Solunsalpaajien yhdistelmähoidosta hyötyä levinnyttä rintasyöpää sairastaville

Rinta- ja eturauhassyöpä leviävät usein luustoon, ja etäpesäkkeet aiheuttavat runsaasti potilaiden elämänlaatua heikentäviä komplikaatioita. Luustoetäpesäkkeiden diagnostiikka perustuu pääasiassa luuston kuvantamistutkimuksiin, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole optimaalisia. Tämän vuoksi luustoetäpesäkkeiden diagnosoimiseen ja seuraamiseen tarvitaan uusia menetelmiä.

Jaana Korpela

Munuaisvaltimoahtauman pallolaajentamisesta ei selvää hyötyä

Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä.

Niina Koivuviita

Kahdenkymmenen päivän antibioottikuuri riittää äkillisessä luumädässä

Lasten äkillistä luumätää (osteomyelitis acuta) ja nivelmätää (arthritis purulenta acuta) on aiemmin hoidettu jopa kuukausien antibioottikuurilla ja työläin kirurgisin toimenpitein.

Markus Pääkkönen

Monilääkeresistenssi oli yleisempää aiemmin hoidetuilla leukemiapotilailla

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on länsimaiden yleisin leukemia. Suomessa uusia tapauksia ilmaantuu noin 200 vuodessa. Krooninen lymfaattinen leukemia on yleensä hitaasti etenevä tauti, ja taudin kulkua voidaan ennustaa kliinisten löydösten ja leukemiasolujen pintaproteiinien, kromosomimuutosten, immunologisen kypsyyden ja solunsisäisten proteiinien avulla.

Ilkka Kivekäs

Mikroskooppisten koliittien kliiniset, histopatologiset ja immunogeneettiset piirteet

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mikroskooppisen koliitin ja sen alaryhmien, kollageeni- ja lymfosyyttikoliitin, kliinisiä piirteitä, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvon muutoksia sekä immunogeneettistä taustaa. Tutkimukseen osallistui 30 kollageeni- ja 54 lymfosyyttikoliittipotilasta sekä verrokkeja.

Ritva Koskela

Verenkiertovajauksen lääkitseminen voi vaurioittaa vatsaontelon alueen elimiä

Kriittisessä verenkiertovajauksessa käytetyt vasoaktiiviset lääkkeet parantavat verenpainetta tai sydämen pumppaustehoa, mutta ne saattavat aiheuttaa arvaamattomia, haitallisia muutoksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon.

Tero Martikainen

Perusterveydenhuollon on tarjottava entistä yksilöllisempää tukea

Sydän- ja verisuonisairauksiin johtavan metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat ylipaino, korkea verenpaine sekä kohonneet veren glukoosi- ja rasvapitoisuudet.

Juhani Miettola

Sympaattinen hermosto aktivoitui raskauden aikana

Raskausdiabetes on varhainen merkki naisen lisääntyneestä tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskistä. Tähän taudinkehitykseen vaikuttavat nykykäsityksen mukaan insuliiniresistenssi ja lievä kudostulehdus. Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös häiriöön autonomisen hermoston toiminnassa. Koska raskausdiabetes esiintyy vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuontautien ilmaantumista, raskausdiabeteksen patofysiologian parempi tunteminen voisi avata uusia mahdollisuuksia näiden sairauksien ehkäisyyn.

Maritta Pöyhönen-Alho

Kuivasilmäisillä henkilöillä kyyneleen PLTP-aktiivisuus kasvoi

Kuivasilmäisyyden ilmentymistä lisäävät mm. koneellinen ilmastointi, kuiva talvi-ilma sekä näyttöpäätetyö. Pahimmillaan oireet voivat olla erittäin hankalia ja silmän pinnan kuivuminen saattaa johtaa hankalaan näköä uhkaavaan silmän pinnan vaurioitumiseen. Lipidien liiallinen kertyminen voi estää kyynelnesteen normaalia toimintaa ja silmän pinnan kostutusta, joten on ilmeistä, että kyyneleen lipidien siirtoon tarvitaan aktiivista mekanismia. Fosfolipideja siirtävä proteiini, PLTP (phospholipid transfer protein), on ensimmäiseksi tunnistettu plasmasta, jossa se yhdessä CETP:n (cholesteryl ester transfer protein) kanssa vastaa valtaosasta lipidien siirrosta lipoproteiinien välillä. PLTP:n tarkka lipidiensiirtomekanismi ei ole ollut tiedossa, eikä sen esiintymistä tai toimintaa kyynelnesteessä ole aiemmin tutkittu.

Niko Setälä

Tyroksiini lisäsi hermosolujen regeneraatiota

Keskushermoston vauriotiloihin liittyy usein huomattava palautumaton hermosolukato. Tärkeimpiä tutkimuksen haasteita onkin lisätä eloonjääneiden hermosolujen määrää. Kehityksen aikana hermosolujen eloonjäämisen tiedetään riippuvan hermokasvutekijöistä, mm. aivoperäisestä hermokasvutekijästä (BDNF:sta). Kypsien hermosolujen elonjäämistä säätelevistä mekanismeista vaurion yhteydessä tiedetään kuitenkin paljon vähemmän. Trauman jälkeen hermosolujen vasteet näyttävät väliaikaisesti saavan kehityksenaikaisia ominaisuuksia. Tärkeä esimerkki on muutos vasteissa välittäjäaine GABA:lle. GABA on ärsytystä estävä (hyperpolarisoiva) terveissä kypsissä hermosoluissa, mutta toimii ärsytystä lisäävänä (depolarisoivana) kehittyvissä hermosoluissa. Trauman jälkeen GABA on depolarisoiva myös kypsissä neuroneissa. GABA:n virheetön toiminta edellyttää tiukkaa kloriditasapainoa, joka vuorostaan riippuu mm. kalium-kloridikotransportteri KCC2:sta.

Anastasia Shulga

Aleksityymisillä nuorilla esiintyy yleisesti psyykkisiä oireita

Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on tyypillistä heikko kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä vähäinen mielikuvitus ja konkreettinen, ulkokohtainen ajattelutapa. Aikuisväestössä aleksitymian on osoitettu olevan yhteydessä moniin mielenterveyden häiriöihin ja fyysisiin sairauksiin.

Max Karukivi

Esimiehillä on avaimet työurien pidentämiseen

Kymmenessä vuodessa mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat eläkemenot ovat kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi, vaikka tutkimukset osoittavat suomalaisten terveyden parantuneen. Työssäkäyvä on keskimäärin terveempi ja tyytyväisempi elämäänsä kuin työtön tai muuten työelämän ulkopuolella jäänyt työikäinen.

Marjo Sinokki

Kohdun myoomien embolisaatiohoito on vaihtoehto kohdunpoistolle

Kohdun myoomat voivat huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua aiheuttamalla runsasta, jopa anemisoivaa kuukautisvuotoa sekä kasvaessaan myös kohdun koon kasvua ja paineen tunnetta lantion alueella, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja alavatsakipuja. Perinteinen hoitomuoto oireisille myoomille on kirurginen kohdunpoisto. Kevyempiä hoitoja on tärkeä kehittää kirurgian rinnalle.

Anu Ruuskanen

Faskiainjektio on turvallinen kirurginen hoitomenetelmä

Kurkunpään poistoleikkauksessa ääntä tuottavat rakenteet poistetaan, ja potilaalle tehdään hengitysavanne. Ääni tuotetaan leikkauksen jälkeen henkitorven ja ruokatorven väliin asetetun ääniproteesin avulla. Perinteinen ääniproteesi vaatii toimiakseen hengitysavanteen sulun sormin. Äänen tuoton apuvälineeksi on kehitetty automaattinen puheläppä, joka mahdollistaa puheen ilman sormisulkua. Laitteen käyttökelpoisuudesta puheen kuntoutuksessa ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa.

Hanna Tervonen

Pienten lasten ruokayliherkkyydet ovat tavallisia

Ruoka-allergia on ensimmäinen allergisten sairauksien ilmenemismuoto, ja sen oireet alkavat tavallisesti ensimmäisen ikävuoden aikana. Kuitenkin väestötietoa ruoka-allergioiden ja yliherkkyyksien esiintyvyyksistä sekä riskitekijöistä on puuttunut.

Kaisa Pyrhönen

Äidin kilpirauhasen normaali toiminta raskauden aikana on tärkeää

Sikiön oma kilpirauhanen on toimintakykyinen vasta raskauden puolivälissä, joten alkuraskaudessa äidin kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja myös sikiölle. Siksi äidin kilpirauhasen toiminta vilkastuu raskauden aikana. Kuitenkin jopa yhdellä äidillä kymmenestä voidaan todeta kilpirauhasen toimintahäiriö raskauden aikana.

Tuija Männistö

Uudet biologiset merkkiaineet peräsuolisyövän ennusteen arvioinnissa

Vaikka suolistosyöpien diagnostiikka ja hoito on kehittynyt ja niiden ennuste on viime vuosien aikana parantunut, ovat suolistosyövät edelleen huomattava kansanterveydellinen ongelma. Merkittävällä osalla potilaista tauti uusiutuu, mikä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tarvitaan uusia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin varhain löytää huonoennusteiset potilaat, tehostaa heidän hoitoaan ja pienentää taudin uusiutumisriskiä.

Eija Korkeila

Tulehduksellisen suolistosairauden aktiivisuus vaikuttaa elämänlaatuun

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia sairauksia, joihin usein liittyy ajoittaisia pahenemisvaiheita. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu tulehduksellisten suolistosairauksien huonontavan elämänlaatua etenkin sairauden ollessa aktiivinen. Tutkimustieto muista elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä ja potilaiden muusta sairastavuudesta on osin ristiriitaista ja puutteellista.

Johanna Haapamäki

Kliininen rasituskoe tarjoaa merkittävästi tietoa ennustetta varten

Kliinistä rasituskoetta ja sen aikaisia ST-segmentin muutoksia EKG:ssä käytetään yleisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Diagnostiikan lisäksi kliinistä rasituskoetta voidaan käyttää myös arvioitaessa potilaan ennustetta ja sydäntapahtumien riskiä tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ST-segmentin muutosten lisäksi kliininen rasituskoe tarjoaa useita muita muuttujia riskinarviointiin.

Johanna Leino

Estramustiini tehostaa sädehoidon vaikutusta

Eturauhassyöpä on luonteeltaan hyvin vaihteleva. Joillakin potilailla se on aggressiivinen sairaus, joka etenee kaikesta hoidosta huolimatta ja johtaa vaikeisiin oireisiin ja kuolemaan. Nykyaikainen hoito auttaa osassa tapauksista, mutta voi aiheuttaa vaikeita sivuvaikutuksia.

Kaarlo Ståhlberg