Estrogeenihoidosta ei verisuonihaittoja, kun vaihdevuosiin liittyy voimakas hikoilu

Keskimäärin kolme neljäsosaa vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii hikoiluoireista, ja jopa puolet heistä kokee oireensa sietämättömiksi. Estrogeeni on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin; sitä käytti vuonna 2008 yli 350 000 suomalaista naista. Hormonihoidon vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimuksissa, joissa naiset olivat itse alun perin päättäneet aloittaa hormonihoidon lieventääkseen vaihdevuosioireitaan, hormonihoito selvästi suojasi sydän- ja verisuonisairauksilta. Sen sijaan tutkimuksissa, joihin otettiin mukaan naisia, joilla pääsääntöisesti esiintyi vain vähän tai ei lainkaan hikoiluoireita, hormonihoito ei suojannut sydänterveyttä, vaan saattoi jopa vaarantaa sitä hoidon alkuvaiheessa. Tämä ristiriita voidaan selittää osin sillä, jos hikoiluoire sinänsä vaikuttaa sydämen ja verisuonten toimintaan ja hormonihoidon käyttäjät edellä mainituissa tutkimuksissa ovat tässä suhteessa erilaiset; tätä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Asia on hyvin tärkeä, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat naisten yleisin kuolemansyy.

Pauliina Tuomikoski

Terveellisillä elintavoilla laatua vanhuuteen

Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta. Samalla yli 65-vuotiaiden osuus väestössä kasvaa. Pitempään eläminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa parempaa elämänlaatua, koska viimeisinä elinvuosina erilaiset pitkäaikaissairaudet saattavat heikentää toimintakykyä pysyvästi. Kannattaako elinikää pyrkiä pidentämään, jos se johtaa suureen määrään toimintakyvyttömiä vanhuksia, joiden oma elämänlaatu on huono ja joiden hoito käy kansantaloudelle kestämättömäksi? Tämän selvittämiseksi on arvioitava muitakin tekijöitä kuin kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Arto Strandberg

Suomalaisten anestesialääkärien työhön liittyvä hyvinvointi

Anestesialääkärit ovat eräiden tutkimusten mukaan stressaantuneita, kuolevat muita lääkäreitä ja muuta väestöä nuorempina ja ovat lääkärien itsemurhatilastojen kärkipäässä. Aiempien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin anestesialääkärien työhön liittyvää subjektiivista vointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Pirjo Lindfors

Pitkäaikainen takrolimuusivoidehoito atooppisessa ihottumassa

Atooppiseen ihottumaan liittyy pinnallinen ihotulehdus ja ihon läpäisyesteen heikentyminen, jolloin ympäristön allergeenit läpäisevät ihon ja pahentavat tulehdusta. Takrolimuusivoide on kehitetty atooppisen ihottuman hoitoon. Se vaikuttaa estämällä T-solujen aktivaatiota ja siten tulehdusvälittäjäaineiden vapautumista ihossa. Takrolimuusivoidehoito ei vaikuta ihon kollageeninmuodostukseen eikä näin ollen aiheuta ihon ohenemista.

Johanna Mandelin

Suonikohjutaudilla on useita riskitekijöitä

Suomessa suonikohjujen vallitsevuudeksi on arvioitu 10-20 % miehillä ja 25-40 % naisilla eri ikäryhmissä. Suonikohjujen yleisyydestä huolimatta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti.

Tiina Ahti

Nuorten akuutti lymfoblastileukemia

Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin pahanlaatuinen tauti, mutta sitä ilmenee myös murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla, joskin harvinaisempana. Paranemisennuste huononee iän myötä ja se on jo nuorisoikäisillä huonompi kuin lapsilla.

Anu Usvasalo

Polyamiinien tuotantoa säätelevä ODC-entsyymi

Polyamiinit ovat pieniä, sähköisesti varautuneita molekyylejä, joita on runsaasti soluissa, pääosin sitoutuneena perintöainekseen. Polyamiineja saadaan ruuasta, mutta pääosan solu valmistaa itse. Ne ovat välttämättömiä monen solun keskeisen toiminnan, kuten jakautumisen ja erilaistumisen kannalta. Ornitiinidekarboksylaasi (ODC) säätelee polyamiinien tuotantoa solussa. Keskeisen roolinsa vuoksi ODC on erittäin tarkasti säädelty entsyymi, ja säätelyn pettäessä ja ODC:n aktiivisuuden lisääntyessä solu saattaa muuttua pahanlaatuiseksi. ODC-aktiivisuuden lisääntyminen on nähtävissä monissa syövissä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövässä. ODC:n aktiivisuutta ja polyamiinien pitoisuutta sääteleviä hoitoja on pyritty kehittämään, mutta tulokset ovat olleet heikkoja johtuen ODC:n monimutkaisesta ja osittain vielä tuntemattomasta säätelystä.

Laura Mäkitie

Komplementin aktivaatio edeltää aivovaltimon aneurysman puhkeamista

Aivovaltimoaneurysman kantajia arvioidaan olevan Suomessa 100 000, ja vuosittain noin tuhat aneurysmaa puhkeaa aiheuttaen aivoverenvuodon. Puolet potilaista kuolee ja kolmasosalle jää pysyvä haitta. Tulehdussolujen kertymisen sekä aneurysman seinämän haurastumisen tiedetään liittyvän puhkeamiseen, mutta puhkeamiseen johtavia biologisia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Puhkeamista ei näin ollen pystytä ennustamaan, hoitoa ei osata kohdistaa riskin mukaan eikä puhkeamista osata estää ilman leikkausta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tulehdusta välittävän komplementtijärjestelmän aktivoitumista ja säätelyä aivovaltimoaneurysmakudosnäytteistä ja etsittiin aneurysman puhkeamista selittäviä eroja.

Riikka Tulamo

Maksansiirron pitkäaikaisvaikutukset

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1982, Pohjoismaista ensimmäisenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on tehty 800 maksansiirtoa. Kymmenen vuoden eloonjäämisennuste on nykyisellään lähes 80 %. Kun tulokset ovat parantuneet eikä äkillinen hylkiminen tehokkaan lääkityksen ansiosta ole enää ongelma, on haasteeksi noussut altistuminen pitkäaikaishaitoille, osaksi pysyvän hyljinnänestolääkityksen vuoksi.

Fredrik Åberg

Stenttiproteesi on hyvä vaihtoehto vatsa-aortan pullistuman leikkaukselle

Vatsa-aortan aneurysmia on yleensä hoidettu avoimella leikkauksella, mutta 1990-luvulta lähtien yhä useammin myös suonensisäisen stenttiproteesin avulla. Stenttiproteesin avulla pystytään välttämään suuri avoleikkaus, jolloin potilaan toipuminen on nopeampaa. Stenttiproteesihoidon ongelmia ovat olleet mm. myöhäiset komplikaatiot, esimerkiksi valtimohaarojen kautta tapahtuva säkinsisäinen vuoto (II tyypin vuoto).

Terhi Nevala

Lääketutkimusta silmänpohjan sairauksien hoitoon

Silmän takaosan sairaudet aiheuttavat merkittävän osan näkövammaisuudesta. Vanhuksilla yleisin näön heikkenemistä aiheuttava sairaus on silmänpohjan ikärappeuma. Muita yleisiä takaosan sairauksia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja perinnölliset rappeumasairaudet, jotka koskettavat myös nuorempaa väestöä. Silmänpohjan ikärappeuman hoito koki mullistuksen muutama vuosi sitten, kun silmän sisälle annosteltavat verisuonikasvutekijänestäjät tulivat käyttöön. Kuitenkin edelleen suurin osa ikärappeumapotilaista ja useat muut potilasryhmät ovat vailla lääkehoitoa. Siksi tarvitaan lisätutkimusta silmänpohjansairauksien syntymekanismeista ja lääkekehitystyötä. Näissä solumallit ovat tärkeä työkalu.

Eliisa Mannermaa

Antioksidantit, sytokiinit ja oksidatiivinen stressi keuhkosyövässä

Vapaita radikaaleja syntyy mm. soluhengityksen aikana, ja niiden on todettu olevan osallisena useiden sairauksien, mukaan lukien syövän, synnyssä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilailla vapaiden radikaalien tuotanto on lisääntynyt. Myös sädehoidossa syntyy vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa lipidejä, proteiineja ja DNA:ta. Lisäksi monien solunsalpaajien vaikutukset välittyvät vapaiden radikaalien kautta. Huolimatta siitä, että tutkimustieto vapaiden radikaalien osuudesta syövässä on lisääntynyt, on antioksidantteja, sytokiineja ja oksidatiivisen kuormituksen merkkiaineita keuhkosyövän hoitojen aikana tutkittu vähän.

Marika Crohns

Ärtyvän suolen oireyhtymä Suomessa

Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys väestössä on tutkimuksissa ollut 3-25 %. Laaja vaihtelu selittyy osin määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ärtyvän suolen oireyhtymän yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja ruumiillisten oireiden esiintymistä sen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin potilaiden terveyspalvelujen käyttöä ja oireyhtymän terveystaloudellisia kustannuksia.

Markku Hillilä

Painoindeksin periytyvyys on vahva

Tutkimuksessa selvitettiin harrastusten sekä tietokoneen ja matkapuhelimen käytön yhteyksiä nuorten painoon. Lisäksi tutkittiin ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden vaikutusta painoindeksiin nuoruusiässä.

Hanna-Reetta Lajunen

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman ennustetekijöitä

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyövistä. Taudin ennuste on vaihteleva, sillä sen piirteet ovat taudin heterogeenisiä. Immunokemoterapia eli CD20-vasta-aine rituksimabin ja monisolunsalpaajien yhdistelmä on ensilinjan hoito. Tärkein potilaan ennustetta määrittävä tekijä on kliinisiin parametreihin perustuva luokitus. Kuitenkin myös biologisilla piirteillä on vaikutus taudin kulkuun. Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on jaoteltu hyväennusteisiin itukeskusperäisiin ja huonoennusteisiin ei-itukeskusperäisiin alatyyppeihin. Alatyyppien ennustemerkitys on kuitenkin ollut epäselvä immunokemoterapian aikakaudella.

Heidi Nyman

Kantasoluominaisuudet syövän ennustetekijöinä

Syöpäkasvaimissa on soluja, jotka käyttäytyvät normaalien kantasolujen tapaan tuottamalla uutta solukkoa vanhentuneen tilalle, mutta syöpäkasvaimessa kantasolut tuottavatkin uusia syöpäkasvaimia. Eläinkokeiden perusteella syöpäkasvaimissa kantasolut ovat haitallisia ja syynä kasvainten uusimiseen. Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko syöpäkasvaimen kantasolut peräisin normaaleista kantasoluista, mutta lukuisat terveissä kantasoluissa esiintyvät geenit ovat aktiivisia myös syöpäkasvainten kantasoluissa. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia kantasolujen toimintaa säätelevien geenien ilmentymistä erilaisissa syövissä, miten se vaikuttaa kasvainten uusiutumistaipumukseen tai kuoleman riskiin.

Valtteri Häyry

Itse annosteltu remifentaniili synnytyskivun hoidossa

Synnytyskivun hoidossa tehokkaina keinoina voidaan pitää ainoastaan selkäpistoa vaativia puudutuksia ja kohdunkaulan puudutusta. Tilanteissa, joissa näitä keinoja ei voida käyttää, ei ole ollut tehokasta ja sivuvaikutuksiltaan hyväksyttävää rutiinimenetelmää. Tämän väitöskirjan tutkimukset osoittavat, että 1990-luvulla käyttöön otettu erittäin lyhytvaikutteinen morfiinin kaltaisesti vaikuttava kipulääke remifentaniili on synnytyskipulääkkeeksi sopiva. Sitä voidaan antaa synnyttäjille kunkin synnyttäjän ominaisuuksiin ja kivunlievitystarpeeseen sopiva annos. Lyhytvaikutteisuuden takia kivunlievitystä voidaan jatkaa lähelle synnytyshetkeä ilman, että tarvitsee pelätä vastasyntyneeseen kohdistuvia vaikutuksia.

Petri Volmanen

Solukalvojen toiminta ja järjestäytyminen

Solu- ja molekyylibiologian tutkimuksessa on perinteisesti keskitytty tutkimaan solujen proteiineja, nukleiinihappoja ja sokereita. Elämän keskeisistä rakennuspalikoista solujen lipidit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Eukaryoottisoluista on kuitenkin löydetty yli tuhat erilaista lipidiä ja kalvojen koostumus on tarkasti säädeltyä. Lipidien ominaisuuksista keskeisimpiä on niiden taipumus muodostaa vesiliuoksessa kaksoiskalvoja, joissa polaariset pääryhmät järjestyvät vettä kohti ja poolittomat rasvahappoketjut toisiaan vasten. Vasta viime aikoina on opittu, että solujen eri tiloja rajaavilla kalvoilla on muitakin tehtäviä. Kalvoilla tapahtuu suuri osa solun kemiallisista reaktioista ja solukalvot voivat toimia solun eri toimintojen säätelyssä esimerkiksi toisiolähetteinä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään sekä useisiin psykiatrisiin sairauksiin.

Mikko Parry

Yövirtsaaminen on monen tekijän summa

Yövirtsaaminen eli nokturia on hyvin yleinen oire. Se lisääntyy voimakkaasti ikääntyessä, joten sen merkitys kasvaa väestön vanhetessa. Nokturia heikentää unen laatua, lisää sairastavuutta, ja on toisinaan yksinäänkin merkittävästi elämänlaatua heikentävä oire. Koska nokturian syyt tunnetaan huonosti, hoidolla ei saada useinkaan riittävää helpotusta.

Kari Tikkinen

Tyypin 2 diabetes voi kehittyä kahden eri mekanismin kautta

Tyypin 2 diabetekselle on tunnusomaista heikentynyt insuliinin eritys ja heikentynyt insuliinin vaikutus kohdekudoksissa eli insuliiniresistenssi. Jo diabetesta edeltävässä prediabetesvaiheessa paastoglukoosiarvo tai sokerirasituskokeen 2 tunnin glukoosiarvo ovat suurentuneet, mutta eivät niin paljon, että kyseessä olisi diabetes.

Alena Stancáková