Uniapnea yleinen myös naisilla

Uniapnea on perinteisesti ollut ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairaus. 1990-luvulla todettiin, että uniapneaa esiintyy myös naisilla, mutta vähemmän kuin miehillä. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on uniapneaa yhtä paljon kuin miehillä. Tässä väitöstutkimuksessa oireisilla potilailla todettiin unenaikaisia hengityshäiriöitä runsaasti molemmilla sukupuolilla. Naisilla oli erityisesti osittaista unenaikaista ylähengitysteiden ahtautumista, kun taas miehillä täydelliset hengityskatkokset olivat yleisimpiä.

Ulla Anttalainen

Soijalisä vaihdevuosien tibolonihoidossa

Suomessa noin 20 000 naista käyttää tibolonia vaihdevuosioireiden hoitoon. Tiboloni on keinotekoinen valmiste, joka muistuttaa vaikutuksiltaan monin tavoin perinteistä vaihdevuosien hormonihoitoa. Tiboloni voi kuitenkin pienentää HDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Samanaikaisesti tibolonin kanssa monet naiset käyttävät myös vaihtoehtoisia hoitoja, joista tavallisimpia ovat kasviestrogeenejä sisältävät soijavalmisteet. Aasialainen ravinto sisältää runsaasti soijaperäisiä kasviestrogeenejä, ja tämän on ajateltu pienentävän sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Tarkoin ei tiedetä, miten kasviestrogeenit toimivat, mutta noin 30 %:lla ihmisistä suoliston bakteerifloora muuttaa niitä ekvoliksi, joka voi viime kädessä olla "vaikuttava" aine.

Riina Jernman

Geenivaihtelu ja diabeteslääkkeiden farmakokinetiikka

Tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa käytettävien lääkkeiden tehossa ja haittavaikutuksissa on suurta yksilöllistä vaihtelua, joka voi johtua mm. perinnöllisistä tekijöistä tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi gemfibrotsiilin on havaittu suurentavan voimakkaasti repaglinidin pitoisuutta plasmassa.

Annikka Kalliokoski

Myöhäinen murrosikä on vahvasti perinnöllinen

Murrosiän alkamisen ajankohta noudattaa terveessä väestössä normaalijakaumaa. Tätä vaihtelua määräävät vaikutusmekanismeiltaan osin vielä puutteellisesti tunnetut geneettiset ja ympäristötekijät. Murrosiän aikataulun geneettistä säätelyä tutkittiin tervettä väestöä edustavilla kaksosilla. Normaalia ääripäätä edustavan myöhäisen murrosiän esiintymistä suvuissa ja periytymismalleja tutkittiin perheaineistossa.

Karoliina Wehkalampi

Vartijasolmukkeet ja PET paljastavat ihomelanooman etäpesäkkeet

Ihomelanooma on yleistyvä syöpä, johon sairastuu jo yli 900 suomalaista vuosittain. Melanooman ainoa parantava hoito on leikkaus, koska lääke-, säde- ja rokotehoitojen vaikutuksesta elinaikaan ei ole riittävää näyttöä. Leikkaushoidon jälkeen kuitenkin noin joka viidennellä melanoomapotilaalla tauti oireettoman välivaiheen jälkeen uusiutuu ja voi kehittyä etäpesäkkeiseksi eteneväksi syöpäsairaudeksi. Etäpesäkkeen mahdollisimman varhainen havaitseminen ja aktiivinen hoito jo oireettomassa vaiheessa voivat joskus parantaa potilaan ennustetta.

Ilkka Koskivuo

Lapsen munuais- toiminta syövän hoidon jälkeen

Lasten syöpätautien hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet merkittävästi, joten elossa olevien entisten lapsisyöpäpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Syövästä selviytyneiden lasten elämänlaatua on pyrittävä parantamaan vähentämällä hoitojen haittavaikutuksia.

Marika Grönroos

Psykoosin kielioppia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin psykoosin käsitteen merkitystä ja käsitteellisiä suhteita. Psykoosin käsite on psykiatriassa keskeinen ja sillä on merkittäviä juridisia, eettisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. Psykoosi on myös keskeinen psykopatologinen käsite, jonka käsitteellisiin piirteisiin kohdistuva mielenkiinto ei nykypsykiatriassa useinkaan vastaa sen todellista painoarvoa psykiatrisia käytäntöjä organisoivana käsitteenä.

Markus Heinimaa

GATA-tekijät suoliston patologiassa

Ruoansulatuskanavan limakalvo ja maksa uusiutuvat läpi eliniän kudoksen omista kantasoluista. Kroonisessa tulehduksessa vaurioituneen epiteelin uudismuodostus kiihtyy. Pitkään jatkunut tulehdus voi johtaa hallitsemattomaan kantasolujen jakaantumiseen, mikä altistaa syövälle. Transkriptiotekijät GATA-4, GATA-5 ja GATA-6 säätelevät nisäkkäiden solujen jakaantumista ja erilaistumista. GATA-4:n ja GATA-6:n sikiöaikainen puute johtaa ruoansulatuselimistön puutteelliseen muotoutumiseen ja solujen poikkeavaan erilaistumiseen. GATA-4- ja GATA-5-tekijöiden on ajateltu estävän kasvainmuodostusta useissa eri elimissä. GATA-6 sen sijaan vaikuttaisi edistävän epänormaalia solukasvua.

Hanna Haveri

Geenihoito ja hedelmällisyys

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kliinisessä tutkimuskäytössä olevan adenovirusperäisen geeninkuljettimen leviämistä naaraan lisääntymiselimissä sekä arvioida mahdolliset sukusoluvaikutukset. Tutkimuksessa naaraskaniineille ja -rotille ruiskutettiin siirtogeeniä sikiökalvovälitilaan, kohtuonteloon sekä suoraan lisääntymiselinten verenkiertoon mikrokirurgiaa ja läpivalaisuohjausta käyttäen. Siirtogeeneinä käytettiin merkkigeeniä sekä kokeellisissa syövänhoidoissa käytettyä itsemurhageeniä. Lisäksi adenoviruskuljettimen tehoa ja turvallisuutta verrattiin bakulovirus- ja liposomikuljettimiin.

Anniina Laurema

Haima-ohutsuoliliitoksen kirurginen tekniikka

Haimakasvainten kirurginen hoito on haastavaa ja leikkauksiin liittyy huomattava komplikaatioiden riski. Haima on erityisen herkästi vaurioituva elin, jonka vauriomekanismit ovat kuitenkin melko huonosti tunnettuja. Suurin osa komplikaatioista liittyy kirurgisesti rakennettuun haima-suoliliitokseen.

Teemu Lämsä

Somatisaatiossa aivojen poikkeavuuksia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin aivojen kuvantamista vakavassa somatisaatiossa (somatisaatiohäiriö tai erilaistumaton somatoforminen häiriö). Somatisaatiopotilaat kärsivät oireistaan huomattavasti ja ovat terveyspalvelujen suurkuluttajia. Oireiden pitkäkestoisuus, alkuperän epäselvyys sekä selittävän patofysiologian puuttuminen johtavat potilaiden kohdalla toiveisiin lisätutkimuksista ja edelleen mahdollisesta hoidosta tulosten pohjalta. Oireilu saattaa johtaa myös ongelmiin potilas-lääkärisuhteessa esimerkiksi molemminpuolisena turhautumisena, väärinymmärryksenä ja edelleen lääketieteellisen avun hakemiseen useilta eri lääkäreiltä.

Mika Hakala

Ikä huonontaa naisen unen rakennetta

Muutokset naisen unen fysiologisessa rakenteessa ovat todennäköisemmin ikääntymisen kuin vaihdevuosien aiheuttamia. Vaikka hormonihoito nostaa unta säätelevien hormonien eli kasvuhormonin ja prolaktiinin pitoisuudet vaihdevuosia edeltäneelle tasolle, ei hormonihoito paranna unen rakennetta normaaliolosuhteissa eikä univajeen jälkeen.

Nea Kalleinen

Lonkkamurtuman tyyppi ja leikkausmenetelmät

Lonkkamurtuma on erittäin tavallinen kirurgisia ja ortopedisiä päivystysyksikköjä kuormittava vamma. Yleisyytensä ja verrattain pitkän toipumisajan vuoksi ne aiheuttavat myös huomattavan kuormituksen perusterveydenhuollolle. Ennen murtumaa muualla kuin laitoksessa (kotonaan) asuneista 29 % päätyy lonkkamurtuman jälkeen vuoden kuluessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Ismo Saarenpää

Hyperurikemia ja diabeteksen kehittyminen

In humans with a loss of uricase the final oxidation product of purine catabolism is uric acid (UA). The prevalence of hyperuricemia has been increasing around the world accompanied by a rapid increase in obesity and diabetes. Since hyperuricemia was first described as being associated with hyperglycemia and hypertension by Kylin in 1923, there has been a growing interest in the association between elevated UA and other metabolic abnormalities of hyperglycemia, abdominal obesity, dyslipidemia, and hypertension. The direction of causality between hyperuricemia and metabolic disorders, however, is unceartain. The association of UA with metabolic abnormalities still needs to be delineated in population samples.

Hairong Nan

Kohdun myoomien tutkiminen ja hoito

Kohdun myoomia on 20-50 %:lla yli 30-vuotiaista naisista. Myoomat ja niiden aiheuttamat oireet ovat yleisin kohdunpoiston syy. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tuomaan uusia näkökulmia myoomien syntyyn, luomaan tarkempia myoomien tutkimusmenetelmiä sekä arvioimaan erilaisia leikkaushoitotapoja.

Päivi Rovio

Uusi ennusteellinen merkkiaine rakkosyöpään

Rakkosyöpä on Suomessa miesten neljänneksi yleisin syöpä. Vuosittain vajaa 900 ihmistä sairastuu rakkosyöpään. Pinnallisen rakkosyövän ennuste on hyvä, mutta se uusiutuu usein. Uusiutuneen ja etenkin levinneen rakkosyövän ennuste on huono.

Kaija Vasala

Sevofluraanin vaikutus keuhkojen tulehdusvasteisiin

Väitöskirjatyön kokeellisessa mallissa todettiin, että sevofluraanianestesia ei aiheuta rakenteellisia muutoksia keuhkokudokseen, vaikka se aiheuttaa keuhkojen tulehdusvasteiden aktivaation. Kliinisessä työssä sevofluraani aiheutti sekä tupakoiville että ei-tupakoiville potilaille lievän tulehdusvasteiden aktivaation. Näillä tulehdusvasteilla ei liene kliinistä merkitystä käytännön potilastyössä.

Riikka Takala

Suolistosyövän geenimutaatiot

Paksu- ja peräsuolisyöpä (PPS) on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä. Kaikista PPS-kasvaimista 15 % ilmentää ns. mikrosatelliitti-instabiliteettia (MSI). MSI johtuu virheellisesti toimivasta solujen ns. mismatch repair -järjestelmästä, ja seurauksena MSI-soluissa mutaatioita kerääntyy koko genomin alueelle erityisesti toistojaksoihin eli mikrosatelliitteihin. Vaikuttaessaan esimerkiksi solun kasvulle tai solukuolemalle tärkeisiin geeneihin MSI voi altistaa syövän synnylle. Proteiineja koodaamattomilla genomin alueilla MSI-ilmiön on tähän saakka ajateltu aiheuttavan lähinnä taustamutaatioita. Yli 200 geeniä on tutkittu MSI PPS:ssä sen jälkeen, kun linkki MSI-ilmiön ja syövän välillä havaittiin. Monia kriteereitä MSI-kohdegeenien tunnistamiseen on esitetty, mutta kriteereistä huolimatta on haastavaa erottaa taustamutaatiot todellisista syöpää aiheuttavista mutaatioista. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia juuri näitä avainkysymyksiä MSI-syöpätutkimuksessa.

Heli Sammalkorpi

Hirschsprungin taudin hoidon pitkäaikaistulokset

Hirschsprungin tauti on synnynnäinen suolen hermotushäiriö, jossa ganglionsolut puuttuvat suolen loppuosasta vaihtelevan pitkältä matkalta. Hoito on operatiivinen. Leikkauksessa poistetaan aganglionaarinen suolenosa ja tämän yläpuolella oleva laajentunut suolenosa.

Marja Heikkinen

Hoitajien liiallinen työmäärä lisää sairauslomia

Kun työmäärä ylittää optimaalisena pidetyn 15 %:lla, hoitajien sairauslomien määrä kääntyy selvään nousuun. Jos työmäärä ylittyy vähintään 30 %:lla, sairauslomien määrä lisääntyy jo lähes puolella. Tämä vastaa vuositasolla 12 työpäivän työpanoksen menetystä.

Auvo Rauhala