Remodeling eteisvärinässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin eteisvärinää eteisten uudelleenmuotoutumisen (remodeling) näkökulmasta tutkimalla magnetokardiografialla (MKG) mitattua eteissignaalia. Vaikka normaali sinusrytmi kyettiin palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla lähes kaikille potilaille, eteisvärinällä on suuri taipumus uusiutua rytmihäiriölääkityksestä huolimatta. Rytminsiirtoon pitäisi työn tulosten mukaan pyrkiä mahdollisimman nopeasti pitkäaikaistuloksen parantamiseksi. Verenpainepotilailla, joilla on vasemman kammion kuormittuneisuudesta johtuva paksuntuma, uuden eteisvärinän ilmaantuminen lisäsi merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenpaineen hoito angiotensiinireseptorin salpaaja losartaanilla vähensi eteisvärinän ilmaantumista 33 % verrattuna beetasalpaajahoitoon atenololilla.

Mika Lehto

Veren peptiditasot muuttuvat lihavuudessa

Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän seurauksena elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia ei vielä täysin tunneta. Osittain siksi lihavuuden ja siitä aiheutuvien haittojen hoito on nykyisellään vaikeaa. Rasvakudoksesta ja suoliston alueelta on löydetty useita verenpainetta, ravinnonottoa, tulehdusta ja insuliiniherkkyyttä sääteleviä peptidejä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin elimistön tuottamien kolmen peptidin, apeliinin, oreksiini A:n ja greliinin, toimintaa lihavilla ja painoaan pudottaneilla.

Miika Heinonen

Reumapotilaiden elämänlaatu

Nivelreumalla ja muilla tulehduksellisilla nivelsairauksilla on selvä vaikutus potilaiden elämänlaatuun heti sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi nivelsairaus aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Hoidon kehittymisen myötä keskeiseksi on tullut hoidon aloittaminen sairauden alkuvaiheessa, yhdistelmähoitojen käyttö ja ns. biologisten täsmälääkkeiden, mm. tulehduksen välittäjäaineiden (TNF-alfa) vaikutusta estävien lääkkeiden käyttö.

Karin Laas

Raskausmyrkytys ja sydänriski

Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 5 % raskaana olevista naisista. Viime vuosina on käynyt myös ilmi, että raskausmyrkytyksen sairastaminen lisää naisen kuolleisuusriskin sydän- ja verisuonitauteihin noin kaksinkertaiseksi, mutta syytä ei tarkkaan tiedetä. Näillä taudeilla on kuitenkin yhteisiä riskitekijöitä, ja lisäksi raskausmyrkytyksen taudinkuva muistuttaa metabolista oireyhtymää. Myös verisuonen sisäpinnan toiminnan häiriöt, jotka ovat keskeinen osa valtimonkovettumistaudin kehittymisessä, ovat nykykäsityksen mukaan raskausmyrkytyksen oireiden taustalla.

Katja Lampinen

Miesten syömishäiriöt ja tyytymättömyys vartaloon

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä poikien ja miesten syömishäiriöistä. Aineistona olivat Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kaksostutkimuksen kaikki Suomessa vuosina 1983-87 syntyneet kaksoset (noin 2 000 poikaa ja 2 000 tyttöä) ja vuosina 1974-79 syntyneet kaksoset (noin 2 000 miestä ja 2 000 naista) FinnTwin12- ja FinnTwin16-kohorteista. Heitä arvioitiin postikyselyin ja osaa vuosina 1974-79 syntyneistä myös diagnostisen haastattelun avulla.

Anu Raevuori

Hiirimallilla borrelioosia vastaan

Lymen borrelioosiin sairastuneista suurin osa paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla. Kuitenkin jopa 10 % oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta. Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai pitkittyneestä infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Todennäköisesti oireilun takana onkin useampia mekanismeja.

Heta Yrjänäinen

Masennus, uupumus ja kyltymätön ruokahalu

Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta masennukseksi. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Soili Lehto

Erityisopetusta tarvitsevien lasten tausta ja aivojen poikkeavuudet

Erityisopetukseen siirrettyjen lasten määrä on jatkuvasti kasvanut. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin perheeseen, syntymään, kasvuun ja kehitykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä myöhemmin ilmenevään täysiaikaisen erityisopetuksen tarpeeseen kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi kartoitettiin magneettikuvauksen avulla aivojen rakenteiden poikkeavuuksia ja tilavuuksia sellaisilta lapsilta ja nuorilta, joilla oli myös erityisopetuksessa opiskelevia sisaruksia ja joiden oppimishäiriön syy oli jäänyt tuntemattomaksi. Osa tutkittavista oli älyllisesti kehitysvammaisia, osalla oli lievempi kokonaiskehityksen viive ja osalla ns. erityisvaikeuksia eli oppimisvaikeuksia yhdellä tai useammalla osa-alueella. Vertailuryhmän muodostivat yleisopetuksessa opiskelevat lapset.

Minna Mannerkoski

Keinohedelmöityksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Väitöskirjan ensimmäinen tutkimus selvitti, onko munanjohdinten tutkimusmenetelmällä merkitystä keinohedelmöityshoidon onnistumiseen. Tutkimuksen kohteena oli 559 lapsetonta pariskuntaa, joille oli tehty 1 240 keinohedelmöityshoitoa. Tutkimuksessa verrattiin kolmen munanjohdintutkimusmenetelmän luotettavuutta. Kun mittarina käytettiin elävänä syntyneiden lasten määrää paria kohti, hyvin siedetty, nopea ja edullinen ultraäänen ja keittosuola-ilmaseoksen käyttöön perustuva menetelmä (HyCoSy) oli yhtä hyvä kuin potilaalle riskialttiimpi vatsaontelon tähystys (laparoskopia) tai säderasitusta lisäävä röntgenvarjoainetutkimukseen perustuva menetelmä. Epätoivottuja munanjohdinraskauksia esiintyi kaikissa ryhmissä yhtä paljon. Keinohedelmöityshoito kannattaa toteuttaa myös silloin, kun vain toinen munanjohdin on auki.

Katja Ahinko

Kohdunkaulan kirurgisten hoitojen myöhäisvaikutukset

Esiasteiden hoitojen kehittyminen on vähentänyt sairastavuutta ja kuolleisuutta kohdunkaulasyöpään. Hoidoilla saattaa kuitenkin olla myöhäisvaikutuksia seuraaviin raskauksiin ja synnytyksiin. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää kohdunkaulan esiastemuutosten kirurgisten hoitojen pitkäaikaisvaikutuksia. Käytössä oli syntymärekisterin, hoitoilmoitusrekisterin, kuolemansyyrekisterin sekä sairauskertomusten tietoja. Kohdunsuun hoidot oli tehty vuosina 1987-2003, hoidettuja naisia oli 25 827. Vertailuaineistona olivat syntymärekisterin tiedot samaan aikaan synnyttäneistä naisista, joilla ei ollut aiempia kohdunsuun hoitoja.

Maija Jakobsson

Crohnin taudin aktiivisuuden kajoamaton seuranta

Crohnin taudille on tyypillistä jaksoittainen, usein suolen seinämän syvempiin osiin ulottuva tulehdus. Tavanomaiset tulehduksen merkkiaineet CRP ja lasko eivät ole riittävän herkkiä suolen limakalvon tulehduksen arvioinnissa. Ulosteesta mitattavat, tulehduksen yhteydessä valkosoluista vapautuvat kalprotektiini ja laktoferriini ovat osoittautuneet luotettaviksi suolen tulehduksellisten ja ei-tulehduksellisen tilojen erotusdiagnostiikassa. Näiden ulosteen merkkiaineiden käyttökelpoisuudesta Crohnin taudin aktiivisuuden seurannassa on niukasti tietoa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten ulosteen kalprotektiini ja laktoferriini korreloivat Crohnin taudin aktiivisuuteen ja toimivat seurannassa.

Taina Sipponen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030