Tiedonkäsittely näköalueiden hierarkian alemmilla tasoilla

Näkötietoa käsitellään aivokuorella usealla toiminnallisesti erilaisella alueella, jotka voidaan järjestää hierarkkisesti hermosolujen välisten yhteyksien mukaan. Näkötiedon osa-alueita käsitellään osittain rinnakkain, osittain tiedon käsittely etenee hierarkkisessa järjestyksessä alempien näköalueiden pelkistetyistä aina ylempien alueiden monimutkaisempiin ärsykkeisiin.

Linda Stenbacka

Migreenillä on yhteyksiä useisiin sairauksiin

Yli kymmenesosan suomalaisista arvioidaan kärsivän migreenistä vähintään jossain vaiheessa elämää. Mittavasta tutkimustyöstä huolimatta migreenin syntymekanismien ja genetiikan keskeiset kysymykset ovat pitkälle ratkaisematta.

Ville Artto

Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä

Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin.

Stepani Bendel

Uudet menetelmät eivät ohita vanhoja synnytyskomplikaatioiden hoidossa

Synnyttäminen on Suomessa turvallista: sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuusluvut ovat maailman matalimpia. Silti synnytykseen liittyy joitakin riskejä, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta eivät täysin voitettuja. Syntyvän lapsen kannalta pelätyin komplikaatio on hapenpuute, äidin kannalta vaarallisin on verenvuoto. Väitöskirjassa tarkasteltiin uusia menetelmiä, jotka on kehitetty näiden kahden vaarallisimman komplikaation estämiseen ja hoitamiseen.

Kati Ojala

Ruokatorviatresian korjaus ja myöhäisvaikutukset

Ruokatorven synnynnäinen puutos eli ruokatorviatresia on melko yleinen ruokatorven synnynnäinen kehityshäiriö. Siinä ruokatorven yläosa muodostaa umpipussin ja lisäksi ruokatorven ja henkitorven välillä on yleensä yhdyskanava. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 lasta, joilla on ruokatorviatresia, ja yli puolella heistä on lisäksi jokin muu kehityshäiriö. Ensimmäiset onnistuneet ruokatorviatresian korjausleikkaukset tehtiin Suomessa vuonna 1947. Vanhimmat potilaat lähestyvät kuudenkymmenen vuoden ikää. Mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen ja ruokatorven toimintahäiriöt sekä hengitystieongelmat ovat tavallisia ongelmia lapsuudessa ruokatorviatresian korjausleikkauksen jälkeen. Aiheesta ei ole aiemmin tehty väestöpohjaisia pitkäaikaisseurantatutkimuksia.

Saara Sistonen

Bakteremian riski, taudinkuva ja ennuste

Bakteremian oirekuva vaihtelee yksilöittäin lieväoireisesta infektiosairaudesta vaikeaan verenkiertoelimistön häiriötilaan, monielinvaurioon ja kuolemaan. Eri bakteerien tiedetään aiheuttavan keskimäärin vaikeusasteeltaan erilaisia taudinkuvia, mutta tästä huolimatta usein samankin bakteerilajin aiheuttama verenmyrkytys on taudinkuvaltaan eri yksilöillä erilainen. Tähän mennessä on tunnistettu huonoa ennustetta ennakoivia yksilöön liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi syöpäsairaudet, muut krooniset sairaudet ja korkea ikä. Sen sijaan elämäntapojen vaikutuksesta verenmyrkytyspotilaan tai ylipäänsä infektiopotilaan ennusteeseen on rajallisesti tietoa. Vaikka bakteeriperäisen verenmyrkytyksen hoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina, taudinkuvat ovat edelleen huonosti ennustettavia, ja kuolleisuus tautiin on korkea. Tämän tutkimuksen tärkein tavoite on selvittää geneettisten tekijöiden ja elämäntapojen vaikutusta bakteremiapotilaiden ennusteeseen sekä bakteremiariskiin liittyviä geneettisiä tekijöitä.

Reetta Huttunen

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito kannattaa

Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti pitkäaikaisella kohtauksia ehkäisevällä lääkityksellä, mutta noin 20 % potilaista kärsii nykyisin lääkehoitoon huonosti reagoivasta epilepsiasta. Osa näistä eli (n. 5 % uusista potilaista) hyötyy neurokirurgisesta hoidosta.

Arto Immonen

Laskimokomplikaatiot ovat yleisiä tahdistinasennuksen jälkeen

Pysyviä sydämentahdistimia on maailmanlaajuisesti asennettu arviolta runsaalle kahdelle miljoonalle ihmiselle. Tavallisimpia syitä tahdistimen asennukselle ovat sydämen hidaslyöntisyys ja johtoratajärjestelmän katkokset. Kuten kaikkiin muihinkin kajoaviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, liittyy myös tahdistinhoitoon haittavaikutusten riski. Kliinisen kokemuksen sekä aiemmin julkaistujen tapausselostusten ja poikkileikkaustutkimusten perusteella on ollut tiedossa, että laskimoteitse asennettuihin tahdistinjohtoihin voi liittyä laskimoiden tukkeutumisia ja laskimonsisäisiä hyytymiä. Systemaattisia eteneviä tutkimuksia laskimokomplikaatioista on kuitenkin tehty vähän ja tiedot komplikaatioille altistavista tekijöistä ovat olleet puutteellisia ja osin ristiriitaisia.

Petri Korkeila

Tietokonetomografia on monivamma- ja tehohoitopotilaiden tutkimisen kulmakivi

Tietokonetomografia on röntgensäteitä hyväkseen käyttävä lääketieteellinen kuvantamismenetelmä. Parantunut tekniikka on sekä nopeuttanut että tarkentanut kuvantamista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokonetomografian käyttö onnettomuuksissa vaikeasti vammautuneiden henkilöiden tutkimisessa on lisääntynyt. Myös tehohoitopotilaiden sairauksien tutkimisessa tietokonetomografia on osoittautunut verrattomaksi avuksi. Tietokonetomografian vaikuttavuudesta potilaiden hoitoon on varsin vähän tutkittua tietoa.

Lauri Ahvenjärvi

Estrogeenihoidosta ei verisuonihaittoja, kun vaihdevuosiin liittyy voimakas hikoilu

Keskimäärin kolme neljäsosaa vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii hikoiluoireista, ja jopa puolet heistä kokee oireensa sietämättömiksi. Estrogeeni on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin; sitä käytti vuonna 2008 yli 350 000 suomalaista naista. Hormonihoidon vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimuksissa, joissa naiset olivat itse alun perin päättäneet aloittaa hormonihoidon lieventääkseen vaihdevuosioireitaan, hormonihoito selvästi suojasi sydän- ja verisuonisairauksilta. Sen sijaan tutkimuksissa, joihin otettiin mukaan naisia, joilla pääsääntöisesti esiintyi vain vähän tai ei lainkaan hikoiluoireita, hormonihoito ei suojannut sydänterveyttä, vaan saattoi jopa vaarantaa sitä hoidon alkuvaiheessa. Tämä ristiriita voidaan selittää osin sillä, jos hikoiluoire sinänsä vaikuttaa sydämen ja verisuonten toimintaan ja hormonihoidon käyttäjät edellä mainituissa tutkimuksissa ovat tässä suhteessa erilaiset; tätä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Asia on hyvin tärkeä, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat naisten yleisin kuolemansyy.

Pauliina Tuomikoski

Terveellisillä elintavoilla laatua vanhuuteen

Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta. Samalla yli 65-vuotiaiden osuus väestössä kasvaa. Pitempään eläminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa parempaa elämänlaatua, koska viimeisinä elinvuosina erilaiset pitkäaikaissairaudet saattavat heikentää toimintakykyä pysyvästi. Kannattaako elinikää pyrkiä pidentämään, jos se johtaa suureen määrään toimintakyvyttömiä vanhuksia, joiden oma elämänlaatu on huono ja joiden hoito käy kansantaloudelle kestämättömäksi? Tämän selvittämiseksi on arvioitava muitakin tekijöitä kuin kuolleisuutta ja sairastavuutta.

Arto Strandberg

Suomalaisten anestesialääkärien työhön liittyvä hyvinvointi

Anestesialääkärit ovat eräiden tutkimusten mukaan stressaantuneita, kuolevat muita lääkäreitä ja muuta väestöä nuorempina ja ovat lääkärien itsemurhatilastojen kärkipäässä. Aiempien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin anestesialääkärien työhön liittyvää subjektiivista vointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Pirjo Lindfors

Pitkäaikainen takrolimuusivoidehoito atooppisessa ihottumassa

Atooppiseen ihottumaan liittyy pinnallinen ihotulehdus ja ihon läpäisyesteen heikentyminen, jolloin ympäristön allergeenit läpäisevät ihon ja pahentavat tulehdusta. Takrolimuusivoide on kehitetty atooppisen ihottuman hoitoon. Se vaikuttaa estämällä T-solujen aktivaatiota ja siten tulehdusvälittäjäaineiden vapautumista ihossa. Takrolimuusivoidehoito ei vaikuta ihon kollageeninmuodostukseen eikä näin ollen aiheuta ihon ohenemista.

Johanna Mandelin

Suonikohjutaudilla on useita riskitekijöitä

Suomessa suonikohjujen vallitsevuudeksi on arvioitu 10-20 % miehillä ja 25-40 % naisilla eri ikäryhmissä. Suonikohjujen yleisyydestä huolimatta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti.

Tiina Ahti

Nuorten akuutti lymfoblastileukemia

Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin pahanlaatuinen tauti, mutta sitä ilmenee myös murrosikäisillä ja nuorilla aikuisilla, joskin harvinaisempana. Paranemisennuste huononee iän myötä ja se on jo nuorisoikäisillä huonompi kuin lapsilla.

Anu Usvasalo

Polyamiinien tuotantoa säätelevä ODC-entsyymi

Polyamiinit ovat pieniä, sähköisesti varautuneita molekyylejä, joita on runsaasti soluissa, pääosin sitoutuneena perintöainekseen. Polyamiineja saadaan ruuasta, mutta pääosan solu valmistaa itse. Ne ovat välttämättömiä monen solun keskeisen toiminnan, kuten jakautumisen ja erilaistumisen kannalta. Ornitiinidekarboksylaasi (ODC) säätelee polyamiinien tuotantoa solussa. Keskeisen roolinsa vuoksi ODC on erittäin tarkasti säädelty entsyymi, ja säätelyn pettäessä ja ODC:n aktiivisuuden lisääntyessä solu saattaa muuttua pahanlaatuiseksi. ODC-aktiivisuuden lisääntyminen on nähtävissä monissa syövissä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövässä. ODC:n aktiivisuutta ja polyamiinien pitoisuutta sääteleviä hoitoja on pyritty kehittämään, mutta tulokset ovat olleet heikkoja johtuen ODC:n monimutkaisesta ja osittain vielä tuntemattomasta säätelystä.

Laura Mäkitie

Komplementin aktivaatio edeltää aivovaltimon aneurysman puhkeamista

Aivovaltimoaneurysman kantajia arvioidaan olevan Suomessa 100 000, ja vuosittain noin tuhat aneurysmaa puhkeaa aiheuttaen aivoverenvuodon. Puolet potilaista kuolee ja kolmasosalle jää pysyvä haitta. Tulehdussolujen kertymisen sekä aneurysman seinämän haurastumisen tiedetään liittyvän puhkeamiseen, mutta puhkeamiseen johtavia biologisia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Puhkeamista ei näin ollen pystytä ennustamaan, hoitoa ei osata kohdistaa riskin mukaan eikä puhkeamista osata estää ilman leikkausta. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin tulehdusta välittävän komplementtijärjestelmän aktivoitumista ja säätelyä aivovaltimoaneurysmakudosnäytteistä ja etsittiin aneurysman puhkeamista selittäviä eroja.

Riikka Tulamo

Maksansiirron pitkäaikaisvaikutukset

Maksansiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1982, Pohjoismaista ensimmäisenä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on tehty 800 maksansiirtoa. Kymmenen vuoden eloonjäämisennuste on nykyisellään lähes 80 %. Kun tulokset ovat parantuneet eikä äkillinen hylkiminen tehokkaan lääkityksen ansiosta ole enää ongelma, on haasteeksi noussut altistuminen pitkäaikaishaitoille, osaksi pysyvän hyljinnänestolääkityksen vuoksi.

Fredrik Åberg

Stenttiproteesi on hyvä vaihtoehto vatsa-aortan pullistuman leikkaukselle

Vatsa-aortan aneurysmia on yleensä hoidettu avoimella leikkauksella, mutta 1990-luvulta lähtien yhä useammin myös suonensisäisen stenttiproteesin avulla. Stenttiproteesin avulla pystytään välttämään suuri avoleikkaus, jolloin potilaan toipuminen on nopeampaa. Stenttiproteesihoidon ongelmia ovat olleet mm. myöhäiset komplikaatiot, esimerkiksi valtimohaarojen kautta tapahtuva säkinsisäinen vuoto (II tyypin vuoto).

Terhi Nevala

Lääketutkimusta silmänpohjan sairauksien hoitoon

Silmän takaosan sairaudet aiheuttavat merkittävän osan näkövammaisuudesta. Vanhuksilla yleisin näön heikkenemistä aiheuttava sairaus on silmänpohjan ikärappeuma. Muita yleisiä takaosan sairauksia ovat diabeettinen verkkokalvosairaus ja perinnölliset rappeumasairaudet, jotka koskettavat myös nuorempaa väestöä. Silmänpohjan ikärappeuman hoito koki mullistuksen muutama vuosi sitten, kun silmän sisälle annosteltavat verisuonikasvutekijänestäjät tulivat käyttöön. Kuitenkin edelleen suurin osa ikärappeumapotilaista ja useat muut potilasryhmät ovat vailla lääkehoitoa. Siksi tarvitaan lisätutkimusta silmänpohjansairauksien syntymekanismeista ja lääkekehitystyötä. Näissä solumallit ovat tärkeä työkalu.

Eliisa Mannermaa