Keuhkoahtauman hoito onnistuu terveyskeskuksissa

WHO on arvioinut, että keuhkoahtaumatauti on maailman kolmanneksi yleisin kuolemansyy vuonna 2030. Toistuvat pahenemisvaiheet aiheuttavat valtaosan sairauden kustannuksista ja kuormittavat sairaaloita. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisterin avulla keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoa ja sen muutoksia perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa vuosina 1972-2004.

Pekka Lampela

Fenofibraatti tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy yleensä korkea triglyseridiarvo, matala HDL-kolesterolitaso ja pienet, tiheät LDL-hiukkaset. Fibraattilääkityksellä voidaan vaikuttaa näihin jokaiseen, ja fibraattilääkitys onkin vähentänyt sydän- ja verisuonitapahtumia satunnaistetuissa tutkimuksissa. Fenofibraatilla on havaittu suotuisa vaikutus virtsan albumiinineritykseen sekä elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja verisuonen seinämän toimintahäiriön merkkiaineisiin. Tässä väitöskirjatyössä luonnehdittiin VLDL- ja LDL-hiukkasten diabetekseen liittyviä muutoksia sekä tutkittiin diabeetikoiden LDL-hiukkasten sitoutumista verisuonen seinämään. Lisäksi tutkittiin fenofibraattilääkityksen vaikutuksia useisiin lipidihiukkasten alaluokkiin, valtimoiden jäykkyyteen, kaulavaltimoiden seinämän paksuuteen ja munuaisten toiminnan mittareihin.

Anne Hiukka

Hormonikorvaushoidon vaikutus rintasyöpäriskiin

Suomessa vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa käyttää yli 300 000 naista. Merkittävä hoidon haitta on rintasyöpävaaran kasvu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää estrogeenin ja keltarauhashormonin eri valmistemuotojen (suun kautta, ihon kautta, kohdunsisäinen), eri annosvahvuuksien ja annostelutapojen (jatkuva, sekventiaalinen annostelu) mahdolliset erot syöpäriskin kannalta.

Heli Lyytinen

α-synukleiinikertymät yleisiä vanhuksilla

Väestön jatkuvasti ikääntyessä dementoivien sairauksien merkitys lääketieteellisenä, sosiaalisena sekä taloudellisena ongelmana lisääntyy. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin histologisin ja immunohistokemiallisin menetelmin Lewyn kappale -dementiaan liittyvien neuropatologisten löydöksien esiintymistä yli 85-vuotiailla henkilöillä, jotakin muuta rappeuttavaa aivosairautta sairastavilla sekä selkäytimissä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli α-synukleiini, proteiini, jota kertyy keskushermoston soluihin Parkinsonin taudissa, Lewyn kappale -dementiassa ja muissa rappeuttavissa aivosairauksissa, mutta myös normaaliin ikääntymiseen liittyen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin α-synukleiinikertymät ovat oireita aiheuttavia ja vaikuttavatko geenivariaatiot α-synukleiinipatologian esiintyvyyteen.

Minna Oinas

Ryhmäkuntoutus parantaa vanhusten elämänlaatua

Vuosina 2002-2004 toteutettiin Joensuun KuntoHovissa Toimintakykyinen seniori -tutkimus, johon osallistui 136 joensuulaista 67-86-vuotiasta henkilöä. Harjoitteluryhmään osallistuneilla oli kahdesti viikossa tasapaino- ja kuntosaliharjoitteita sekä luentoja ja opetuskeskusteluja. Ryhmäharjoittelu kesti viisi kuukautta. Toimintakykyä ja elämänlaatua seurattiin 12 kuukautta ja terveyspalvelujen kustannuksia 24 kuukautta.

Jorma Karttunen

Väkivaltarikollisten arviointiin uusia mittareita

Väkivallan moninaisia kielteisiä vaikutuksia pystyttäisiin lieventämään parantamalla väkivallan ennustetarkkuutta, mutta epätietoisuus väkivallan perimmäisistä syistä vaikeuttaa ennustamista. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan väkivaltarikoksiin syyllistyneiden suomalaisten miesten uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijöitä oikeuspsykiatrian professori Matti Virkkusen aineistossa, joka kerättiin vuosina 1990-98 mielentilatutkimusten yhteydessä.

Roope Tikkanen

Reumalasten ja elinsiirron saaneiden osteoporoosiriski on suuri

Lapsuus ja nuoruus ovat merkittävimmät ajanjaksot luumassan kertymisen kannalta. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin luuston terveyttä ja murtumien esiintyvyyttä yli 4-vuotiailla lastenreumaa sairastavilla tai elinsiirron saaneilla lapsilla ja nuorilla sekä pyrittiin tunnistamaan luuston terveyteen vaikuttavat kliiniset ja hoitoon liittyvät tekijät. Luuntiheys määritettiin DXA-laitteella. Selkänikamien osteoporoottisten murtumien esiintyvyyttä tutkittiin selkärangan röntgenkuvien avulla.

Helena Valta

Abortit ja sukupuolitaudit Venäjällä ja naapurimaissa

Venäjällä raskaudenkeskeytykset ja sukupuolitaudit ovat yleisiä, kun taas naapurimaassa Suomessa sekä aborttien että sukupuolitautien määrät ovat pysytelleet suhteellisen vähäisinä. Entisenä neuvostomaana Viro jakaa yhteisen historian Venäjän kanssa, mutta lisääntymisterveyden kehitys on maissa ollut erisuuntaista viime vuosikymmenten aikana. Tieto siitä, millaiset naiset kuuluvat sukupuolitautien ja raskaudenkeskeytysten riskiryhmiin, auttaa suunnittelemaan parempia terveydenhuollon palveluja.

Elena Regushevskaya

Elämänlaatu sepelvaltimo-toimenpiteen jälkeen

Sepelvaltimotaudin kajoavien hoitomuotojen, ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen, primaarisia tavoitteita on elämänlaadun paraneminen. Potilaat ovat kiinnostuneita saavutettavissa olevasta elämänlaadusta ja he arvostavat tätä päätetapahtumaa jopa enemmän kuin heitä hoitavat kliinikot. Potilaslähtöisellä arvioinnilla voi olla merkitystä valittaessa hoitoa sekä arvioitaessa hoidon tuloksellisuutta.

Pertti Loponen

Geeniterapialla uusia verisuonia hapenpuutteesta kärsivään sydämeen

Väitöstutkimuksessa kehiteltiin uusia, geeniterapiaan perustuvia hoitomuotoja sydäninfarktin ja alaraajojen verenkiertovajauksen hoitoon. Sydämeen siirrettiin adenovirusten välityksellä VEGF-perheen kasvutekijöitä, jotka kasvattivat uusia verisuonia verenkierron puutteesta kärsivään sydänlihakseen. Verisuonten kasvu paransi veren virtausta sydämessä ja sydämen pumppaustoimintaa. Tutkimuksessa löydettiin kaksi tapaa parantaa verisuonigeeniterapian turvallisuutta: VEGF-B-kasvutekijän todettiin kasvattavan verisuonia ainoastaan sydänlihaksessa, mikä vähentää sivuvaikutusten mahdollisuutta, ja lisäksi todettiin imusuonten kasvun vähentävän verisuonten kasvun sivuvaikutuksena syntyvää kudosturvotusta.

Johanna Lähteenvuo

Välilevyrappeuman tutkimukseen uusia magneettikuvaustekniikoita

Pitkittyneissä alaselkävaivoissa säteetön magneettikuvaus on usein ensisijainen kuvantamismenetelmä, koska sillä nähdään luotettavasti muutokset niin luissa kuin pehmytkudoksissakin. Se näyttää välilevyn rappeumamuutokset, kuten vesipitoisuuden vähentymisen ja välilevyn madaltumisen ja pullistumat. Sen avulla voidaan myös kuvata verisuonittumattomassa välilevyssä diffuusion välityksellä tapahtuvaa aineenvaihduntaa.

Jaakko Niinimäki

Vaikeahoitoisen epilepsian etiologia ja immunologiset merkkiaineet

Asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta 25-30 %:lla epilepsiapotilaista esiintyy kohtauksia. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien potilaiden epilepsioiden syistä on kuitenkin ollut vain vähän tutkimustietoa. Aiempien tutkimusten perusteella osalla epilepsiapotilaista on viitteitä elimistön immuunijärjestelmän aktivoitumisesta, mutta tietämys hyvin tutkituista vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista potilaista on ollut riittämätöntä. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia vaikeahoitoisen epilepsian kliinisiä piirteitä hyvin tutkituilla potilailla. Tarkoituksena oli arvioida vaikeahoitoisen epilepsian syyn vaikutusta ennusteeseen. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tutkia vaikeahoitoisen epilepsian immunologisia merkkiaineita, joiden avulla voitaisiin löytää potilaat, joiden epilepsiassa immunologisilla tekijöillä saattaa olla kliinistä merkitystä.

Suvi Liimatainen

Trombiininestäjät sydänkirurgiassa

Sydän-keuhkoneen käyttö ja kirurginen vamma käynnistävät elimistössä tulehdus- ja hyytymisjärjestelmän voimakkaan aktivaation. Avosydänleikkauksissa sydän pysäytetään ja sen verenkierto estetään toimenpiteen ajaksi. Lisäksi sydän-keuhkokoneen käytön aikainen poikkeava verenkierto voi johtaa muidenkin elinten kuten suolen ja keuhkojen toimintahäiriöön. Erityisesti elinten verenkierron palautumisvaiheeseen, ns. reperfuusiovaiheesen, liittyy paikallinen nopea tulehdus- ja hyytymismekanismin monimutkainen ja osin toisiinsa liittyvä aktivoituminen, jossa trombiinilla näyttäisi olevan keskeinen asema. Trombiinilla tiedetään olevan myös apoptoosia aktivoivia ominaisuuksia.

Mikko Jormalainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030