Lasten migreenin lääkehoito

Noin 10 % kouluikäisistä lapsista sairastaa migreeniä, ja esiintyvyys näyttää olevan lisääntymässä. Lasten migreeni on kuitenkin edelleen alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Tehokas lääkehoito migreenikohtauksen yhteydessä on yleensä tarpeen lapsillakin. Migreenin täsmälääkkeet, ns. triptaanit, ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi ja ovatkin laajassa käytössä aikuisten migreenin hoidossa. Lasten ja nuorten migreeniä hoidetaan kuitenkin edelleen pääasiassa tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla. Osa lapsista saa niistä riittävän avun, mutta noin kolmasosa tarvitsee tehokkaampia lääkkeitä migreenikohtaustensa hoitoon.

Kati Ahonen

SPECT-tutkimus ja geenit Parkinsonin taudissa

Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin ensin dopamiinitransportterien (DAT) gammakuvauksen (123I-b-CIT SPECT) hyödyllisyyttä kliinisessä aineistossa, jossa oli useita eri liikehäiriöitä sairastavia potilaita. DAT-tiheys kuvastaa nigrostriataalisten neuronien määrää, minkä vuoksi Parkinson-potilailla nähdäänkin 123I-b-CIT SPECT:ssä vähentynyt DAT-tiheys. 123I-b-CIT SPECT:n todettiin erottavan Parkinson-potilaat essentiaalista treemoria, lääkeaineparkinsonismia ja psykogeenistä parkinsonismia sairastavista. Toisaalta menetelmä ei erotellut Parkinson+ -oireyhtymiä tai Lewyn kappale -dementiaa sairastavia potilaita Parkinson-potilaista. 123I-b-CIT SPECT ei myöskään varmuudella auta vaskulaarisen parkinsonismin ja Parkinsonin taudin erotusdiagnostiikassa. 123I-b-CIT SPECT:n sensitiivisyys ja spesifisyys on yli 100 % Parkinsonin taudin diagnoosissa alle 55-vuotiaiden potilaiden aineistossa mutta vähemmän spesifinen vanhemmassa potilasaineistossa, mikä johtuu edellä mainittujen tautien esiintyvyyden ikäjakaumasta. 123I-b-CIT SPECT korreloi oireiden vakavuuden kanssa ja havaitsi bilateraalisen DAT-tiheyden vähenemän jo siinä vaiheessa, kun potilaan oireet vielä rajoittuivat toiselle puolelle. 123I-b-CIT SPECT sopineekin sekä erotusdiagnostiikkaan että etsimään Parkinsonin tautia riskihenkilöiltä jo motorisia oireita edeltävässä vaiheessa.

Johanna Eerola-Rautio

Farmakogenetiikka statiinien haittojen taustalla

Statiinilääkitys on pitkäaikaisessakin käytössä melko hyvin siedetty, mutta haittavaikutuksina voi ilmetä lihasheikkoutta, -kipua ja -kramppeja, ja ne voivat edetä jopa henkeä uhkaavaksi lihasvaurioksi. Lihashaittariski suurenee suhteessa statiiniannokseen ja plasman statiinipitoisuuksiin. Statiinien pitoisuuksissa, tehossa ja haittavaikutusten ilmenemisessä on suuria potilaskohtaisia eroja.

Marja Pasanen

Siklosporiini ja ravinnon elektrolyytit

Siklosporiinia käytetään elinsiirron jälkeisen hyljinnän estoon ja hoitoon sekä autoimmuunisairauksien hoitoon. Verenpaineen kohoaminen ja munuaisvaurio ovat siklosporiinin tavallisia sivuvaikutuksia, jotka heikentävät sekä siirteen että potilaan ennustetta. Koska elinsiirron saaneella potilaalla käytetään tavallisesti useiden lääkkeiden yhdistelmää ja koska potilaalla on perussairauksia, jotka vaativat myös lääkitystä, yhden yksittäisen lääkkeen sivuvaikutusten tutkiminen on vaikeaa. Toistaiseksi siklosporiinin haittavaikutusten tutkimiseen koe-eläimillä ei ole ollut sopivaa eläinmallia.

Anna-Kaisa Pere

Opiskelijat myönteisiä sähköisille palveluille

Nuoret aikuiset ovat aktiivisin internetiä ja sähköpostia käyttävä ikäryhmä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin potilaan ja lääkärin välisen sähköpostiviestinnän ja yleisellä tasolla terveysneuvontaa antavan verkkoneuvontapalvelun käyttöä osana yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on jo vuodesta 1993 tarjonnut opiskelijoille myös sähköisiä terveyspalveluja.

Johanna Castrén

Tulehdusvaste maksansiirrossa

Siirteen varhainen toiminta on yksi tärkeimmistä maksansiirtopotilaan pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavista tekijöistä. Maksansiirrossa luovuttajalta irrotettu maksa kärsii kylmäsäilytyksestä huolimatta kuljetuksen aikana hapenpuutteesta. Toisaalta vastaanottajalla verenkierron palauttaminen maksaan aiheuttaa kudosvaurion siirteessä. Tämä iskemia-reperfuusiovaurio vaikuttaa keskeisesti siirteen varhaiseen toimintaan käynnistämällä siirteessä luonnollisen immuniteetin välittämän tulehdusvasteen. Aktivoituneet valkosolut ja niiden tuottamat tulehdusvälittäjäaineet vaurioittavat suoraan siirrettä, mutta johtavat myös adaptiivisen immuunivasteen käynnistymiseen ja sitä kautta esimerkiksi hyljintäreaktioon. Iskemia-reperfuusiovaurion mekanismeja maksassa on toistaiseksi selvitetty lähinnä koe-eläinmalleissa, ja tulehdusvastetta maksansiirrossa on tutkittu hyvin vähän ihmisillä.

Minna Ilmakunnas

Uniapnea yleinen myös naisilla

Uniapnea on perinteisesti ollut ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairaus. 1990-luvulla todettiin, että uniapneaa esiintyy myös naisilla, mutta vähemmän kuin miehillä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on uniapneaa yhtä paljon kuin miehillä. Tässä väitöstutkimuksessa oireisilla potilailla todettiin unenaikaisia hengityshäiriöitä runsaasti molemmilla sukupuolilla. Naisilla oli erityisesti osittaista unenaikaista ylähengitysteiden ahtautumista, kun taas miehillä täydelliset hengityskatkokset olivat yleisimpiä.

Ulla Anttalainen

Soijalisä vaihdevuosien tibolonihoidossa

Suomessa noin 20 000 naista käyttää tibolonia vaihdevuosioireiden hoitoon. Tiboloni on keinotekoinen valmiste, joka muistuttaa vaikutuksiltaan monin tavoin perinteistä vaihdevuosien hormonihoitoa. Tiboloni voi kuitenkin pienentää HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Samanaikaisesti tibolonin kanssa monet naiset käyttävät myös vaihtoehtoisia hoitoja, joista tavallisimpia ovat kasviestrogeenejä sisältävät soijavalmisteet. Aasialainen ravinto sisältää runsaasti soijaperäisiä kasviestrogeenejä, ja tämän on ajateltu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Tarkoin ei tiedetä, miten kasviestrogeenit toimivat, mutta noin 30 %:lla ihmisistä suoliston bakteerifloora muuttaa niitä ekvoliksi, joka voi viime kädessä olla "vaikuttava" aine.

Riina Jernman

Myöhäinen murrosikä on vahvasti perinnöllinen

Murrosiän alkamisen ajankohta noudattaa terveessä väestössä normaalijakaumaa. Tätä vaihtelua määräävät vaikutusmekanismeiltaan osin vielä puutteellisesti tunnetut geneettiset ja ympäristötekijät. Murrosiän aikataulun geneettistä säätelyä tutkittiin tervettä väestöä edustavilla kaksosilla. Normaalia ääripäätä edustavan myöhäisen murrosiän esiintymistä suvuissa ja periytymismalleja tutkittiin perheaineistossa.

Karoliina Wehkalampi

Vartijasolmukkeet ja PET paljastavat ihomelanooman etäpesäkkeet

Ihomelanooma on yleistyvä syöpä, johon sairastuu jo yli 900 suomalaista vuosittain. Melanooman ainoa parantava hoito on leikkaus, koska lääke-, säde- ja rokotehoitojen vaikutuksesta elinaikaan ei ole riittävää näyttöä. Leikkaushoidon jälkeen kuitenkin noin joka viidennellä melanoomapotilaalla tauti oireettoman välivaiheen jälkeen uusiutuu ja voi kehittyä etäpesäkkeiseksi eteneväksi syöpäsairaudeksi. Etäpesäkkeen mahdollisimman varhainen havaitseminen ja aktiivinen hoito jo oireettomassa vaiheessa voivat joskus parantaa potilaan ennustetta.

Ilkka Koskivuo

Psykoosin kielioppia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin psykoosin käsitteen merkitystä ja käsitteellisiä suhteita. Psykoosin käsite on psykiatriassa keskeinen ja sillä on merkittäviä juridisia, eettisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. Psykoosi on myös keskeinen psykopatologinen käsite, jonka käsitteellisiin piirteisiin kohdistuva mielenkiinto ei nykypsykiatriassa useinkaan vastaa sen todellista painoarvoa psykiatrisia käytäntöjä organisoivana käsitteenä.

Markus Heinimaa

GATA-tekijät suoliston patologiassa

Ruoansulatuskanavan limakalvo ja maksa uusiutuvat läpi eliniän kudoksen omista kantasoluista. Kroonisessa tulehduksessa vaurioituneen epiteelin uudismuodostus kiihtyy. Pitkään jatkunut tulehdus voi johtaa hallitsemattomaan kantasolujen jakaantumiseen, mikä altistaa syövälle. Transkriptiotekijät GATA-4, GATA-5 ja GATA-6 säätelevät nisäkkäiden solujen jakaantumista ja erilaistumista. GATA-4:n ja GATA-6:n sikiöaikainen puute johtaa ruoansulatuselimistön puutteelliseen muotoutumiseen ja solujen poikkeavaan erilaistumiseen. GATA-4- ja GATA-5-tekijöiden on ajateltu estävän kasvainmuodostusta useissa eri elimissä. GATA-6 sen sijaan vaikuttaisi edistävän epänormaalia solukasvua.

Hanna Haveri

Geenihoito ja hedelmällisyys

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kliinisessä tutkimuskäytössä olevan adenovirusperäisen geeninkuljettimen leviämistä naaraan lisääntymiselimissä sekä arvioida mahdolliset sukusoluvaikutukset. Tutkimuksessa naaraskaniineille ja -rotille ruiskutettiin siirtogeeniä sikiökalvovälitilaan, kohtuonteloon sekä suoraan lisääntymiselinten verenkiertoon mikrokirurgiaa ja läpivalaisuohjausta käyttäen. Siirtogeeneinä käytettiin merkkigeeniä sekä kokeellisissa syövänhoidoissa käytettyä itsemurhageeniä. Lisäksi adenoviruskuljettimen tehoa ja turvallisuutta verrattiin bakulovirus- ja liposomikuljettimiin.

Anniina Laurema

Somatisaatiossa aivojen poikkeavuuksia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin aivojen kuvantamista vakavassa somatisaatiossa (somatisaatiohäiriö tai erilaistumaton somatoforminen häiriö). Somatisaatiopotilaat kärsivät oireistaan huomattavasti ja ovat terveyspalvelujen suurkuluttajia. Oireiden pitkäkestoisuus, alkuperän epäselvyys sekä selittävän patofysiologian puuttuminen johtavat potilaiden kohdalla toiveisiin lisätutkimuksista ja edelleen mahdollisesta hoidosta tulosten pohjalta. Oireilu saattaa johtaa myös ongelmiin potilas-lääkärisuhteessa esimerkiksi molemminpuolisena turhautumisena, väärinymmärryksenä ja edelleen lääketieteellisen avun hakemiseen useilta eri lääkäreiltä.

Mika Hakala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030