Ikä huonontaa naisen unen rakennetta

Muutokset naisen unen fysiologisessa rakenteessa ovat todennäköisemmin ikääntymisen kuin vaihdevuosien aiheuttamia. Vaikka hormonihoito nostaa unta säätelevien hormonien eli kasvuhormonin ja prolaktiinin pitoisuudet vaihdevuosia edeltäneelle tasolle, ei hormonihoito paranna unen rakennetta normaaliolosuhteissa eikä univajeen jälkeen.

Nea Kalleinen

Lonkkamurtuman tyyppi ja leikkausmenetelmät

Lonkkamurtuma on erittäin tavallinen kirurgisia ja ortopedisiä päivystysyksikköjä kuormittava vamma. Yleisyytensä ja verrattain pitkän toipumisajan vuoksi ne aiheuttavat myös huomattavan kuormituksen perusterveydenhuollolle. Ennen murtumaa muualla kuin laitoksessa (kotonaan) asuneista 29 % päätyy lonkkamurtuman jälkeen vuoden kuluessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Ismo Saarenpää

Hyperurikemia ja diabeteksen kehittyminen

In humans with a loss of uricase the final oxidation product of purine catabolism is uric acid (UA). The prevalence of hyperuricemia has been increasing around the world accompanied by a rapid increase in obesity and diabetes. Since hyperuricemia was first described as being associated with hyperglycemia and hypertension by Kylin in 1923, there has been a growing interest in the association between elevated UA and other metabolic abnormalities of hyperglycemia, abdominal obesity, dyslipidemia, and hypertension. The direction of causality between hyperuricemia and metabolic disorders, however, is unceartain. The association of UA with metabolic abnormalities still needs to be delineated in population samples.

Hairong Nan

Kohdun myoomien tutkiminen ja hoito

Kohdun myoomia on 20-50 %:lla yli 30-vuotiaista naisista. Myoomat ja niiden aiheuttamat oireet ovat yleisin kohdunpoiston syy. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tuomaan uusia näkökulmia myoomien syntyyn, luomaan tarkempia myoomien tutkimusmenetelmiä sekä arvioimaan erilaisia leikkaushoitotapoja.

Päivi Rovio

Uusi ennusteellinen merkkiaine rakkosyöpään

Rakkosyöpä on Suomessa miesten neljänneksi yleisin syöpä. Vuosittain vajaa 900 ihmistä sairastuu rakkosyöpään. Pinnallisen rakkosyövän ennuste on hyvä, mutta se uusiutuu usein. Uusiutuneen ja etenkin levinneen rakkosyövän ennuste on huono.

Kaija Vasala

Sevofluraanin vaikutus keuhkojen tulehdusvasteisiin

Väitöskirjatyön kokeellisessa mallissa todettiin, että sevofluraanianestesia ei aiheuta rakenteellisia muutoksia keuhkokudokseen, vaikka se aiheuttaa keuhkojen tulehdusvasteiden aktivaation. Kliinisessä työssä sevofluraani aiheutti sekä tupakoiville että ei-tupakoiville potilaille lievän tulehdusvasteiden aktivaation. Näillä tulehdusvasteilla ei liene kliinistä merkitystä käytännön potilastyössä.

Riikka Takala

Suolistosyövän geenimutaatiot

Paksu- ja peräsuolisyöpä (PPS) on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä. Kaikista PPS-kasvaimista 15 % ilmentää ns. mikrosatelliitti-instabiliteettia (MSI). MSI johtuu virheellisesti toimivasta solujen ns. mismatch repair -järjestelmästä, ja seurauksena MSI-soluissa mutaatioita kerääntyy koko genomin alueelle erityisesti toistojaksoihin eli mikrosatelliitteihin. Vaikuttaessaan esimerkiksi solun kasvulle tai solukuolemalle tärkeisiin geeneihin MSI voi altistaa syövän synnylle. Proteiineja koodaamattomilla genomin alueilla MSI-ilmiön on tähän saakka ajateltu aiheuttavan lähinnä taustamutaatioita. Yli 200 geeniä on tutkittu MSI PPS:ssä sen jälkeen, kun linkki MSI-ilmiön ja syövän välillä havaittiin. Monia kriteereitä MSI-kohdegeenien tunnistamiseen on esitetty, mutta kriteereistä huolimatta on haastavaa erottaa taustamutaatiot todellisista syöpää aiheuttavista mutaatioista. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia juuri näitä avainkysymyksiä MSI-syöpätutkimuksessa.

Heli Sammalkorpi

Hirschsprungin taudin hoidon pitkäaikaistulokset

Hirschsprungin tauti on synnynnäinen suolen hermotushäiriö, jossa ganglionsolut puuttuvat suolen loppuosasta vaihtelevan pitkältä matkalta. Hoito on operatiivinen. Leikkauksessa poistetaan aganglionaarinen suolenosa ja tämän yläpuolella oleva laajentunut suolenosa.

Marja Heikkinen

Hoitajien liiallinen työmäärä lisää sairauslomia

Kun työmäärä ylittää optimaalisena pidetyn 15 %:lla, hoitajien sairauslomien määrä kääntyy selvään nousuun. Jos työmäärä ylittyy vähintään 30 %:lla, sairauslomien määrä lisääntyy jo lähes puolella. Tämä vastaa vuositasolla 12 työpäivän työpanoksen menetystä.

Auvo Rauhala

Istukkahormonin vaikutus kasvainten syntyyn

Viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että lisääntynyt luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuus voi olla vaikuttamassa erilaisten kasvainten kehittymiseen, mm. eturauhas- ja rintarauhassyöpien. Näiden syöpien ilmaantuvuus on suurin juuri silloin, kun elimistön LH-pitoisuus on selvästi suurentunut, naisilla vaihdevuosien jälkeen ja miehellä vanhenemisen yhteydessä. Tässä väitöstyössä selvitettiin siirtogeenisten hiirien avulla LH:n tavoin vaikuttavan, mutta sitä biologisesti tehokkaamman ihmisen istukkahormonin (hCG) vaikutuksia kasvainten syntyyn.

Petteri Ahtiainen

CYP-entsyymejä estävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset

Sytokromi P450 -entsyymien toimintaa estävät lääkeaineet nostavat tulehduskipulääkkeiden ibuprofeeni, diklofenaakki, etorikoksibi ja meloksikaami pitoisuutta elimistössä. Lisäksi masennuslääke venlafaksiinin aineenvaihdunta estyy merkittävästi sytokromi P450 -entsyymien toimintaa estävien lääkeaineiden annon jälkeen.

Ville-Veikko Hynninen

Aivojen suojaus sydän- ja aorttaleikkauksissa

Avosydänleikkauksissa potilas kytketään usein sydän-keuhkokoneeseen, kun oman sydämen ja keuhkojen toiminta pysäytetään leikkauksen ajaksi. Joskus hyvin haastavissa operaatioissa myös sydän-keuhkokoneen toiminta joudutaan lopettamaan ja siten koko verenkierto hetkellisesti pysäyttämään, jotta kirurgilla on mahdollisuus suorittaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Esimerkkejä tällaisista vaativista kirurgisista asetelmista ovat mm. vaikeiden synnynnäisten sydänvikojen korjaukset lapsilla ja aortan repeytyminen aikuisilla.

Hanna Kaakinen

Suonikohjut ja verisuonisairaudet

Väitöskirjatutkimus selvitti suonikohjutaudin ilmaantuvuutta keski-ikäisessä väestössä ja arvioi sukupuolen, iän, ylipainon sekä koulutuksen merkitystä suonikohjutaudin riskitekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin suonikohjutaudin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin (alaraajojen tai muu valtimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta). Tampereen suonikohjututkimuksessa on kerätty tiedot kolmesta tamperelaisesta ikäryhmästä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa tutkimusväestön muodostivat kaikki tutkimuksen alkaessa 40-, 50- ja 60-vuotiaat tamperelaiset miehet ja naiset, yhteensä 6 874 henkilöä. Tutkimustiedot kerättiin kirjekyselyn avulla vuonna 1989 ja viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen vuonna 1994.

Liisa Mäkivaara

Rinnankorjaus TRAM-kielekkeellä

Rinnankorjausleikkaus tehdään syövän takia tehdyn rinnanpoiston jälkeen Suomessa vuosittain 400-600 naiselle. Luonnollisin lopputulos saadaan käyttämällä potilaan omaa kudosta uuden rinnan rakentamiseen. TRAM-vatsakieleke (transverse rectus abdominis musculocutaneous) otetaan potilaan alavatsalta, ja se koostuu osasta jompaakumpaa suoraa vatsalihasta ja sen päällä olevasta iho-rasvakaistaleesta. TRAM-kieleke voidaan tehdä joko varrellisena tai vapaana kielekkeenä. Varrellinen kieleke pujotetaan ylävatsan ihon alta rintakehälle, verenkierron jatkuessa vatsalihaksen yläsuontenkautta. Vapaa kieleke irrotetaan vatsalta, nostetaan rintakehälle ja vatsalihaksen alasuonet yhdistetään kainalon alueen suoniin. Varrelliseen kielekkeeseen liittyy 5-60 %:lla potilaista ihon verenkiertohäiriöitä, kun taas teknisesti vaativammassa vapaassa kielekkeessä niitä esiintyy vähemmän, 0-15 %:lla.

Hanna Tuominen

Magneettikuvaus ateroskleroosin arvioinnissa

Koska ateroskleroosi ilmenee usein vasta vakavina komplikaatioina, kuten sydän- ja aivoinfarkteina, on sen varhainen toteaminen tärkeää. Verikokeiden ja ulkoisten mittausten avulla voidaan epäsuorasti arvioida henkilön komplikaatioriski, mutta valtimoiden kuntoa ei nykymenetelmin pystytä arvioimaan. Erityisesti riskiryhmiä varten on tarpeen löytää keino ateroskleroosin etenemisen arvioimiseksi, jotta hoitoa voitaisiin ajoissa tehostaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin, löytyykö nykyisillä magneettikuvausmenetelmillä aivojen rakenteessa tai verisuonten rakenteessa ja toiminnassa eroja suuren ateroskleroosiriskin potilaiden ja terveiden verrokkien välillä.

Sami Soljanlahti

Nuorten käytös-häiriöt ennakoivat päänsärkykipuja

Psyykkiset oireet näyttävät olevan yleisiä päänsärystä kärsivillä nuorilla. Käytöshäiriöistä erityisesti aggressiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys sekä masennusoireet liittyvät nuorten toistuvaan päänsärkyyn.

Ruut Virtanen

Verisuonen pinnan entsyymit ja keuhkovaurio

Akuuttiin keuhkovaurioon liittyy keuhkojen verisuonten vuotaminen. Tämän tilan voivat aiheuttaa esimerkiksi vakava infektio tai lääketieteellinen vaurio. Tehohoidon kehittymisestä huolimatta noin 40 % akuuttia keuhkovauriota sairastavista potilaista menehtyy.

Jan Kiss

Sydänfilmi ST-nousuinfarktin hoidon valinnassa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, voidaanko EKG:tä hyödyntää nykyistä tehokkaammin ST-nousuin ilmenevän sydäninfarktin ensisijaisen hoidon valinnassa. Tutkimuksessa verrattiin keskenään liuotushoidon ja välittömän pallolaajennushoidon tuloksia. Lisäksi vertailtiin manuaalimenetelmän ja tietokonemenetelmän välistä osuvuutta EKG:n tulkinnassa ja kehitettiin tietokoneohjelma tunnistamaan vasemman eteen laskevan sepelvaltimon tukkeutumisen aiheuttama sydäninfarkti.

Markku Eskola

Vanhusten krooninen alaraajaiskemia

Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kuvata alaraajojen pitkäaikaiseen valtimoverenkiertohäiriöön liittyviä ilmiöitä, joihin on toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota. Erityisesti haluttiin selvittää kroonisen alaraajaiskemian osuutta tasapainon hallinnan heikkenemisessä vanhuksilla. Lisäksi tutkittiin kroonisen alaraajaiskemian yleisyyttä ja piirteitä 90 vuotta täyttäneillä henkilöillä sekä selvitettiin kohonneen nilkka-olkavarsipaineindeksin (ABI) merkitystä kroonisen alaraajaiskemian diagnostiikassa.

Velipekka Suominen

Probiootit ja prebiootit allergian ehkäisyssä

Allergioiden nopea lisääntyminen korkean elintason maissa liittynee elinympäristömme vähentyneeseen mikrobialtistukseen. Vähäinen mikrobialtistus puolestaan viivästyttää vastasyntyneen puolustusjärjestelmän kypsymistä altistaen hänet allergioiden puhkeamiselle. Prebiootit ovat ravinnon imeytymättömiä kuituja, jotka lisäävät elimistölle hyödyllisiä bakteereja suolistossa. Probiootit ovat ravinnon eläviä bakteereja, jotka jouduttavat suolessa sijaitsevan puolustusjärjestelmämme kypsymistä. Probioottien ja prebioottien on ajateltu siten ehkäisevän allergioita, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Anna Kaarina Kukkonen