Tyroksiini lisäsi hermosolujen regeneraatiota

Keskushermoston vauriotiloihin liittyy usein huomattava palautumaton hermosolukato. Tärkeimpiä tutkimuksen haasteita onkin lisätä eloonjääneiden hermosolujen määrää. Kehityksen aikana hermosolujen eloonjäämisen tiedetään riippuvan hermokasvutekijöistä, mm. aivoperäisestä hermokasvutekijästä (BDNF:sta). Kypsien hermosolujen elonjäämistä säätelevistä mekanismeista vaurion yhteydessä tiedetään kuitenkin paljon vähemmän. Trauman jälkeen hermosolujen vasteet näyttävät väliaikaisesti saavan kehityksenaikaisia ominaisuuksia. Tärkeä esimerkki on muutos vasteissa välittäjäaine GABA:lle. GABA on ärsytystä estävä (hyperpolarisoiva) terveissä kypsissä hermosoluissa, mutta toimii ärsytystä lisäävänä (depolarisoivana) kehittyvissä hermosoluissa. Trauman jälkeen GABA on depolarisoiva myös kypsissä neuroneissa. GABA:n virheetön toiminta edellyttää tiukkaa kloriditasapainoa, joka vuorostaan riippuu mm. kalium-kloridikotransportteri KCC2:sta.

Anastasia Shulga

Kohdun myoomien embolisaatiohoito on vaihtoehto kohdunpoistolle

Kohdun myoomat voivat huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua aiheuttamalla runsasta, jopa anemisoivaa kuukautisvuotoa sekä kasvaessaan myös kohdun koon kasvua ja paineen tunnetta lantion alueella, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja alavatsakipuja. Perinteinen hoitomuoto oireisille myoomille on kirurginen kohdunpoisto. Kevyempiä hoitoja on tärkeä kehittää kirurgian rinnalle.

Anu Ruuskanen

Faskiainjektio on turvallinen kirurginen hoitomenetelmä

Kurkunpään poistoleikkauksessa ääntä tuottavat rakenteet poistetaan, ja potilaalle tehdään hengitysavanne. Ääni tuotetaan leikkauksen jälkeen henkitorven ja ruokatorven väliin asetetun ääniproteesin avulla. Perinteinen ääniproteesi vaatii toimiakseen hengitysavanteen sulun sormin. Äänen tuoton apuvälineeksi on kehitetty automaattinen puheläppä, joka mahdollistaa puheen ilman sormisulkua. Laitteen käyttökelpoisuudesta puheen kuntoutuksessa ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa.

Hanna Tervonen

Uudet biologiset merkkiaineet peräsuolisyövän ennusteen arvioinnissa

Vaikka suolistosyöpien diagnostiikka ja hoito on kehittynyt ja niiden ennuste on viime vuosien aikana parantunut, ovat suolistosyövät edelleen huomattava kansanterveydellinen ongelma. Merkittävällä osalla potilaista tauti uusiutuu, mikä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tarvitaan uusia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin varhain löytää huonoennusteiset potilaat, tehostaa heidän hoitoaan ja pienentää taudin uusiutumisriskiä.

Eija Korkeila

Tulehduksellisen suolistosairauden aktiivisuus vaikuttaa elämänlaatuun

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia sairauksia, joihin usein liittyy ajoittaisia pahenemisvaiheita. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu tulehduksellisten suolistosairauksien huonontavan elämänlaatua etenkin sairauden ollessa aktiivinen. Tutkimustieto muista elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä ja potilaiden muusta sairastavuudesta on osin ristiriitaista ja puutteellista.

Johanna Haapamäki

Kliininen rasituskoe tarjoaa merkittävästi tietoa ennustetta varten

Kliinistä rasituskoetta ja sen aikaisia ST-segmentin muutoksia EKG:ssä käytetään yleisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Diagnostiikan lisäksi kliinistä rasituskoetta voidaan käyttää myös arvioitaessa potilaan ennustetta ja sydäntapahtumien riskiä tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ST-segmentin muutosten lisäksi kliininen rasituskoe tarjoaa useita muita muuttujia riskinarviointiin.

Johanna Leino

Ydinnaulaus on säärimurtuman tehokas hoitomuoto

Säärimurtuma on yleinen vamma varsinkin nuorilla ja keski-ikäisillä aikuisilla. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana salpausydinnaulauksesta on tullut suosittu metodi sääriluun umpimurtumien ja viime vuosina myös avomurtumien hoidossa. Ydinnaulauksen etuina ovat murtuma-alueen pysyminen suljettuna ja luukalvon verenkierron säilyminen, mahdollisuus varhaiseen nivelten kuntouttamiseen, raajan leikkauksen jälkeisen tarkkailun helppous, vähäiset haavaongelmat, luun kannalta hyvä mekaaninen tuki ja hyvä luutumistodennäköisyys sekä potilaan nopea työkyvyn palautuminen.

Olli Väistö

Skitsofreniapotilaiden aivojen dopamiini D2/3-reseptoritiheys on alentunut

Dopamiinihypoteesin mukaan skitsofreniaan liittyy aivojen dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö. Teorian oleellisena lähtökohtana on ollut psykoosilääkkeiden aiheuttaman dopamiini D2-reseptorien salpauksen ja kliinisesti käytettävän lääkeannoksen toistetusti osoitettu positiivinen korrelaatio. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet poikkeavuuksiin dopaminergisessä hermovälityksessä ja dopamiinireseptorien tiheydessä skitsofreniassa, joskin tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia.

Lisääntymisterveys nuoruusiällä sairastetun syövän jälkeen

Nykyaikaisten hoitojen ansiosta suuri osa nuorena syöpään sairastuneista paranee, ja sen vuoksi hoitojen pitkäaikaisvaikutuksiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan Suomen aikuisväestössä oli vuonna 2008 noin 5 000 lapsuus- tai nuoruusiän syövästä selviytynyttä. Tutkimusten mukaan lapsuudessa ja nuoruusiässä syöpään sairastuneet kantavat huolta saatujen hoitojen mahdollisista vaikutuksista heidän lisääntymisterveyteensä sekä jälkeläisten terveyteen.

Rintarangan nikamamurtuma ennakoi vahvasti naisten tapaturmakuolemaa

Terveen luukudoksen murtumiseen nikamassa tarvitaan kohtalaisen suuri vammaenergia, mutta heikentyneeseen luukudokseen voi syntyä kasaanpainumismurtuma jo hyvin pienen vamman seurauksena. Kirjallisuudessa nikaman kasaanpainumismurtumaa pidetäänkin yhtenä osteoporoosin ilmenemismuotona. Lapsilla osteoporoosi on harvinainen sairaus ja lasten nikamamurtumat johtuvatkin yleensä suuren vammaenergian aiheuttamasta luun murtumisesta.

CysC on lupaava merkkiaine munuaistoiminnan arviointiin

Munuaistoiminta on noussut vahvaksi ennustetekijäksi sydän- ja verisuonisairauksissa. Munuaisten vajaatoiminta on tavallinen sydämen vajaatoimintapotilailla, ja on siksi erityisen mielenkiinnon kohteena kuolleisuuden ennustajana akuutissa sydämen vajaatoiminnassa. Kystatiini C (CysC) on glomerulusfiltraation mittari, jonka ominaisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen vaihtoehdon nykyisin käytössä olevalle kreatiniinille munuaistoiminnan merkkiaineena.

Johan Lassus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030