GATA-transkriptio-tekijöiden säätely ja toiminta lisämunuaisen kuorikerroskasvaimissa ja granuloosasoluissa

Lisämunuaisen pahanlaatuinen kuorikerroskasvain on harvinainen, mutta aggressiivinen syöpä. Hyvänlaatuiset lisämunuaisen kuorikerroskasvaimet ovat sitä vastoin melko tavallisia. Transkriptiotekijät ovat proteiineja, jotka sitoutuvat DNA:han säädellen sitä, mitkä geenit kyseisessä solussa ilmentyvät. Kasvainsolussa geenit ilmentyvät sille epänormaalisti, mikä johtaa solun normaalin jakautumisen ja erilaistumisen häiriintymiseen.

Helka Parviainen

Relative contribution of cell proliferation and microvascularity to metastasis in malignant uveal melanoma

Uveal melanoma (UM) is the second most common primary intraocular cancer worldwide. It is a relatively rare cancer, but still the second most common type of primary malignant melanoma in humans. UM is a slowly growing tumor, and gives rise to distant metastasis mainly to the liver via the bloodstream. About 40% of patients with UM die of metastatic disease within 10 years of diagnosis, irrespective of the type of treatment.

Rana'a Al-Jamal

Keskiuretranauhaleikkaukset ponnistusvirtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu jaetaan yleisesti kolmeen eri päätyyppiin, joista ponnistusvirtsankarkailu on yleisin. Leikkaushoitoa tarvitaan usein ponnistusvirtsankarkailun parantamiseksi. Nykyaikaiset virtsaputken keskiosaa tukevat nauhaleikkaukset antavat mahdollisuuden hoitaa ponnistusvirtsankarkailua niin, että haittavaikutusriski on pieni, toisin kuin perinteisillä virtsankarkailuleikkauksilla.

Kirsi Palva

Unihäiriöiden esiintyvyys vähenee ikääntyessä

Uniapnean, jokaöinen kuorsaamisen ja levottomat jalat -oireyhtymän on esitetty olevan yhteydessä useisiin kansanterveydelle merkittäviin tekijöihin kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, diabetekseen ja masennusoireisiin. Väestötasoisia seurantatutkimuksia unihäiriöiden luonnollisesta kulusta ja yhteyksistä muihin sairauksiin on kuitenkin toistaiseksi tehty varsin vähän.

Anna-Kaisa Juuti

Polven tekonivelleikkaus kohentaa nivelrikkopotilaan arjesta selviytymistä

Polvinivelrikko on merkittävimpiä ikääntyneiden toimintakykyä rajoittavia sairauksia. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 16 prosentilla 75-84-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 32 prosentilla vastaavanikäisistä naisista on polvinivelrikko. Vaikka tekonivelleikkauksella voidaan kohentaa merkittävästi polvinivelrikosta kärsivien elämänlaatua, osa potilaista ei leikkauksen jälkeenkään selviydy hyvin arjestaan. Siksi on tärkeää, että myös leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tehokasta.

Anna-Maija Kauppila

Epileptiset kohtaukset ovat haitallisia kehittyville aivoille

Aikaisemmin on tiedetty, että aikuisten rottien aivoissa epileptiset kohtaukset aiheuttavat tulehdusreaktion aktivoitumisen ja hermosolukuoleman, jossa on havaittu viitteitä ohjelmoidun solukuoleman osallisuudesta. Aikuisten rottien aivoissa tulehduskipulääkehoito on ehkäissyt hermosolukuolemaa vaihtelevasti. Sitä vastoin kehittyvissä aivoissa näitä ilmiöitä on tutkittu vain vähän.

Juha Järvelä

Aivosähkökäyrä nukutuksen syvyyden mittaamisessa yhdistelmä-anestesiassa

Viime vuosikymmenen aikana aivosähkökäyrän (EEG) käyttö anestesian syvyyden mittaamisessa on yleistynyt, sillä aivojen toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia seuraamalla on mahdollista saada entistä objektiivisempaa ja yksilöllisempää tietoa nukutuksessa käytettyjen lääkkeiden vaikutuksista. EEG-pohjaisella anestesian syvyyden mittauksella on pystytty esimerkiksi vähentämään leikkauksen aikaista hereillä oloa, pienentämään nukutusaineiden kulutusta sekä nopeuttamaan anestesiasta palautumista.

di, Lk Jukka Kortelainen

Ensimmäisen raskaus - kolmanneksen sikiöseulonnan toimivuus riippuu äidin iästä

Suurin osa Down-sikiöistä todetaan 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten raskauksissa. Näiden naisten osuus kaikista raskaana olevista naisista on kasvanut ja on nykyään noin 19 prosenttia. Seulonnan toimivuus eri-ikäisten naisten joukossa vaihtelee. Seulonta löytää Down-sikiöt sitä paremmin, mitä iäkkäämpi äiti on. Toisaalta myös väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvaa äidin iän kasvaessa. Huonoiten seulonta toimii 25-29-vuotiaiden naisten joukossa.

Jaana Marttala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030