Päihteet lisäävät seksuaalista riskikäyttäytymistä

Sukupuoliteitse tarttuvien infektiotautien ilmaantuvuus on useimmissa Euroopan maissa tasaisesti lisääntynyt, ja uusien diagnosoitujen HIV-tartuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1999 jälkeen. Vaikka eri sukupuolitaudit eroavat toisistaan kliinisiltä piirteiltään, ennusteeltaan ja tarttuvuudeltaan, niiden kaikkien leviämiselle on yhteinen tekijä: ihmisen käyttäytyminen. Näin ollen sukupuolitautien varhaisen toteamisen ja tehokkaan hoidon lisäksi tautien leviämiseen ja ehkäisyyn vaikuttaa olennaisesti seksuaalikäyttäytyminen, erityisesti seksipartnerien ja suojaamattomien yhdyntöjen määrä.

Minna Nikula

Varhaisnuoruuden masennus altistaa päihteiden käytölle

Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa varhaisesta masennuksesta, sen yhteydessä esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä ja päihteidenkäytöstä edustavassa suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa. Tutkimuksen tulokset perustuvat 1 852 suomalaisen nuoren haastatteluihin ja seurantakyselyihin 11-vuotiaasta 17,5-vuotiaaksi. Tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat mukana suomalaisessa Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimuksessa, johon on kutsuttu kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset ja heidän vanhempansa.

Elina Sihvola

Tietokonetomografia asbestisairauksien seulonnassa

Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1993 ja koko EU:ssa 2005, mutta sen aiheuttamia sairauksia, kuten keuhkopussin paksuntumia ja syöpää, asbestoosia (asbestipölykeuhko) ja keuhkosyöpää, ilmaantuu edelleen. Altistuneiden työntekijöiden lääketieteelliseen seurantaan kuuluu tavallisesti keuhkojen röntgenkuvaus. Näillä työntekijöillä on keuhkokuvassa usein keuhkopussin paksuntumien aiheuttamia muutoksia, jotka vaikeuttavat alkavan asbestoosin tai pienen keuhkosyövän löytymistä. Tupakointi voi myös aiheuttaa keuhkomuutoksia, jotka voivat häiritä kuvien tulkintaa. Keuhkokuvaa herkempi menetelmä keuhkomuutosten tutkimiseksi on tietokonetomografia. Se on kuitenkin kalliimpi, huonommin saatavilla oleva ja aiheuttaa enemmän säderasitusta.

Tuula Vierikko

Verisuonisairauksien lääkkeet vaikuttavat keuhkoklamydiaan

Krooniset keuhkoklamydiainfektiot on liitetty sydän- ja verisuonisairauksiin. Joillakin näissä sairauksissa käytetyistä lääkkeistä, kuten statiineilla ja asetyylisalisyylihapolla, on havaittu keuhkoklamydian lisääntymistä ehkäisevää vaikutusta. On ehdotettu, että positiivinen vaikutus voisi osittain selittyä niiden antiklamydia-aktiivisuudella.

Ying Yan

Klotsapiinin aiheuttama agranulosytoosi

Klotsapiinin käyttöä rajoittaa vakava verenkuvaan liittyvä haittavaikutus, agranulosytoosi, jonka esiintyvyys on noin 0,8 %. Sen tarkkaa molekyylitason syntymekanismia ei tunneta.

Liisa Lahdelma

Kolesterolihäiriöt neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Keskushermosto sisältää suhteellisesti enemmän kolesterolia kuin mikään muu elin. Keskeiset keskushermoston toiminnot, kuten viestejä solusta toiseen välittävien synapsien ja hermosäikeitä eristävien myeliinituppien muodostuminen, ovat riippuvaisia kolesterolin saatavuudesta. Kolesteroliaineenvaihdunnan säätely keskushermostossa on erilaista kuin muissa elimissä, sillä veri-aivoeste estää verenkierron mukana kulkevien kolesterolia sisältävien lipoproteiinikappaleiden pääsyn keskushermostoon. Tästä syystä keskushermoston solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse. Mikäli kolesterolin muodostuminen on estynyt, on seurauksena vakavia kehityshäiriöitä.

Aino-Liisa Mutka

Verenpainepotilas saa runsaasti tietoa

Tutkimuksessa kartoitettiin verenpaineen hoitoon liittyvän tiedon siirtymistä lääkäriltä potilaille. Lisäksi selvitettiin verenpainepotilaiden, heidän puolisoidensa ja hoitavien lääkärien verenpaineen hoitoon liittyviä käsityksiä ja asenteita sekä hyvään hoitotulokseen liittyviä tekijöitä.

Päivi Meriranta

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Statiinien, finasteridin ja diabeteslääkkeiden käyttäjillä vähemmän eturauhassyöpää

Rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa miehillä, jotka käyttivät statiineja, todettiin merkittävästi vähemmän eturauhassyöpää kuin muussa väestössä. Tämä yhteys todettiin kaikenasteisilla eturauhasen kasvaimilla, mutta kansallisella tasolla statiinien käyttäjillä oli vähemmän erityisesti levinnyttä eturauhassyöpää.

Teemu Murtola

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto

Vapaiden kudossiirteiden seuranta

Väitöstutkimus tuo lisätietoa vapaiden kudossiirteiden nykyaikaisista monitorointimenetelmistä. Väitöskirjassa tutkittiin mm. vapaiden mikrovaskulaaristen kudossiirteiden verenkiertoa lievästi radioaktiivisen veden avulla PET-tutkimuksessa. Lisäksi vapaita kudossiirteitä seurattiin kolmen päivän ajan jatkuvalla kudoksissa olevan hapen mittauksella käyttäen joustavia polarografiseen menetelmään perustuvia antureita.

Aleksi Schrey

Suotuisia tuloksia ylipainoisten TULE-sairaiden laitoskuntoutuksesta

Lihavuusepidemiaa pyritään ehkäisemään ja hoitamaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla. Laitoskuntoutuksella voi olla edullisia pitkäaikaisvaikutuksia painonkehitykseen, ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä asenteisiin ja motivoitumiseen terveellisiä elämäntapamuutoksia kohtaan. Pelkästään se, että paino pysyy muuttumattomana viiden vuoden ajan, on hyvä tulos, koska paino yleensä nousee iän karttuessa.

Matti Haapakoski

AGC-polviproteesin pysyvyys on hyvä

Pitkäaikainen reumasairaus voi aiheuttaa erityisiä haasteita tekonivelkirurgiassa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin retrospektiivisellä seurantatutkimuksella polvitekonivelleikkausten tuloksia erityisesti nivelreumaa sairastavilla potilailla.

Anna-Katriina Himanen

Kielihäiriön vaikutus jokapäiväiseen elämään

Kielihäiriö (kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia) on yksi lapsuusiän yleisimmistä kehityshäiriöistä. Se on neurobiologinen häiriö, johon alttius periytyy. Kielihäiriöisellä lapsella on huomattavia ongelmia puheen tuotossa tai ymmärtämisessä, vaikka hän on normaaliälyinen eikä hänellä ole todettavissa muuta tunnettua syytä kielellisiin vaikeuksiin. Myöhempiä häiriön ilmentymiä ovat mm. oppimisvaikeudet ja käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt.

Eva Arkkila

Verenpainetaudin geenitausta

Essentielli verenpainetauti syntyy elämäntapojen, ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksesta. Perimän vaikutuksesta ihmisen verenpainetaudin riskiin on esitetty arvioita välillä 20-50 %. Alttius kohonneeseen verenpaineeseen määräytyy useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Ehdokasgeenejä ovat erityisesti reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmää (RAA) säätelevät geenit, munuaisten suolaneritystä säätelevät geenit sekä syketasoon ja verisuonten tonukseen vaikuttavat geenit. Vaikka verenpainetaudin taustalla olevat geenit ovat pääosin selvittämättä, tunnetaan jo muutamia yksigeenisesti periytyviä harvinaisia verenpainesairauksia, joiden löytyminen on tuonut uusia näkemyksiä verenpaineen säätelyn molekyylitason tietämykselle. Esimerkiksi Liddlen taudissa mutaatio munuaisten epiteliaalisen natriumkanavan (ENaC) beeta- tai gamma-alayksikköä koodaavissa geeneissä johtaa kanavan yliaktiiviseen toimintaan ja kiihtyneeseen natriumin imeytymiseen munuaisissa, ja lopputuloksena on verenpaineen nousu.

Tuula Hannila-Handelberg

TNF:n salpaajat reumatautien hoidossa

Tulehtuneessa nivelessä tulehdussolujen ja nivelkalvon solujen tuottamat tulehdusvälittäjäaineet, mm. tuumorinekroositekijä α (TNFα), voimistavat niveltulehdusta ja johtavat nivelen vaurioitumiseen. Biologiset reumalääkkeet, TNF:n salpaajat adalimumabi, etanersepti ja infliksimabi eivät tehoa kaikilla potilailla ja niiden käyttöön liittyy haittavaikutuksia. Väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin lääkehoidon onnistumista ja toteutumista infliksimabihoitoa saaneilla nivelreuma- ja spondyloartropatiapotilailla 6, 12 ja 24 kuukauden hoidon jälkeen sekä etanersepti- ja adalimumabihoitoa saaneilla potilailla 12 kuukauden jälkeen. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki nivelreuma- ja spondylartropatiapotilaat, joille aloitettiin TNF-salpaajahoito TAYS:n Reumakeskuksessa vuosina 1999-2005.

Tiina Levälampi

Biohajoava implantti silmäkirurgiassa

Verkkokalvon irtauman kirurgisessa hoidossa käytetään usein silmän pinnalle ommeltavia silikonista valmistettuja implantteja. Implantin tarkoituksena on aiheuttaa silmän ulkopinnan paikallinen painauma, kunnes verkkokalvo on kiinnittynyt takaisin paikoilleen. Kun verkkokalvo on kiinnittynyt paikoilleen, ei implanttia useinkaan enää tarvittaisi. Pysyvät implantit voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia, ja ne voidaan joutua poistamaan. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää silmän pinnalle ommeltava, biohajoavasta poly-96L/4D-laktidimateriaalista (PLDLA) valmistettu implantti.

Satu Länsman

Puheen näkeminen auttaa vauvaa puheäänien oppimisessa

Puhe on monimuotoinen signaali, joka välittää ihmistenvälistä kommunikaatiota erityisen tehokkaasti. On osin vielä hämärän peitossa, miten opimme puhumaan ja havaitsemaan puhetta syntymän jälkeen. Oppiminen alkanee heti, kun alamme kuulla puhetta. Puheen sisältämät lukuisat tilastolliset säännönmukaisuudet saattavat auttaa oppimista. Niiden hyödyntämistä kutsutaan tilastolliseksi oppimiseksi. Tilastollista oppimista ajatellaan voitavan käyttää kielenoppimisessa jatkuvan puheen jakamiseksi erillisiksi sanoiksi.

Tuomas Teinonen

Raskaus ei lisää HPV-infektioita

Ihmisen papilloomavirus (HPV) aiheuttaa infektion valtaosalle väestöstä jossain elämän vaiheessa, mutta suurin osa infektioista on oireettomia ja vain pienellä osalla infektio pitkittyy. Infektoitumiseen ja infektion kestoon vaikuttavat virukseen liittyvät ominaisuudet, mahdollisesti aikaisemman HPV-infektion aiheuttama immuunivaste, henkilön perimä sekä hormonaaliset ja ympäristötekijät.

Marja Sarkola

Herpesvirus, immuunivajaus ja krooninen kipu

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin aktiivisen herpesvirusinfektion (HSV-1 ja HSV-2), immuunivajauksen sekä kroonisen laaja-alaisen kivun yhteyttä. Lisäksi on selvitetty HSV-2:n aiheuttamien toistuvien aivokalvotulehdusten yleisyyttä, niihin liittyviä pitkittyneitä kipuoireita sekä altistavia tekijöitä.

Katariina Kallio-Laine