Pikkukeskosten synnytykset tulisi keskittää

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin syntymäsairaalan ja syntymäajan yhteyttä pikkukeskosten kuolleisuuteen ja viisivuotisennusteeseen Suomessa. Kuolleisuus oli yliopistosairaaloissa pienempi kuin keskussairaaloissa syntyneillä pikkukeskosilla, kun sairaaloiden potilaiston erot otettiin huomioon. Kuolleisuus vaihteli myös syntymäsairaalan yliopistosairaanhoitopiirin mukaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin viitteitä pienemmästä kuolleisuudesta virka-aikana syntyneillä pikkukeskosilla verrattuna päivystysaikana syntyneisiin.

Liisi Rautava

Nuorten aivoinfarktipotilaiden riskitekijät ja löydökset

Aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi tappavin tautiryhmä ja johtava vammautumisen syy maailmassa. Kaikista aivoverenkiertohäiriöistä 80-85 % on iskeemisiä, pääsääntöisesti valtimotukoksesta aiheutuvia aivoinfarkteja. Näistä vajaa 10 % sattuu nuorille, alle 45- tai 50-vuotiaille. Tietämys nuorten potilaiden aivoverenkiertohäiriöistä on perustunut lähinnä pieniin heterogeenisiin potilasaineistoihin. Aivoinfarktin ainoan ennustetta todistetusti parantavan akuuttihoidon, laskimonsisäisen liuotushoidon, käytöstä nuorilla potilailla on myös ollut hyvin puutteellisesti tietoa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin monipuolisesti tähän asti suurimmasta potilasaineistosta nuorten aivoinfarktipotilaiden demografisia piirteitä, riskitekijöitä ja radiologisia löydöksiä.

Jukka Putaala

Tehohoitopotilaiden uudet ennustetekijät

Kriittisen sairauden vaikeusasteen ja kuolleisuuden arvioimiseksi on kehitetty pisteytysjärjestelmiä, joiden ennustearvo on hyvä laajoissa potilasjoukoissa mutta riittämätön yksittäisen potilaan kohdalla. Hoitopäätösten tueksi tarvitaan uusia apuvälineitä. Monet tehohoitotutkimukset ovat selvittäneet erilaisten biologisten merkkiaineiden, kuten tulehduksen välittäjäaineiden, ennustearvoa, mutta niiden tarkkuus ei ole ollut riittävä kliiniseen käyttöön. Hoitoviive on todettu myös tärkeäksi, sillä varhaisen antibiootti- ja nestehoidon on todettu parantavan sepsispotilaiden ennustetta.

Katri Saukkonen

Raju kertajuominen lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen vaaraa

Alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset ovat nousseet viime vuosina työikäisten miesten ja naisten yhdeksi suureksi kuolemansyyryhmäksi Suomessa. Alkoholin runsaan kulutuksen tiedetään altistavan lukuisille onnettomuuksille ja sairauksille, kuten tietyille syöpä- ja maksasairauksille. Toisaalta tiedetään, että alkoholin vähäiseen tai kohtuulliseen käyttöön liittyy vähäisempi riski sairastua tai kuolla sepelvaltimotautiin ja siihen liittyvään sydänkohtaukseen.

Laura Sundell

Mitä lähetteet kertovat aikuisen astmapotilaan hoidosta?

Pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaisen käytön edellytyksenä on oikea-aikainen ja -sisältöinen tiedonkulku. Astma on yleinen pitkäaikaissairaus, jota hoidetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kansallisen astmaohjelman (1994-2004) tavoitteena oli varhentaa astman toteamista ja siirtää päävastuu hoidosta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa on valmiudet astmapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon, mutta tietyissä tilanteissa potilas on lähetettävä erikoislääkärin arvioon. Lähetteen sisältämät potilastiedot ovat tärkeitä hoitovastuun hetkellisesti siirtyessä erikoissairaanhoitoon. Lähetetiedot myös kuvastavat perusterveydenhuollon toimintaa; potilaan oireiden arviointia ja kirjaamista sekä tehtyjä tutkimuksia.

Leena Tuomisto

Herkät troponiinitestit nopeuttavat infarktin diagnostiikkaa

Uusien, aikaisempaa herkempien sydänlihasvauriota osoittavien troponiini I -testien käyttö nopeuttaa ja tarkentaa sydäninfarktin diagnostiikkaa. Herkkien troponiinitestien tarkkuus oli väitöstutkimuksen mukaan parempi kuin ensimmäisen sukupolven troponiini I -testin ja muiden merkkiaineiden, kuten myoglobiinin ja H-FABP:n. Tulokset perustuivat sairaalan ensiapuun hakeutuneiden 531 rintakipupotilaan aineistoon.

Tuomo Ilva

D-vitamiinilisä tärkeä liikunta- ja kehitysvammaisille

Väitöstutkimuksen mukaan 60 % liikuntavammaisista lapsista ja 77 % kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsi D-vitamiinivajeesta. D-vitamiinitasoa voidaan turvallisesti nostaa antamalla suun kautta vähintään 800 KY (20 µg) D3-vitamiinia päivässä. Liikuntavammaisilla lapsilla luita kuormittavan liikunnan vähäisyys tai puute on riskitekijä osteoporoosille. Osasyynä luiden haurastumiselle voidaan pitää myös liian vähäistä D-vitamiinin saantia.

Päivi Kilpinen-Loisa

Kroonisen alaraajaiskemian kajoava hoito

Krooninen alaraajaiskemia on vahva viite yleisestä valtimonkovettumistaudista, ja potilailla on suurentunut sydänperäisen kuoleman riski, joka heijastuu myös komplikaatioalttiuteen hoidettaessa jalkojen valtimoverenkiertohäiriöitä. Väestön vanhenemisen myötä hoidon tarve lisääntyy, ja siksi on tärkeää arvioida alaraajaiskemian kajoavien hoitojen (kirurgia ja suonensisäinen hoito) etuja, hoitotuloksia ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jyrki Virkkunen

Tiedonkäsittely näköalueiden hierarkian alemmilla tasoilla

Näkötietoa käsitellään aivokuorella usealla toiminnallisesti erilaisella alueella, jotka voidaan järjestää hierarkkisesti hermosolujen välisten yhteyksien mukaan. Näkötiedon osa-alueita käsitellään osittain rinnakkain, osittain tiedon käsittely etenee hierarkkisessa järjestyksessä alempien näköalueiden pelkistetyistä aina ylempien alueiden monimutkaisempiin ärsykkeisiin.

Linda Stenbacka

Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä

Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin.

Stepani Bendel

Uudet menetelmät eivät ohita vanhoja synnytyskomplikaatioiden hoidossa

Synnyttäminen on Suomessa turvallista: sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuusluvut ovat maailman matalimpia. Silti synnytykseen liittyy joitakin riskejä, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta eivät täysin voitettuja. Syntyvän lapsen kannalta pelätyin komplikaatio on hapenpuute, äidin kannalta vaarallisin on verenvuoto. Väitöskirjassa tarkasteltiin uusia menetelmiä, jotka on kehitetty näiden kahden vaarallisimman komplikaation estämiseen ja hoitamiseen.

Kati Ojala

Ruokatorviatresian korjaus ja myöhäisvaikutukset

Ruokatorven synnynnäinen puutos eli ruokatorviatresia on melko yleinen ruokatorven synnynnäinen kehityshäiriö. Siinä ruokatorven yläosa muodostaa umpipussin ja lisäksi ruokatorven ja henkitorven välillä on yleensä yhdyskanava. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 lasta, joilla on ruokatorviatresia, ja yli puolella heistä on lisäksi jokin muu kehityshäiriö. Ensimmäiset onnistuneet ruokatorviatresian korjausleikkaukset tehtiin Suomessa vuonna 1947. Vanhimmat potilaat lähestyvät kuudenkymmenen vuoden ikää. Mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen ja ruokatorven toimintahäiriöt sekä hengitystieongelmat ovat tavallisia ongelmia lapsuudessa ruokatorviatresian korjausleikkauksen jälkeen. Aiheesta ei ole aiemmin tehty väestöpohjaisia pitkäaikaisseurantatutkimuksia.

Saara Sistonen

Bakteremian riski, taudinkuva ja ennuste

Bakteremian oirekuva vaihtelee yksilöittäin lieväoireisesta infektiosairaudesta vaikeaan verenkiertoelimistön häiriötilaan, monielinvaurioon ja kuolemaan. Eri bakteerien tiedetään aiheuttavan keskimäärin vaikeusasteeltaan erilaisia taudinkuvia, mutta tästä huolimatta usein samankin bakteerilajin aiheuttama verenmyrkytys on taudinkuvaltaan eri yksilöillä erilainen. Tähän mennessä on tunnistettu huonoa ennustetta ennakoivia yksilöön liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi syöpäsairaudet, muut krooniset sairaudet ja korkea ikä. Sen sijaan elämäntapojen vaikutuksesta verenmyrkytyspotilaan tai ylipäänsä infektiopotilaan ennusteeseen on rajallisesti tietoa. Vaikka bakteeriperäisen verenmyrkytyksen hoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina, taudinkuvat ovat edelleen huonosti ennustettavia, ja kuolleisuus tautiin on korkea. Tämän tutkimuksen tärkein tavoite on selvittää geneettisten tekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta bakteremiapotilaiden ennusteeseen sekä bakteremiariskiin liittyviä geneettisiä tekijöitä.

Reetta Huttunen

Laskimokomplikaatiot ovat yleisiä tahdistinasennuksen jälkeen

Pysyviä sydämentahdistimia on maailmanlaajuisesti asennettu arviolta runsaalle kahdelle miljoonalle ihmiselle. Tavallisimpia syitä tahdistimen asennukselle ovat sydämen hidaslyöntisyys ja johtoratajärjestelmän katkokset. Kuten kaikkiin muihinkin kajoaviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, liittyy myös tahdistinhoitoon haittavaikutusten riski. Kliinisen kokemuksen sekä aiemmin julkaistujen tapausselostusten ja poikkileikkaustutkimusten perusteella on ollut tiedossa, että laskimoteitse asennettuihin tahdistinjohtoihin voi liittyä laskimoiden tukkeutumisia ja laskimonsisäisiä hyytymiä. Systemaattisia eteneviä tutkimuksia laskimokomplikaatioista on kuitenkin tehty vähän ja tiedot komplikaatioille altistavista tekijöistä ovat olleet puutteellisia ja osin ristiriitaisia.

Petri Korkeila

Tietokonetomografia on monivamma- ja tehohoitopotilaiden tutkimisen kulmakivi

Tietokonetomografia on röntgensäteitä hyväkseen käyttävä lääketieteellinen kuvantamismenetelmä. Parantunut tekniikka on sekä nopeuttanut että tarkentanut kuvantamista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokonetomografian käyttö onnettomuuksissa vaikeasti vammautuneiden henkilöiden tutkimisessa on lisääntynyt. Myös tehohoitopotilaiden sairauksien tutkimisessa tietokonetomografia on osoittautunut verrattomaksi avuksi. Tietokonetomografian vaikuttavuudesta potilaiden hoitoon on varsin vähän tutkittua tietoa.

Lauri Ahvenjärvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030