Perimän muutokset myeloproliferatiivisissa kasvaimissa ja myelodysplastisissa oireyhtymissä

Myeloproliferatiiviset neoplasmat ja myelodysplastiset oireyhtymät kuuluvat pahanlaatuisiin veritauteihin, joiden etiologia ja molekyylipatologia on valtaosiltaan tuntematon. Mikrosirutekniikat ja bioinformatiikan menetelmät ovat kehittyneet valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ne ovat mahdollistaneet uusien molekulaaristen muutosten löytämisen lukuisissa pahanlaatuisissa sairauksissa, niin myös myeloproliferatiivisten neoplasmojen ja myelodysplastisten oireyhtymien kohdalla.

Ioana Borze

Investigations of Noise-Related Tinnitus

Tinnitus is a common result of acute acoustic traumas, blast exposure and long-term noise exposure. Despite hearing protection regulations, up to hundreds of acute acoustic traumas occur annually among conscripts in the Finnish Defence Forces . The most common cause is an accidental shot, accounting for approximately half of the cases. Conscript acute acoustic traumas are mainly due to accidental shots, while the ear is unprotected. Only seldom is an acute acoustic trauma due to negligence.

Roderik Mrena

Puolet nilkkamurtumista voidaan hoitaa hyvin ilman leikkausta

Yhä suurempi osa nilkkamurtumista hoidetaan leikkaamalla, vaikka on näyttöä siitä, että niin sanotut vakaat murtumat voidaan hoitaa hyvin tuloksin ilman leikkaustakin. Nilkkamurtumien esiintyvyys on noussut viime vuosikymmenten aikana, ja ne ovat yksi yleisimmistä murtumista, joita ortopedit hoitavat. Yleisimmin käytössä olevat nilkkamurtumaluokitukset eivät ole osoittautuneet käyttökelpoisiksi, eikä nilkkamurtumien hoitolinjasta ole vallitsevaa yhteisymmärrystä.

Harri Pakarinen

Lievä muistin heikentyminen lisää Alzheimerin taudin riskiä

Aivoselkäydinnesteen amyloidi- ja tau-proteiinimäärityksiä käytetään kliinisessä työssä Alzheimerin tautipotilaiden diagnostiikassa. Määritykset ovat osoittaneet, että Alzheimerin taudista kärsivän potilaan selkäydinnesteen amyloidipitoisuus on vähentynyt ja tau-proteiinipitoisuus lisääntynyt. Myös lievästä muistin heikentymisestä kärsivillä henkilöillä on todettu samankaltaisia selkäydinnesteen pitoisuuden muutoksia.

Jaana Koivunen

GATA-transkriptio-tekijöiden säätely ja toiminta lisämunuaisen kuorikerroskasvaimissa ja granuloosasoluissa

Lisämunuaisen pahanlaatuinen kuorikerroskasvain on harvinainen, mutta aggressiivinen syöpä. Hyvänlaatuiset lisämunuaisen kuorikerroskasvaimet ovat sitä vastoin melko tavallisia. Transkriptiotekijät ovat proteiineja, jotka sitoutuvat DNA:han säädellen sitä, mitkä geenit kyseisessä solussa ilmentyvät. Kasvainsolussa geenit ilmentyvät sille epänormaalisti, mikä johtaa solun normaalin jakautumisen ja erilaistumisen häiriintymiseen.

Helka Parviainen

Relative contribution of cell proliferation and microvascularity to metastasis in malignant uveal melanoma

Uveal melanoma (UM) is the second most common primary intraocular cancer worldwide. It is a relatively rare cancer, but still the second most common type of primary malignant melanoma in humans. UM is a slowly growing tumor, and gives rise to distant metastasis mainly to the liver via the bloodstream. About 40% of patients with UM die of metastatic disease within 10 years of diagnosis, irrespective of the type of treatment.

Rana'a Al-Jamal

Keskiuretranauhaleikkaukset ponnistusvirtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu jaetaan yleisesti kolmeen eri päätyyppiin, joista ponnistusvirtsankarkailu on yleisin. Leikkaushoitoa tarvitaan usein ponnistusvirtsankarkailun parantamiseksi. Nykyaikaiset virtsaputken keskiosaa tukevat nauhaleikkaukset antavat mahdollisuuden hoitaa ponnistusvirtsankarkailua niin, että haittavaikutusriski on pieni, toisin kuin perinteisillä virtsankarkailuleikkauksilla.

Kirsi Palva

Unihäiriöiden esiintyvyys vähenee ikääntyessä

Uniapnean, jokaöinen kuorsaamisen ja levottomat jalat -oireyhtymän on esitetty olevan yhteydessä useisiin kansanterveydelle merkittäviin tekijöihin kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, diabetekseen ja masennusoireisiin. Väestötasoisia seurantatutkimuksia unihäiriöiden luonnollisesta kulusta ja yhteyksistä muihin sairauksiin on kuitenkin toistaiseksi tehty varsin vähän.

Anna-Kaisa Juuti

Polven tekonivelleikkaus kohentaa nivelrikkopotilaan arjesta selviytymistä

Polvinivelrikko on merkittävimpiä ikääntyneiden toimintakykyä rajoittavia sairauksia. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 16 prosentilla 75-84-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 32 prosentilla vastaavanikäisistä naisista on polvinivelrikko. Vaikka tekonivelleikkauksella voidaan kohentaa merkittävästi polvinivelrikosta kärsivien elämänlaatua, osa potilaista ei leikkauksen jälkeenkään selviydy hyvin arjestaan. Siksi on tärkeää, että myös leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tehokasta.

Anna-Maija Kauppila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030