Sosiaaliryhmien väliset erot sepelvaltimotaudin sairaalahoidossa ja hoidon vaikuttavuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin sepelvaltimotoimenpiteiden ja hoitotulosten sosiaaliryhmien välisiä eroja 1990-l. Sosiaaliryhmän osoittimina käytettiin ammattiin perustuvaa sosioekonomista asemaa, koulutusta ja tuloja. Lisäksi selvitettiin kajoavien toimenpiteiden tarjonnan lisääntymisen, seuranta-ajan pituuden, liitännäissairauksien, sairauden vaikeusasteen ja alueellisten toimenpidemäärien vaihtelun vaikutusta eroihin. Tutkittiin myös, onko samanlaisia sosiaaliryhmien välisiä eroja kajoavissa toimenpiteissä ja sepelvaltimotaudin hoitotuloksissa kroonista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, jotka ovat jo hoidon piirissä, verrattuna potilaisiin, joiden ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista oli äkillinen sydänkohtaus.

Tiina Hetemaa

Huimauspotilaiden psyykkiset oireet

Väitöskirjan ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ménière´n tautia sairastavien hallintakykyä koherenssikyselyn avulla. Aineisto on kerätty 547 postikyselyyn vastanneelta Suomen Ménière´-liiton jäseneltä. Psykiatristen oireitten esiintyvyyttä arvioitiin tutkimuksissa toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa. Tutkimusryhmä koostui 100 satunnaisotoksella valitusta henkilöstä, jotka raportoivat kiertohuimausta huimauksen esiintyvyyden selvittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa Helsingin Yliopistosairaalan alueella. Heille tehtiin sekä neuro-otologinen tutkimus että psykiatrinen arvio kyselylomakkeella. Neljännessä tutkimuksessa psykiatristen oireitten esiintyvyyttä tutkittiin 119 lapsi- ja nuorisopotilaan aineistosta, joita oli alun perin arvioitu Helsingin Yliopistosairaalan korvaklinikalla huimauksen vuoksi.

Sirpa Ketola

Merkittäviä kantakohtaisia eroja probioottisten bakteerien aiheuttamissa immuunivasteissa

Väitöskirjassa selvitettiin ihmisen leukosyyttien ja grampositiivisten bakteerien välisiä vuorovaikutussuhteita käyttäen mallina terveen ihmisen veren monosyyteistä erilaistettuja dendriittisoluja ja makrofageja. Työssä on havaittu selviä eroja probioottien, potentiaalisten probioottien ja patogeenisen Streptococcus pyogenes -bakteerin kyvyssä aktivoida immuunivasteita. Myös bakteerien anti- inflammatorinen potentiaali määritettiin niiden mahdollisten kliinisten vaikutusten ennustamiseksi.

Sinikka Latvala

Uusia näkemyksiä morfiinin kipua lievittävän vasteen tehostamiseen

Haittavaikutukset ja opioideille muodostuva toleranssi saattavat rajoittaa opioidien käyttöä ja johtaa epätyydyttävään kivun lievitykseen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ibudilastin, atipametsolin, spironolaktonin ja ketamiinin kehitysmahdollisuuksia opioidihoidon adjuvanteiksi. Kokeellisissa opioidihoidon rottamalleissa käytettiin ihmisillä käytettävien kiputestien kaltaisia kuuman ja mekaanisen kivun väistötestejä sekä sedaatiota ja koordinaatiota mittaavia testejä.

Tuomas Lilius

Keski-iän liikunnan yhteys elämänlaatuun, terveysongelmiin ja kuolleisuuteen vanhuudessa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin keski-iässä harrastetun liikunnan yhteyksiä ikääntyneen ihmisen elämänlaatuun, hauraus-raihnaus-oireyhtymään, telomeerien pituuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksessa seurattiin 1970-luvulta saakka Helsingin Johtajat -tutkimukseen osallistuneita, pääasiassa johtotehtävissä olleita miehiä. Tulokset osoittavat, että liikunnallinen elämäntapa keski-iässä ennustaa vanhalla iällä parempaa fyysistä toimintakykyä, joka on elämänlaadun tärkeä osa-alue.

Salla Savela

Psykoosin riskitekijät eivät ole pelkkää perimää

Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä mitattiin yksilö- ja perhetilanteissa. Väitöskirjassa tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.

Riikka Roisko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030