Varhaislapsuuden maatilaympäristö voi suojata allergisilta sairauksilta

Maatilaympäristö varhaislapsuudessa voi suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta lapsuudessa ja mahdollisesti myös aikuisiällä aiempien tutkimusten mukaan. Suojaavan vaikutuksen on oletettu liittyvän monipuoliseen mikrobialtistukseen, joka saattaa olla yhteydessä immuunijärjestelmän kehittymiseen varhaislapsuudessa ja näin suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta. Varhaislapsuuden maatilaympäristön yhteyttä allergiseen herkistymiseen ja allergisiin sairauksiin aikuisiällä ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu prospektiivisissa pitkittäistutkimuksissa.

Jussi Lampi

Tulehduksella yhteys allergisten sairauksien syntyyn

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin matala-asteisesta tulehduksesta kertovan CRP-pitoisuuden yhteyttä atopiaan. Väitöstutkimus perustui kansainväliseen PASTURE-tutkimukseen, jossa mukana ovat Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi ja Sveitsi, sekä suomalaiseen LUKAS-tutkimukseen. Tutkimusaineistot kerättiin 2002-2011. Tulehduksen merkkiaineet kerättiin verinäytteillä yhden, 4,5 ja kuuden vuoden iässä. Lisäksi ulostenäytteet kerättiin kahden kuukauden iässä ja uloshengityksen typpioksidipitoisuus tutkittiin kuuden vuoden iässä.

Kirsi Mustonen

Iäkkäiden kaatumisten aiheuttamat vammat ja kuolemat

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vammojen ja kuolemien ilmaantuvuuden muutoksia Suomessa 1970-luvun alusta vuoteen 2012. Tutkimusjakson aikana kaatumiset ja myrkytykset ohittivat liikennekuolemat yleisimpinä aikuisten tapaturmakuolemien syinä Suomessa. Samaan aikaan iäkkäiden naisten kaatumiskuolemien ilmaantuvuus kuitenkin väheni ja viimeisinä havaintovuosina myös iäkkäillä miehillä ilmaantuvuuden nousu taittui.

Niina Korhonen

Uusia keinoja selkäydinvaurion hoitoon

Selkäydinvaurion jälkeen tapahtuvat haitalliset muutokset, kuten tulehdusreaktio ja hapettumisvauriot, voimistavat selkäydinvamman aiheuttamaa ensivauriota. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin uusia hoitomuotoja, joiden ajatellaan vaikuttavan näitä muutoksia lieventävästi. Työssä tutkittiin kantasoluterapian, geeniterapian ja tulehdusvasteen säätelyn vaikutuksia hiiren selkäydinvauriomallissa.

Yuriy Pomeshchik

Lonkan kokometallisten pinnoitetekonivelten keskipitkän aikavälin tulokset

Perinteisten metalli-muoviliukuparia käyttävien lonkkatekonivelten huonot tulokset nuorilla ja aktiivisilla potilailla johtivat eri tekonivelkonseptien aktiiviseen kehitystyöhön 1990-luvun loppupuolella. Kokometallisten pinnoitetekonivelten käyttö lisääntyi nopeasti 2000-luvun alussa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2008 ilmaantuivat kuitenkin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan kokometallisen lonkantekonivelen saaneilla potilailla oli havaittu lonkan ympäryskudosten tulehdusreaktioita, eli ns. metallireaktioita.

Aleksi Reito

Sosiaaliryhmien väliset erot sepelvaltimotaudin sairaalahoidossa ja hoidon vaikuttavuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin sepelvaltimotoimenpiteiden ja hoitotulosten sosiaaliryhmien välisiä eroja 1990-l. Sosiaaliryhmän osoittimina käytettiin ammattiin perustuvaa sosioekonomista asemaa, koulutusta ja tuloja. Lisäksi selvitettiin kajoavien toimenpiteiden tarjonnan lisääntymisen, seuranta-ajan pituuden, liitännäissairauksien, sairauden vaikeusasteen ja alueellisten toimenpidemäärien vaihtelun vaikutusta eroihin. Tutkittiin myös, onko samanlaisia sosiaaliryhmien välisiä eroja kajoavissa toimenpiteissä ja sepelvaltimotaudin hoitotuloksissa kroonista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, jotka ovat jo hoidon piirissä, verrattuna potilaisiin, joiden ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista oli äkillinen sydänkohtaus.

Tiina Hetemaa

Huimauspotilaiden psyykkiset oireet

Väitöskirjan ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ménière´n tautia sairastavien hallintakykyä koherenssikyselyn avulla. Aineisto on kerätty 547 postikyselyyn vastanneelta Suomen Ménière´-liiton jäseneltä. Psykiatristen oireitten esiintyvyyttä arvioitiin tutkimuksissa toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa. Tutkimusryhmä koostui 100 satunnaisotoksella valitusta henkilöstä, jotka raportoivat kiertohuimausta huimauksen esiintyvyyden selvittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa Helsingin Yliopistosairaalan alueella. Heille tehtiin sekä neuro-otologinen tutkimus että psykiatrinen arvio kyselylomakkeella. Neljännessä tutkimuksessa psykiatristen oireitten esiintyvyyttä tutkittiin 119 lapsi- ja nuorisopotilaan aineistosta, joita oli alun perin arvioitu Helsingin Yliopistosairaalan korvaklinikalla huimauksen vuoksi.

Sirpa Ketola

Merkittäviä kantakohtaisia eroja probioottisten bakteerien aiheuttamissa immuunivasteissa

Väitöskirjassa selvitettiin ihmisen leukosyyttien ja grampositiivisten bakteerien välisiä vuorovaikutussuhteita käyttäen mallina terveen ihmisen veren monosyyteistä erilaistettuja dendriittisoluja ja makrofageja. Työssä on havaittu selviä eroja probioottien, potentiaalisten probioottien ja patogeenisen Streptococcus pyogenes -bakteerin kyvyssä aktivoida immuunivasteita. Myös bakteerien anti- inflammatorinen potentiaali määritettiin niiden mahdollisten kliinisten vaikutusten ennustamiseksi.

Sinikka Latvala

Uusia näkemyksiä morfiinin kipua lievittävän vasteen tehostamiseen

Haittavaikutukset ja opioideille muodostuva toleranssi saattavat rajoittaa opioidien käyttöä ja johtaa epätyydyttävään kivun lievitykseen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ibudilastin, atipametsolin, spironolaktonin ja ketamiinin kehitysmahdollisuuksia opioidihoidon adjuvanteiksi. Kokeellisissa opioidihoidon rottamalleissa käytettiin ihmisillä käytettävien kiputestien kaltaisia kuuman ja mekaanisen kivun väistötestejä sekä sedaatiota ja koordinaatiota mittaavia testejä.

Tuomas Lilius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030