Geenit vaikuttavat juomatapoihin

Alkoholismista havaittiin kaksi alatyyppiä jo 1980-luvulla: aikuisiällä alkava sosiaalisesti käyttäytyvä tyyppi 1, ja murrosiässä alkava normeihin sopeutumaton, impulsiivinen ja väkivaltainen tyyppi 2. Arviolta 80 % alkoholisteista kuuluu tyyppiin 1.

Tero Hallikainen

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallinen

Suomessa tehdään vuosittain lähes 11 000 raskaudenkeskeytystä. Vuodesta 2000 lähtien Suomessa on käytetty kirurgisen raskaudenkeskeytyksen (kohdun tyhjennys instrumentein) lisäksi lääkkeellistä menetelmää. Kirurgisten keskeytysten määrät ovatkin vähentyneet; vuonna 2008 lähes 70 % raskaudenkeskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti. Lääkkeellistä kohduntyhjennystä voidaan käyttää myös keskenmenojen hoidossa. Väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin lääkkeellisen ja kirurgisen menetelmän turvallisuutta, tehokkuutta, potilastyytyväisyyttä ja kustannuksia.

Maarit Niinimäki

Kollageeni XVIII:n vaikutukset

Kollageeni XVIII on sidekudosproteiini, jota on löydettävissä lähes kaikista elimistön tyvikalvorakenteista. Kollageeni XVIII:n biologinen tehtävä on kuitenkin vielä jokseenkin epäselvä. Kollageeni XVIII esiintyy kolmena eri varianttina, jotka eroavat toisistaan aminoterminaalisen osansa suhteen. Pisimmän variantin on soluviljelyolosuhteissa todettu estävän tärkeää solujen viestijärjestelmää, Wnt-signalointia. Ei kuitenkaan ole tiedossa, estääkö kollageeni XVIII Wnt-signalointia myös elävissä organismeissa. Kollageeni XVIII:n karboksiterminaalisen osan, endostatiinin, on havaittu estävän verisuonten uudismuodostusta sekä syövän kasvua.

Lotta Seppinen

Dopamiini ja serotoniini säätelevät kipuherkkyyttä

Ihmisten yksilöllinen kipuherkkyys vaihtelee huomattavasti, mutta kipuherkkyyttä säätelevistä hermostollisista mekanismeista tiedetään verrattain vähän.

Ilkka Martikainen

Värttinavaltimon kelpoisuus ohitussiirteeksi

Värttinävaltimoa käytetään yleisesti ohitussiirteenä sepelvaltimo-ohituskirurgiassa. Se on helppo preparoida siirteeksi ja sen aukipysyvyys siirteenä on erinomainen. Värttinävaltimon käyttöön liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita. Luonnollisessa asemassaan värttinävaltimo huolehtii käden verenkierrosta yhdessä kyynärvaltimon kanssa. Ennen värttinävaltimon preparointia on tärkeää varmistua, ettei sen poisto aiheuta verenkierron puutetta kädessä. Valtimonkovettumistauti voi estää värttinävaltimon käytön sepelvaltimosiirteenä, sillä värttinävaltimo on lihasvaltimo, joka on altis valtimonkovettumistaudille.

Mika Kohonen

Vanhuksille sattuu entistä enemmän lonkkamurtumia

Suurin osa vanhusten tapaturmista syntyy kaatumisen seurauksena, niin myös valtaosa lonkkamurtumista. Kaatumisalttius lisääntyy iän ja terveydentilan heikkenemisen myötä, mutta myös psyykenlääkkeet voivat lisätä iäkkäiden kaatumisvaaraa. Kolmannes kotona asuvista ja yli puolet laitoksissa asuvista yli 65-vuotiaista kaatuu ainakin kerran vuoden aikana. Arviolta joka kymmenes kaatuminen aiheuttaa merkittävän vamman.

Eija Lönnroos

Vanhoista vanhimpien terveys ja sairaus

Väestö ikääntyy nopeasti, ja nopeimmin kasvava ikäryhmä ovat yli 85-vuotiaat. Monet sairaudet yleistyvät iän myötä, mutta arkitieto kertoo hyvin iäkkäiden olevan pääosin hyväkuntoisia ja melko terveitä. Väestötason tietoa vanhoista vanhimpien terveydentilasta ja sairauksista on kuitenkin julkaistu kansainvälisestikin katsoen vähän. Tämä väitöskirjatyö tutki 90-vuotiaan väestön terveyttä eri näkökulmista.

Sirkka Goebeler

Unenaikainen ihon hiilidioksidimittaus kertoo sydänriskistä

Sydän- ja verisuonisairaudet ja unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät naisilla vaihdevuosien jälkeen. Karttuvan iän lisäksi syynä on vaihdevuosien aikana muuttunut hormonitoiminta; naishormonit, etenkin keltarauhashormoni, ovat hengitystä stimuloivia, ja niiden määrä vähenee vaihdevuosien aikana. Unenaikaisten hengityshäiriöiden on todettu olevan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta taustalla oleva mekanismi on vielä osittain tuntematon. Kuitenkin tiedetään, että sympaattisen hermoston liiallinen aktiivisuus liittyy sydän- ja verisuonitautien varhaismuutoksiin.

Jenni Aittokallio

Lidokaiinin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset

Lidokaiini on laajasti käytetty puudutusaine, jota käytetään myös suoneen annettuna kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidossa. Lidokaiini poistuu elimistöstä pääasiassa metaboloitumalla sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välityksellä. Useat lääkkeet voivat estää näiden entsyymien kautta tapahtuvaa lääkeainemetaboliaa ja siten suurentaa muiden lääkeaineiden pitoisuuksia ja lisätä niiden vaikutuksia ja myös haittavaikutuksia. Ennen tätä väitöstutkimusta lidokaiinin yhteisvaikutuksista oli vain vähän julkaistua tutkimustietoa.

Mika Isohanni

Tunnustuksen saaminen auttaa ulkomaankomennuksella

Väitöskirjassa selvitetään komennustyöntekijöiden ja heidän puolisoidensa jaksamista sekä komennuksen vaikutusta perhedynamiikkaan. Tämä on ensimmäinen lääketieteen alalla aiheesta tehty tutkimus ja myös kansainvälisesti yksi harvoista tieteellisistä tutkimuksista, jossa komennustyöntekijöitä perheineen on haastateltu komennuksen aikana kohdemaassa.

Luciana Duque

Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin

Akuutti kipu toimii terveellä ihmisellä elämää ylläpitävänä varoitussignaalina, joka syntyy vahingollisen ärsykkeen vaikutuksesta. Muuttuessaan krooniseksi kipu menettää normaalin varoitusfunktionsa eikä enää edistä selviytymistä. Kaikentyyppisessä kroonisessa kivussa keskushermoston mekanismit osallistuvat kivun kehittymiseen, säätelyyn ja ylläpitoon. Toistaiseksi näitä mekanismeja on ymmärretty huonosti, joten kroonisen kivun tehokas hoito on vaikeaa.

Nuutti Vartiainen

Kaulavaltimoahtauma vaikuttaa kognitiiviseen suoriutumiseen

Kaulavaltimoiden ateroskleroottinen ahtautuminen on tärkeä aivohalvauksen syy, mutta valtaosa ahtaumista ei aiheuta halvausta. Syyt, jotka tekevät kaulavaltimoplakista vaarallisen, tunnetaan puutteellisesti, samoin kuin mahdolliset muut vaikutukset, joita tiukalla ahtaumalla voi aivojen kannalta olla. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan aivojen perfuusiota eli mikroverenkiertoa, solutason diffuusiota ja kognitiivista suoriutumista potilailla, joiden tiukka kaulavaltimoahtauma poistettiin leikkauksella. Tutkimuksessa verrattiin oireisten ja oireettomien löydöksiä, ja potilaiden diffuusio- ja kognitiolöydöksiä verrattiin terveiden henkilöiden arvoihin.

Lauri Soinne

Polymyosiitti ja dermatomyosiitti Suomessa

Väitöskirjatutkimuksessa koottiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä Suomessa vuosina 1969-85 polymyosiittiin (PM) ja dermatomyosiittiin (DM) sairastuneet ja tutkittiin näiden potilaiden kuolleisuus, kuolemansyyt, syöpäriski ja ennusteeseen liittyvät riskitekijät. Syöpärekisterin ja Tilastokeskuksen väestörekisterin tietoja käytettiin syöpätapausten esiintyvyyden ja kuolemansyiden selvittämiseksi. Myosiittia sairastavien määrä suomalaisissa osatutkimuksissa oli 311-316 ja polymyosiittipotilaiden määrä enimmillään 176 ja dermatomyosiittipotilaiden 72.

Antti Airio

Geneettiset polymorfismit ja sähköhoidon vaste masennuspotilailla

Osa masennustiloista on vaikeasti hoidettavia. Kun masennustila pitkittyy eikä hoitovastetta saavuteta toisellakaan masennuslääkehoidolla, vaikka lääkettä on käytetty riittävällä annoksella riittävän pitkän aikaa, puhutaan hoitoresistentistä masennuksesta. Hoitoresistentti masennus voi kroonistua ja kapeuttaa elämänpiiriä, jolloin sen parantaminen vaikeutuu.

Kaija Huuhka

Säätelijä-T-solujen kehitys

Immuunipuolustuksessa keskeiset T-solut kehittyvät kateenkorvassa. Kehityksen aikana sellaiset solut, jotka tunnistavat omia antigeeneja liian voimakkaasti, tuhotaan. Tätä kutsutaan immunologiseksi toleranssiksi. Virheellisten, autoreaktiivisten T-solujen poistamista tehostaa AIRE-geeni (autoimmune regulator). Autoreaktiivisia soluja saattaa kuitenkin päästä elimistöön, jolloin ne voivat aiheuttaa autoimmuunitauteja. T-solujen toimintaa omaa elimistöä vastaan voivat estää säätelijä-T-solut (Treg-solut). Tämä väitöskirjatutkimus selvittää Treg-solujen kehitystä ihmisessä.

Heli Tuovinen

Pikkulapsen vakava hengenahdistus on usein merkki alkavasta astmasta

Jopa kolmannes kaikista pikkulapsista kärsii hengitystieinfektion aikaisesta hengenahdistuksesta ensimmäisinä elinvuosinaan. Pikkulapsilla on pienet hengitystiet, jotka hengitystieinfektion aikana tukkeutuvat helposti, mikä aiheuttaa uloshengitysvaikeutta eli vinkunaa. Suurimmalla osalla näistä lapsista oireet häviävät kasvun myötä, mutta osalla heistä oireilu jatkuu läpi lapsuusiän ja osa sairastuu astmaan.

Mari Hyvärinen

Työyhteisön sosiaalinen pääoma edistää terveyttä

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta, yhteisiä arvoja ja normeja sekä verkostoja, jotka edistävät yhteistyötä. Vaikka työssä käyvät viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää työyhteisön sosiaalisen pääoman ja koetun terveyden sekä masennuksen yhteyttä. Aineisto koostui Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta, johon osallistui yli 35 000 kunta-alan työntekijää. He vastasivat kahdesti kyselyihin työyhteisön sosiaalisesta pääomasta ja terveydestä vuosien 2000 ja 2004 välillä.

Tuula Oksanen

Siklosporiinin farmakokinetiikka munuaisensiirron saaneilla lapsilla

Siklosporiini on keskeinen hyljinnänestolääke lasten elinsiirtojen jälkeisessä hoidossa. Lääkityksen suurin ongelma on siklosporiinin kapea terapeuttinen leveys. Erityisesti munuaistoksisuuden vuoksi suuria siklosporiinipitoisuuksia elimistössä olisi vältettävä, mutta samalla immunosuppression takaamiseksi on huolehdittava, että annos on riittävä. Sopivan annoksen löytämistä vaikeuttaa huomattavasti siklosporiinin vaihteleva imeytyminen ja metabolia. Tässä väitöskirjassa pyrittiin tuottamaan uutta tietoa tekijöistä, jotka lapsilla vaikuttavat siklosporiinin imeytymiseen, jakautumiseen elimistössä ja erittymiseen, sekä selvittämään, miten annostusta voitaisiin lapsilla optimoida.

Samuel Fanta

Uusia menetelmiä aivokasvaimien magneettikuvaukseen

Suuri osa aivoista lähtöisin olevista kasvaimista voidaan hoitaa leikkauksella. Tavoitteena leikkauksessa on poistaa niin paljon kasvainkudosta kuin mahdollista vaurioittamatta tervettä aivokudosta ja toiminnallisia aivokeskuksia. Jos esimerkiksi raajojen liikkeestä huolehtiva aivojen osa vaurioituu, voi seurauksena olla halvaus.

Salla-Maarit Kokkonen

Alaraajalaskimoiden vajaatoiminnan hoitomenetelmiä

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta on tavallisimpia sairauksia länsimaissa: sen esiintyvyys aikuisväestössä on keskimäärin 30-40 % ja lieviä muutoksia voidaan todeta jopa 80 %:lla. Sairauden tärkein piirre on laskimoiden takaisinvirtaus, joka johtuu pinnallisten laskimoiden seinämän laajentumisesta ilman osoitettavaa syytä tai aiemman syvän laskimotukoksen aiheuttamasta syvien laskimoläppien vauriosta (posttromboottinen oireyhtymä). Laskimoiden takaisinvirtaus johtaa ajan myötä laskimopaineen kohoamiseen, joka pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa laskimon laajentumia eli suonikohjuja, turvotusta, kipua sekä säären ja nilkan alueen ihomuutoksia, kuten laskimoperäisen säärihaavan.

Annamari Oinonen