Relative contribution of cell proliferation and microvascularity to metastasis in malignant uveal melanoma

Uveal melanoma (UM) is the second most common primary intraocular cancer worldwide. It is a relatively rare cancer, but still the second most common type of primary malignant melanoma in humans. UM is a slowly growing tumor, and gives rise to distant metastasis mainly to the liver via the bloodstream. About 40% of patients with UM die of metastatic disease within 10 years of diagnosis, irrespective of the type of treatment.

Rana'a Al-Jamal

Magneettikuvauksen tekstuurianalyysin kliininen käytettävyys

Tietokoneavusteisten menetelmien käyttö lisääntyy radiologisessa diagnostiikassa. Tekstuuria eli kuviorakennetta on käytetty erottelevana ominaisuutena kudoksia luokiteltaessa ja karakterisoitaessa. Kuvan kuviorakenteen ominaisuuksia kuvaavia tekstuuriparametreja voidaan laskea erilaisilla matemaattisilla ja signaalinkäsittelymenetelmillä.

Ll, di Lara Harrison

Keskiuretranauhaleikkaukset ponnistusvirtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu jaetaan yleisesti kolmeen eri päätyyppiin, joista ponnistusvirtsankarkailu on yleisin. Leikkaushoitoa tarvitaan usein ponnistusvirtsankarkailun parantamiseksi. Nykyaikaiset virtsaputken keskiosaa tukevat nauhaleikkaukset antavat mahdollisuuden hoitaa ponnistusvirtsankarkailua niin, että haittavaikutusriski on pieni, toisin kuin perinteisillä virtsankarkailuleikkauksilla.

Kirsi Palva

Unihäiriöiden esiintyvyys vähenee ikääntyessä

Uniapnean, jokaöinen kuorsaamisen ja levottomat jalat -oireyhtymän on esitetty olevan yhteydessä useisiin kansanterveydelle merkittäviin tekijöihin kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, diabetekseen ja masennusoireisiin. Väestötasoisia seurantatutkimuksia unihäiriöiden luonnollisesta kulusta ja yhteyksistä muihin sairauksiin on kuitenkin toistaiseksi tehty varsin vähän.

Anna-Kaisa Juuti

Hyytymistekijä V:n geenivirhe FV Leiden raskauskompikaati-oiden riskitekijänä

Hyytymistekijä V:n geenivirhe FV Leiden on yleisin tunnettu laskimotukoksille altistava hyytymishäiriö. Suomessa sen esiintyvyys on 2-3 %. FV Leiden on yhdistetty myös moniin raskauskomplikaatioihin, mutta sen todellinen merkitys niiden vaaratekijänä on epäselvä.

Leena Hiltunen

Polven tekonivelleikkaus kohentaa nivelrikkopotilaan arjesta selviytymistä

Polvinivelrikko on merkittävimpiä ikääntyneiden toimintakykyä rajoittavia sairauksia. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 16 prosentilla 75-84-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 32 prosentilla vastaavanikäisistä naisista on polvinivelrikko. Vaikka tekonivelleikkauksella voidaan kohentaa merkittävästi polvinivelrikosta kärsivien elämänlaatua, osa potilaista ei leikkauksen jälkeenkään selviydy hyvin arjestaan. Siksi on tärkeää, että myös leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tehokasta.

Anna-Maija Kauppila

Uutta tietoa lääkeaineyhteis-vaikutuksista

Useimmat kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista poistuvat elimistöstä pääasiassa maksassa tapahtuvan aineenvaihdunnan seurauksena. Merkittävä osa tästä lääkeainemetaboliasta on sytokromi P450- eli CYP-entsyymi-välitteistä.

Juha Grönlund

Epileptiset kohtaukset ovat haitallisia kehittyville aivoille

Aikaisemmin on tiedetty, että aikuisten rottien aivoissa epileptiset kohtaukset aiheuttavat tulehdusreaktion aktivoitumisen ja hermosolukuoleman, jossa on havaittu viitteitä ohjelmoidun solukuoleman osallisuudesta. Aikuisten rottien aivoissa tulehduskipulääkehoito on ehkäissyt hermosolukuolemaa vaihtelevasti. Sitä vastoin kehittyvissä aivoissa näitä ilmiöitä on tutkittu vain vähän.

Juha Järvelä

Aivosähkökäyrä nukutuksen syvyyden mittaamisessa yhdistelmä-anestesiassa

Viime vuosikymmenen aikana aivosähkökäyrän (EEG) käyttö anestesian syvyyden mittaamisessa on yleistynyt, sillä aivojen toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia seuraamalla on mahdollista saada entistä objektiivisempaa ja yksilöllisempää tietoa nukutuksessa käytettyjen lääkkeiden vaikutuksista. EEG-pohjaisella anestesian syvyyden mittauksella on pystytty esimerkiksi vähentämään leikkauksen aikaista hereillä oloa, pienentämään nukutusaineiden kulutusta sekä nopeuttamaan anestesiasta palautumista.

di, Lk Jukka Kortelainen

Imeväisikäisten ja nuorten lasten vatsakalvodialyysi ja neurologinen kehitys

Suomessa on suhteellisen paljon imeväisikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa. Pienten lasten hoito toteutetaan yleensä vatsakalvodialyysinä, ja se on välivaihe ennen myöhemmin tehtävää munuaissiirtoa.

Hanne Laakkonen

Ensimmäisen raskaus - kolmanneksen sikiöseulonnan toimivuus riippuu äidin iästä

Suurin osa Down-sikiöistä todetaan 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten raskauksissa. Näiden naisten osuus kaikista raskaana olevista naisista on kasvanut ja on nykyään noin 19 prosenttia. Seulonnan toimivuus eri-ikäisten naisten joukossa vaihtelee. Seulonta löytää Down-sikiöt sitä paremmin, mitä iäkkäämpi äiti on. Toisaalta myös väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvaa äidin iän kasvaessa. Huonoiten seulonta toimii 25-29-vuotiaiden naisten joukossa.

Jaana Marttala

Aivohalvauksen hoitotuloksissa on edelleen parannettavaa

Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen.

Atte Meretoja

Pikkukeskosuus saattaa altistaa sydän- ja verisuonisairauksille ja osteoporoosille

Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon ansiosta selvinneet pienten keskosten sukupolvet ovat nyt tulossa aikuisikään. Tavalliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit ja osteoporoosi, ovat yhteydessä alhaisempaan syntymäpainoon; tutkimukset on tehty pääosin täysiaikaisena syntyneiden joukossa.

Petteri Hovi

Prolyyli 3 -hydroksylaasit ja hypoksia-indusoituva tekijä 3

Kollageenit ovat proteiiniperhe, joka käsittää kolmasosan kaikista proteiineista elimistössä. Kollageenia I esiintyy runsaasti muun muassa luussa, kun taas kollageeni IV on yksi tärkeimmistä rakenneosista tyvikalvoissa, joilla on keskeinen rooli esimerkiksi munuaisten glomeruluksissa.

Annika Pasanen

Äitiyshuolto ja perinataaliterveys Kiinan maaseudulla

Viimeisten 25 vuoden aikana Kiinan talouskasvu on ollut nopeata. Mutta samanaikaisesti tuloerot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat lisääntyneet. äitiyshuollossa palvelujen käytön eriarvoisuus, vastasyntyneiden vino sukupuolijakauma ja ero tyttö- ja poikavauvojen kuolleisuudessa ovat herättäneet huolta.

Zhuochun Wu

Muistin heikentyminen vanhuusiällä heijastaa aikaisemman elämän vaikutusta

Vaikea-asteinen kognition heikentyminen, joka useimmiten on seurausta erilaisista muistisairauksista, on yleisin syy suomalaisten vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Venla Laitala

NuMa-proteiinin merkitys tuman rakenteelle ja toiminnalle

Monissa sairauksissa havaitaan muutoksia tuman rakenteessa: syöpäsoluissa nähdään usein tumakoon ja -muodon vaihtelua sekä tumajyväsrakenteiden ja perintöaineksen paikantumisen muutoksia. Tuman rakenteelliset muutokset ovat tärkeitä mm. kasvaimia luokiteltaessa.

Katri Kivinen

Bakteerimallista apua energia-aineen-vaihduntasairauksien vaikutusten arvioinnissa

Mitokondrio-DNA:n mutaatioista johtuvat hengitysketjuun kuuluvien entsyymien toimintahäiriöt ovat tavallisia energia-aineenvaihduntasairauksien syitä. Sairausryhmälle tyypillisiä ilmentymiä ovat erilaiset lihas- ja hermosto-oireet, kuten lihasheikkous ja huono rasituksensieto, sisäkorvaperäinen kuulovika, näköongelmat ja aivoinfarktin kaltaiset vaiheet.

Jukka Pätsi

Psyykkinen kuormittuneisuus sairastuttaa ja lisää keski-ikäisten kuolleisuutta

Eri psyykkisten tekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi on epäselvää, päteekö tämä yhteys sekä miehiin että naisiin. Koska valtimotautia pidetään nykytiedon valossa tulehduksellisena tilana, myös elimistön tulehdustilaa mittaavan c-reaktiivisen proteiinin (CRP) rooli tämän ilmiön taustalla on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena.

Pekka Puustinen

Uutta tietoa sydänlihaksen kuormitusvastetta säätelevistä solunsisäisistä signaalinvälitys-järjestelmistä

Sydämen kammioiden seinämät paksuuntuvat kuormituksen lisääntyessä mm. verenpainetaudissa tai sydäninfarktin jälkeen. Lisääntynyt kuormitus aiheuttaa sydänlihassolujen koon kasvun ohella sidekudoksen kertymistä ja solukuolemaa. Nämä solutason muutokset lopulta vioittavat sydämen rakennetta niin, että sen toiminta pettää, ja sydän ajautuu vajaatoimintaan. Tätä taudin etenemistä säätelevät molekyylitasolla lukuisat solunsisäiset signaalinvälitysjärjestelmät, joita väitöskirjatyössä tutkittiin eri koemalleissa.

Elina Koivisto