin IDO:n aktiivisuus havaittiin atopiassa ja nenäpolyyppeissä.

Annika Luukkainen

Psyykenlääkkeillä yhteys lisääntyneeseen itsetuhoisuuteen

Psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käyttö oli yhteydessä lisääntyneisiin itsetuhoisiin ajatuksiin, itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin. Epilepsialääkkeet sen sijaan eivät liittyneet itsetuhoisuuteen. Usean hermostoon vaikuttavan lääkkeen yhtäaikainen käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen itsetuhoisuuteen.

Ina Rissanen

Tapaturmaisen selkäydinvamman ilmaantuvuus on aiemmin raportoitua suurempi

Väitöstutkimuksessa tapaturmaisen selkäydinvamman ilmaantuvuus Suomessa osoittautui aiemmin raportoitua selvästi suuremmaksi. Kaatumisen aiheuttamat kaulaytimen alueen vammat iäkkäämpien henkilöiden keskuudessa sekä alkoholinkäyttö vammautumisen riskitekijänä korostuivat potilasjoukossa voimakkaasti. Todettiin myös, että diffuusiotensorikuvantamisella voidaan saada määrällistä tietoa potilaan hermoratojen tilanteesta selkäydinvamman jälkeen. Tarvitaan kuitenkin lisäselvityksiä ja erityisesti seurantatutkimuksia akuutin vamman jälkeen, jotta voidaan selvittää, voidaanko tätä tutkimusmenetelmää hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi käytännön työssä potilaiden ennusteen arvioimisessa tai tutkimuskäytössä uusien hoitomuotojen tehon seurannassa.

Eerika Koskinen

Vapaata rautaa todettavissa säännöllisesti kantasolujen siirron yhteydessä

Vapaata rautaa oli todettavissa säännöllisesti kantasolujen siirron yhteydessä. Väitöstutkimuksessa osoitettiin myös, että transferiinin 80 %:n rautakyllästeisyys on luotettava kynnysarvo vapaan raudan ilmaantumiselle. Voidaan päätellä, että vapaan raudan ilmaantuminen johtuu suureksi osaksi kantasolujen siirron esihoidon aiheuttamasta luuytimen punasolutuotannon lakkaamisesta ja sen seurauksena raudan hyväksikäytön taukoamisesta. Osasyynä on myös esihoidon aiheuttama transferriinitason lasku.

Leila Sahlstedt

Peräsuolisyövät voidaan tunnistaa glykaanirakenteidensa perusteella

Paksu- ja peräsuolisyövässä lisääntynyt podokalyksiinin esiintyminen liittyi huonompaan ennusteeseen, kun taas lisääntynyt REG4-ekspressio liittyi parempaan ennusteeseen. Peräsuolen adenoomat pystytään erottamaan syövistä glykaanirakenteidensa perusteella. Saadut tulokset voivat jatkossa johtaa siihen, että leikkauksen jälkeisiä syöpähoitoja pystytään paremmin kohdentamaan niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Tuomas Kaprio

Uusia hoitovaihtoehtoja imunesteturvotukseen ja alaraajan hapenpuutteeseen

Väitöskirjatutkimuksessa esitellään uusia geeniterapiaa hyödyntäviä hoitovaihtoehtoja esimerkiksi syöpähoidosta johtuvaan imunesteturvotukseen ja alaraajojen ahtauttavaan valtimotautiin liittyvään hapenpuutteeseen. Kasvutekijähoidon avulla onnistuttiin palauttamaan vaurioitunut imusuonisto toimintakuntoiseksi tutkimusta varten kehitetyssä isoeläinmallissa. Lisäksi osoitettiin, että useiden verisuonten kasvua säätelevien tekijöiden yhtäaikainen aktivoiminen johtaa uusien verisuonten kasvuun ja parantaa hapenpuutteesta kärsivän lihaksen rasituksen jälkeistä energia-aineenvaihduntaa.

Krista Honkonen

Streptokokit aiheuttavat todennäköisimmin valtaosan ruusutulehduksista

Streptokokit ja erityisesti G-ryhmän streptokokki ovat todennäköisimmät taudinaiheuttajat valtaosassa ruusutulehduksista. Ruusutulehduksen riskitekijöitä ovat ihorikkoumat, krooninen turvotus ja ylipaino. Uusiutuvaan ruusutulehdukseen liittyvät jo aiemmin uusiutunut ruusutulehdus, krooniset ihosairaudet ja erityisesti psoriasis, diabetes, iän karttuminen ja painoindeksin kohoaminen sekä mahdollisesti nielurisojen poisto.

Matti Karppelin

Alkoholiriippuvuuden hoito kannattaa

Tutkimuksen jokaisessa hoitoryhmässä alkoholin käyttö väheni alle riskikulutuksen. Kaikki tulosmittarit osoittivat merkitsevästi, että jokainen kolmesta lääkehoidosta oli tehokas hoitomenetelmä jopa 2,5 vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Tällöin tutkimuksessa mukana oli vielä 101 potilasta ja heistä 23 % oli raitistunut.

Esti Laaksonen

Työterveyshuollon ja asiakasorganisaation prosessit eivät kohtaa

Työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämä työterveyshuollon laaja-alainen toiminta ja integrointi asiakasorganisaatioiden prosesseihin ei toteutunut tutkimuskohteena olleessa työterveyshuoltoyksikössä 1990- ja 2000-luvulla. Tämä siitä huolimatta, että työterveysyksiköllä oli selvä halu kehittää toimintaansa asiakastyöpaikkojen tarpeista lähteväksi. Tutkimuksen tuloksia voinee suuntaa antavasti yleistää samanlaisia tarpeiden arviointivälineitä käyttäneisiin tai käyttäviin työterveyshuoltoyksiköihin.

Tanja Rokkanen