Tulehduksen merkitys keskosen aivoille

Istukan tulehdus on ennenaikaisen synnytyksen merkittävä riskitekijä. Aiemmin on myös esitetty, että se lisäisi sekä keskosten että täysiaikaisena syntyneiden lasten aivokomplikaatioita ja neurologisen kehityksen ongelmia. Keskushermostovaikutusten on ajateltu välittyvän tulehdusvälittäjäaineiden kautta. Sytokiinien tuotannon geneettinen säätely on toistaiseksi vähän tutkittu mahdollinen mekanismi keskushermostovaikutusten synnyssä.

Milla Reiman

Faskiainjektio avuksi äänihuulihalvaukseen

HYKS:n Korvaklinikalla toteutetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin autologisen faskian eli omaa kudosta olevan vapaan lihaskalvosiirteen soveltuvuutta äänihuulihalvauksen kirurgisessa hoidossa. Äänihuulihalvaus on yleisimmin seurausta kasvaimen tai leikkauskomplikaation aiheuttamasta hermovammasta. Kirurgiaa tarvitaan vaurioissa, joissa hermon toiminta ei spontaanisti palaudu riittävästi.

Petri Reijonen

TULE-oireet yleisiä koululaisilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten niska-, selkä- ja raajakipujen esiintyvyyttä, syytekijöitä ja ennustetta. Tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden ajan yli 1 700:ta lahtelaista 10-12-vuotiasta koululaista ja arvioitiin kyselyiden avulla heidän tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivojaan. Lisäksi kysyttiin niiden aiheuttamia haittoja sekä muita vaivoja, kuten päänsärkyä, vatsakipua ja unihäiriöitä. Tutkimuksen alussa testattiin myös fyysistä kuntoa ja nivelten yliliikkuvuutta.

Ashraf el-Metwally

IgA-glomerulonefriitin ennustetekijät

Väitöskirjatyössä tutkittiin maailman yleisimmän primaarisen munuaiskerästulehduksen, IgA-glomerulonefriitin, uusia ennusteellisia tekijöitä. IgA-glomerulonefriitti kuvattiin ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla, mutta huolimatta intensiivisestä tutkimuksesta taudin syy tai optimaalinen hoito ei ole vielä selvinnyt. Nykykäsityksen mukaan IgA1-molekyylissä todetut useat poikkeavuudet johtavat sen saostumistaipumukseen munuaisissa ja sitä kautta munuaisvarioon. Taudin diagnoosi perustuu munuaiskoepalaan, jossa tyyppilöydöksenä todetaan mesangiaalista IgA-saostumaa immunofluoresenssinäytteessä, valomikroskooppinen löydös voi olla hyvinkin vaihteleva.

Kati Kaartinen

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeetikoilla

Kolmasosalle tyypin 1 diabetesta sairastavista kehittyy liitännäissairauksia, syistä joita ei vielä täysin tunneta. Huonolla sokeritasapainolla, kohonneella verenpaineella ja ilmeisesti myös perintötekijöillä on vaikutusta liitännäissairauksien kehittymiseen.

Lena Thorn

Raskausdiabeteksen verenpainekomplikaatiot

Sekä raskauden- että synnytyksenaikaiset komplikaatiot ovat lisääntyneet diabeetikkojen raskauksissa. Verenpaineen kohoamiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä diabetesta sairastavilla naisilla, mutta raskausdiabetesta sairastavien tilanne on ollut epäselvä. Raskausdiabetesta sairastavien vastasyntyneillä epämuodostumat eivät ole lisääntyneet, mutta sikiön makrosomia ja vammautuminen synnytyksessä ovat uhkana.

Lauri Suhonen

Iskeemisen aivoinfarktin ennustekijät

Aivojen verenkierron estyessä kehittyvään iskeemiseen aivoinfarktiin sairastuu Suomessa vuosittain 16 000 ihmistä. Iskeemisen aivoinfarktin jälkeiseen selviytymiseen vaikuttavat useat tekijät, joista osa tunnetaan huonosti. Hoidon ja seurannan kohdentamiseksi oli tärkeää tunnistaa ne yksilöt, joilla on lisääntynyt vaara kuolla aivoinfarktin jälkeen.

Niku Oksala

Hermosoluvaurion merkit epileptisissä kohtauksissa

Kokeelliset tutkimukset ja myös kliiniset havainnot osoittavat, että epileptiset kohtaukset ainakin pitkittyessään voivat aiheuttaa hermosolujen vauriota. Esimerkiksi aivojen kiihdyttävien hermovälittäjäaineiden vapautuminen voi ylläpitää jatkuvaa sähköistä purkausta. Pitkittyneiden kohtausten on todettu aiheuttavan vaurioita erityisesti hippokampuksessa, muistitoiminnan kannalta tärkeässä aivorakenteessa. Tiedot lyhyen, komplisoimattoman kohtauksen vaikutuksista aivojen toimintaan ovat ristiriitaisia. Yksittäisen kohtauksen vaikutukset ovat todennäköisesti vastikään sairastuneilla erilaisia kuin pitkään vaikeahoitoista temporaaliepilepsiaa sairastavalla. Psykiatrisessa hoidossa käytettävä sähköhoito aiheuttaa aivoissa epileptistä kohtausta vastaavan sähköisen purkauksen. Sähköhoito voi aiheuttaa muistihäiriötä, joka voi ainakin pitkittyä. Sähköhoidon turvallisuuden kannalta on oleellista tutkia sen aivovaikutuksia.

Johanna Palmio

Nivelreumapotilaiden kuolemansyyt

Nivelreuma aiheuttaa nivelmuutoksia, mutta se myös lyhentää elinikää. Reumapotilaat kuolevat samoihin sairauksiin kuin väestö, mutta myös nivelreumaan. Vaikeassa reumassa toisinaan kehittyvä sekundaarinen amyloidoosi on tärkeä elinikää lyhentävä tekijä. Reumapotilaiden elinikä ei ole pidentynyt, toisin kuin väestön keskimääräinen elinikä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää reumapotilaiden lisääntyneeseen kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla reumapotilaiden kuolemansyitä pitkän ajanjakson aikana, kuolemansyydiagnoosien tarkkuutta, reumalääkityksen vaikutusta kuolemansyihin ja sitä kuinka kattavasti amyloidoosi oli diagnosoitu.

Riitta Koivuniemi

Toistuvat istukan ennenaikaiset irtoamiset kertovat sukurasitteesta

Istukan ennenaikaisen irtoamisen suvuittaista esiintymistä on tutkittu ensimmäistä kertaa. Asiaa selvittänyt väitöstutkimus osoitti, että toistuvia istukan ennenaikaisia irtoamisia kokeneiden synnyttäjien sisarilla ja tyttärillä on myös keskimääräistä suurempi riski istukan ennenaikaiseen irtoamiseen.

Sari Toivonen

Mehiläismyrkyllä hormonaalista syöpää vastaan

Pahanlaatuisten sukupuolirauhas- ja erityisesti lisämunuaiskasvainten ennuste on huono ja hoitomuodot ovat vähäisiä, jonka vuoksi uusille hoidoille on tarvetta. Uudenlaisilla suoraan syöpäsoluihin kohdennetuilla hoidoilla on merkitystä syövänhoidolle, sillä suurin osa tämänhetkisistä solumyrkyistä tuhoaa myös terveitä soluja ja aiheuttaa tämän vuoksi monia sivuvaikutuksia.

Susanna Vuorenoja

Parkinsonin taudin eläinmalli

Useimmat aikaisemmat Parkinsonin taudin eläinmallit perustuvat hermomyrkky 1-metyyli-4-fenyyli-1,2,3,6-tetrahydropyridiinin (MPTP) käyttöön. Monoamiinioksidaasi (MAO) muuttaa MPTP:n aivoissa myrkylliseksi MPP+-muodoksi, joka aiheuttaa keskiaivojen mustatumakkeen dopaminergisten solujen tuhon. Seeprakalaa on perinteisesti käytetty laajasti kehitysbiologian mallieläimenä, mutta sitä on alettu viime vuosina käyttää yhä enenevässä määrin myös mallintamaan sairauksia. Seeprakaloja on edullista ja helppoa ylläpitää, ne kehittyvät nopeasti ja ovat kehityksen ajan läpinäkyviä. Seeprakalat lisääntyvät nopeasti, poikueet ovat isoja, ja niitä on helppo manipuloida geneettisillä ja farmakologisilla menetelmillä. Kaiken lisäksi seeprakalat ovat selkärankaisia, joten niistä saadut tulokset ovat paremmin yleistettävissä, kuin selkärangattomista geneettisistä mallieläimistä (esim. sukkulamato ja banaanikärpänen).

Ville Sallinen

MS-taudin geenitausta

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamisen aiheuttavat ympäristötekijät ja useat alttiusgeenit yhdessä. Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta suurin osa näistä riskitekijöistä on vielä tunnistamatta, MS-taudissa tapahtuvan keskushermoston valkean aineen tuhon syntymekanismit ovat huonosti ymmärrettyjä, eikä tautiin ole olemassa parantavaa hoitoa.

Suvi Kallio

Polyneuropatioiden oireet ja löydökset

Polyneuropatia on ääreishermoston sairaus, joka aiheuttaa laaja-alaisia, yleensä symmetrisiä vaurioita. Polyneuropatioihin johtavia syitä on monia, eri tekijät vahingoittavat erityyppisiä hermosyitä ja aiheuttavat siksi erilaisia oireita: puutumista, pistelyä, kipua, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Myös autonominen hermosto voi vaurioitua, ja tällöin oireena on esimerkiksi verenpaineen vaihtelu ja sydämen rytmihäiriöriskin lisääntyminen sykevaihtelun vähenemisen vuoksi.

Satu Laaksonen

Sappiteiden sairaudet

Väitöskirjatyössä tutkittiin tavallisten maksan toimintakokeiden ja pääsappitiehyen leveyden merkitystä maksanulkoisen sapensalpauksen erotusdiagnostiikassa sekä toimenpiteissä syntyneiden sappitievaurioiden esiintyvyyttä, diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jukka Karvonen

Lupaava kohde glioomien hoitoon

Aivokasvaimet ovat vaikeasti hoidettava kasvainryhmä. Monien muiden kiinteiden kasvainten hoidot ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana merkittävästi, mutta glioomat ovat yhä yksi huonoennusteisimmistä kasvaintyypeistä. Edistysaskeliakin on saatu: tutkijat ovat onnistuneet saamaan uutta tietoa, jota käytetään diagnostisoinnissa ja ennusteen arvioinnissa, ja uusia hoitomenetelmiä on kehitetty. Kipeästi tarvittavat läpimurrot aivokasvainten hoidossa perustuvat toivottavasti näihin tutkimuksiin.

Sally Järvelä

Imusolmukesyöpien uusia merkkiaineita

Lymfoomien ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvanut; Suomessa todetaan vuosittain yli 1 100 uutta tautitapausta. Toisin kuin kiinteät syöpäkasvaimet, lymfoomat ovat erittäin herkkiä solunsalpaaja- ja sädehoidolle, ja monet potilaat voivat parantua taudistaan vielä uusiutumisen jälkeenkin. Tämän vuoksi potilaiden tehokas seuranta hoitojen jälkeen on tärkeää. Uusiutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä se onnistu riittävän hyvin nykyaikaisten kuvantamistutkimusten avulla. Siksi tarvitaan biologisia merkkiaineita suurimmassa uusiutumisvaarassa olevien potilaiden löytämiseksi sekä diagnoosivaiheessa että hoitojen jälkeen, jotta heidät voidaan hoitaa ajoissa ja riittävän tehokkailla hoidoilla.

Heli Kyllönen

Keskosen ja äidin vuorovaikutus

Keskosvauvan sairaalahoidosta johtuvalla äidin ja lapsen erotilanteella saattaa olla pitkäaikaisvaikutuksia sekä äidin että lapsen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin keskosvauvan syntymän ja sairaalahoidon pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen kokemuksiin. Tutkimus sisälsi kaksi erillistä keskoslapsiaineistoa, TAYS:ssa vuonna 1989 ja vuonna 1997-98 syntyneet lapset. Vanhempien läsnäoloa vastasyntyneiden teho-osastolla selvitettiin arvioimalla vanhempien vierailujen määrää ja vierailuihin vaikuttavia tekijöitä keräämällä tiedot lapsen potilaskertomuksista. Lapsen kokemuksia tutkittiin arvioimalla lapsen leikkitarinoita 5-6 vuoden iässä. Samalla tutkimuskäynnillä arvioitiin äidin kokemuksia vauvan syntymästä haastattelemalla äitejä. Tutkimuksessa selvitettiin myös äidin kokemusten ja sairaalavierailujen yhteyttä lapsella esiintyviin käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin koulun aloittamisiässä äidin täyttämien kyselylomakkeiden avulla.

Reija Latva

Retroperitoneaalinen fibroosi - uusi asbestisairaus

Retroperitoneaalinen fibroosi (RPF) on harvinainen sairaus, jossa vatsakalvontakaiseen tilaan kehittyy tulehduksellinen sidekudosmassa. RPF:n syyt ovat useimmiten jääneet tuntemattomiksi, mutta muutamissa tapausselostuksissa on epäilty asbestialtistumisella olevan osuutta. Tässä väitöskirjassa selvitettiin RPF:n esiintyvyyttä, sairauden taustalla olevia tekijöitä ja tyypillisesti asbestialtistumiseen liittyviä samanaikaisia keuhkomuutoksia.

Toomas Uibu

Pitkä QT -oireyhtymä Suomessa

Synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä ilmenee EKG:ssä havaittavana pidentyneenä QT-aikana ja pahanlaatuisina kammioperäisinä rytmihäiriöinä. Sen patogeneesissä keskeisiä ionikanavia on tunnistettu kymmenen ja tautia aiheuttavia mutaatioita tunnetaan satoja. Suomessa neljä kaliumkanavaa koodaavan geenin perustajamutaatiota selittävät 40-70 % oireyhtymän geneettisestä kirjosta. Oireyhtymä voi ilmentyä myös ulkoisten altisteiden, kuten lääkeaineiden seurauksena. Oireyhtymän ja pidentyneen QT-ajan on osoitettu liittyvän lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen mm. iskeemisen sydänsairauden yhteydessä sekä populaatiotasolla.

Annukka Marjamaa