Masennuslääkkeiden käyttö lastenpsykiatriassa

Psyykenlääkkeiden käyttö lastenpsykiatristen häiriöiden ja sairauksien hoidossa on suhteellisen vähäistä. Lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvat psykoterapeuttiset hoitomuodot ovatkin aina ensisijaisia. Joillekin lapsille masennuslääkkeistä kuitenkin on apua. Lasten metabolia, joka vaikuttaa myös lääkkeiden aineenvaihduntaan, poikkeaa aikuisten vastaavasta ja on ikäkausisidonnaista. Masennuslääkeiden määrääminen lapselle tai nuorelle edellyttääkin aina erikoislääkärin tutkimusta.

Eila Räsänen

Korkealla sijaitsevan selkäydinvamman tehohoito

Suomessa sattuu vuosittain noin viisikymmentä selkäydinvaurioon johtavaa kaularankavammaa. Vaikeasti loukkaantuneen tai tajuttoman onnettomuuden uhrin niska tulee tukea kuljetuksen aikana. Korkealla sijaitsevan selkäydinvamman neurologinen taso määritellään motoriikan ja tuntoaistimuksen perusteella. Neurofysiologiset muutokset jakaantuvat kolmeen osaan: hengityslihasten toiminnan häiriöön, raajojen motorisen ja sensorisen toiminnan häiriöön sekä autonomisen hermoston muutoksiin. Autonomisen hermoston lamaantumisesta seuraavat bradykardia, hypotermia ja psyykkinen sekavuus. Verenkierron labiilius johtuu T1-L2-alueen sympaattisen hermotuksen puutteesta. Nykyisin lähes kaikki merkittävät kaularankamurtumat hoidetaan varhaisvaiheessa operatiivisesti. Myös suuriannoksinen metyyliprednisolonihoito on parantanut hoitotuloksia. Hoito pitää kuitenkin aloittaa kahdeksan tunnin kuluessa vamman synnystä.

Aarne Kivioja

Aivoverenkiertohäiriöiden suorat kustannukset Suomessa

Aivoverenkiertohäiriöt muodostavat suuren ja väestön ikääntyessä yhä kasvavan ongelman sosiaali- ja terveydenhuollolle. Keski-Suomessa tehdyn epidemiologisen tutkimuksen perusteella lasketut aivohalvauksen suorat hoitokustannukset ovat Suomessa 2,5 miljardia markkaa vuodessa. Aivohalvauspotilaiden hoitoon käytetään sairaaloissa ja terveyskeskuksissa 1,4 miljoonaa hoitopäivää vuodessa, ja väestöennusteiden perusteella hoitopäivien määrä kasvaa tästä 50 % vuoteen 2010 mennessä, elleivät kehittymässä olevat uudet hoitomuodot tuo ratkaisevaa parannusta taudin ennusteeseen.

Aimo Rissanen, Ulla Rajakallio, Rainer Fogelholm

Antroposofisen lääkinnän ideologia ja teoreettiset perusteet

Uuteen lääkelakiin on otettu mukaan antroposofiset, homeopaattiset ja rohdosvalmisteet. Antroposofian, kuten muunkin vaihtoehtolääkinnän edustajat pyrkivät aktiivisesti edelleen parantamaan menetelmiensä virallista asemaa, esimerkiksi saamaan niitä sairausvakuutuksen piiriin. Näitä ehdotuksia käsiteltäessä tulisi selvittää paitsi kunkin menetelmän vaikutukset, myös sen taustalla oleva sairauskäsitys. Vaihtoehtolääkinnän piiriin kuuluu satoja hoitomenetelmiä ja -ideologioita. Lainsäätäjällä ei välttämättä ole selkeää käsitystä niistä, varsinkin kun vaihtoehtolääkintä tarjotaan päättäjille ikään kuin yhtenä kokonaisuutena, joka olisi potilaan valinnanvapauden nimissä hyväksyttävä kertapäätöksellä.

Raimo Puustinen, Veijo Saano

Lääkäreitä vieroitettiin tupakasta nikotiinilaastarilla: Neljäsosa sinnitteli vuoden tupakoimatta

Lääkäreille suunnatun tupakastavieroitustutkimuksen tulokset ovat varsin rohkaisevia. Tutkimukseen osallistui yli puolet vähintään 15 savuketta päivässä polttavista lääkäreistä. Neljäsosa vieroitushoidon aloittaneista oli pysynyt tupakoimattomana, kun hoidon aloittamisesta oli kulunut vuosi. Pelätty painonnousukin oli vähäistä, keskimäärin kaksi kiloa. Lopettamiseen liittyvät oireet hävisivät keskimäärin kuukaudessa.

Heikki J. Korhonen, Klas Winell, Esa Virtala

Samtycke till medicinsk vård och behandling

Patientens rättigheter är ett aktuellt tema som ofta dryftas i juridiska sammanhang. Frågan om samtycke till medicinsk vård och behandling har nyligen presenterats utförligt i en doktorsavhandling som framlagts i juridiska fakulteten vid universitetet i Uppsala.

Tore Modeen

Glaukooman kirurginen hoito

Glaukooma on hoitamattomana sokeuteen johtava silmäsairaus, jonka etiologia on multifaktoriaalinen. Kohonnut silmänpaine on vain yksi taudin riskitekijöistä, joskin se on ainut tekijä, johon voidaan hoidolla vaikuttaa. Silmänpaineen laskeminen on toistaiseksi ainut yleisesti hyväksytty hoitomuoto kaikissa glaukoomatyypeissä.

Eija Vesti

Glukoosi-insuliini-kalium ja magnesium koronaariohitusleikkauspotilaan nestehoidossa

Yhä paremmat anestesia- ja tehohoitomenetelmät, parempi leikkaustekniikka sekä verikardioplegian käyttöönotto ovat parantaneet sepelvaltimo-ohitusleikkausten tuloksia viime vuosien aikana. Kuitenkin on merkkejä siitä, että suotuisa kehitys olisi pysähtymässä tai jopa kääntymässä, koska leikataan yhä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia potilaita ja uusintaleikkaukset ovat yleistymässä. Tästä syystä tarvitaan edelleen parempia hoitomenetelmiä kriittisesti sairaitten potilaitten hoitamiseksi anestesian ja leikkauksen aikana sekä postoperatiivisessa vaiheessa.

Jan-Ola Wistbacka

BCG-rokotus

Tuberkuloosirokotus on 1950-luvulta alkaen kuulunut suomalaislasten rokotusohjelmaan. Yleensä se annetaan muutaman päivän iässä, tavallisimmin jo synnytyssairaalassa. Tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut Suomessa vuosi vuodelta, ja lapsilla se on äärimmäisen harvinainen. Toisaalta maailmanlaajuisesti epidemiologinen tilanne on erittäin huolestuttava. Suomessa koululaisten uusintarokotuksista luovuttiin muutama vuosi sitten. Mikäli tuberkuloosin esiintyminen edelleen vähenee, jouduttaneen myös primaarirokotuksen merkitystä arvioimaan uudelleen.

Liisa Kröger

Epidemiology of stroke in Finland in the finnish adult population: the FINMONICA stroke register

The present study aimed at assessing incidence, mortality, and case-fatality of stroke in the adult and elderly population of Finland during 1983-1989, by means of a population-based stroke register set up in the eastern (Kuopio and North Karelia) and southwest- ern (Turku/Loimaa) part of the country.

Cinzia Sarti

Vanhusten EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin ennustearvo

Vuonna 1982 tehtiin Turussa perusteellinen kardiaalisen terveydentilan tutkimus 347:lle yli 64-vuotiaalle satunnaisesti valitulle henkilölle. Tutkimukseen kuului kliinisen perusselvityksen lisäksi mm. 24 tunnin EKG-rekisteröinti. Nyt kun tuosta ajasta on kulunut toistakymmentä vuotta, on sama kohortti otettu uudelleen tarkastelun kohteeksi, ja nyt on selvitetty, onko Holter-nauhassa terveyden muutoksia ennustavia seikkoja.

Helikobakteeri-infektio endoskoopin välityksellä

Helikobakteereita on pystytty osoittamaan bakteeriviljelyllä käsin desinfektoiduista endoskoopeista. Ilmeisesti osoittaakseen endoskooppien infektiivisyyden aikaisemmin täysin terve japanilainen 28-vuotias "harakiri-kollega" altisti itsensä endoskooppiselle tutkimukselle heti sen jälkeen, kun skoopilla oli tehty tutkimus helikobakteeri-infektoituneelle potilaalle.

Pieni tyreotropiiniarvo ennustaa eteisvärinää

Seerumin pieni tyreotropiinipitoisuus liittyy tyypillisesti hypertyreoosiin, joskin TSH-arvo voi olla pieni myös eutyreoottisilla henkilöillä. Hypertyreoosi puolestaan altistaa etesivärinälle. Framinghamin tutkimuksesta on poikinut tähänkin aiheeseen liittyvää, kliinisesti mielenkiintoista tietoa.

Injektiot ja oraalinen poliorokote

Romanialais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi romanialaisilla on 5-17 kertaa enemmän oraaliseen poliorokotteeseen liittyviä paralyysejä kuin muissa maissa. Oraalinen rokote sisältää eläviä heikennettyjä polioviruksia.

Mikä kalvo akuuttiin dialyysiin?

Munuaisten äkillistä vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on huono: kuoleman todennäköisyys vaihtelee 42 %:n ja 75 %:n välillä. Syynä on akuuttiin tilanteeseen liittyvät monet seikat, kuten sokki ja respiraattorihoidon tarve. Jos potilaat tarvitsevat vielä lisäksi hemodialyysiä, on kuoleman vaara erityisen huomattava.

Geenitekniikan menetelmät klamydiainfektion toteamisessa - onko viisasten kivi löytynyt?

Osasyynä klamydiainfektion jatkuvasti laajaan levinneisyyteen saattaa olla sen toteamisessa käytettyjen laboratoriokokeiden puutteellinen herkkyys. Ongelmaan odotetaan parannusta geenitekniikkaan perustuvista määritysmenetelmistä. Geenimonistukseen perustuvaa klamydiakoetta ja bakteerin suoraa osoittamista DNA-koettimella verrattiin immunofluoresenssikokeella varmistettuun EIA-antigeeninosoitukseen tutkimuksessa, jonka aineistona oli sukupuolitautien poliklinikassa otettuja klamydianäytteitä. Kumpikin geenitekniikan menetelmä osoittautui herkemmäksi kuin EIA. Geenimonistusmenetelmistä saattaa lähitulevaisuudessa tulla vakavasti harkittavia vaihtoehtoja asiantuntijalaboratorioiden klamydiadiagnostiikkaan.

Ari Miettinen, Pauli Vuorinen, Tiina Varis, Olavi Hällström, Kyllikki Kuutti, Timo Pitkäjärvi

Fluoresenssivärjäykset EIA-tuloksen varmentajina klamydiadiagnostiikassa

Yksi perinteinen määritysmenetelmä ei riitä klamydian toteamiseen näytteestä, vaan positiiviset ja epävarmat negatiiviset tulokset on varmistettava toisella kokeella. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratoriossa entsyymi-immunologisen testin tulokset varmistetaan sekä immunofluoresenssikokeella että akridiinioranssivärjäyksellä. Jälkimmäinen koe antaa usein lisädiagnoosin tai ainakin selvityksen niihin tapauksiin, joissa EIA- ja IF-kokeen tulokset poikkeavat toisistaan.

Simo Räisänen, Inkeri Tuominen, Lars-Eric Stenfors

Kudosten hapensaannin turvaaminen sydämen vajaatoiminnan ja sydänlihasiskemian hoidossa

Sydämen vajaatoiminnassa ja sydänlihasiskemiassa on kyse kudosten hapensaannin häiriöstä, hapen tarjonnan ja kulutuksen välisestä epäsuhdasta. Sydämen vajaatoiminnassa kudosten hapensaannin häiriö kohdistuu koko elimistöön, ja sydänlihasiskemiassa häiriintyy ensisijaisesti sydämen hapensaanti. Hapetushäiriön korjaaminen, hapen tarjonnan lisääminen ja ylimääräisen hapenkulutuksen rajoittaminen ovat näiden sairaustilojen hoidon kulmakivi.

Juha Hartikainen, Mikko Katila, Esko Ruokonen, Jukka Takala

Oikean kammion vajaatoiminta

Sydämen oikean kammion vajaatoiminta voi johtua monista syistä. Yleisimmin se liittyy sydämen vasemman puolen tai keuhkojen sairauteen. Oikean kammion vajaatoiminta ja sen syyt saattavat aiheuttaa erilaisia oireita ja löydöksiä, ja niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa varsinkin, jos sydän on muuten hyvässä kunnossa. Asianmukainen diagnoosi on kuitenkin hyvän hoidon edellytys.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Reumapotilaan seuranta perusterveydenhuollossa Koulutetun reumahoitajan, omalääkärin ja reumatologin yhteistyötä

Vaikka reumapotilaille voidaan nykyisin järjestää tehokasta hoitoa ja kuntoutusta, eivät läheskään kaikki pääse niistä osallisiksi. Ongelmana on etenkin puutteellinen seuranta. Erikoissairaanhoidon pitää huolehtia etenevää reumatautia sairastavan hoidosta, mutta hyvään tulokseen päästään vain perusterveydenhuollon tuella. Muissa maissa on koulutettujen reumahoitajien avulla pystytty tehostamaan seurantaa. Myös Suomeen on mahdollista luoda uuden tyyppinen, potilasystävällinen sekä taloudellisestikin edullinen seurantayhteistyön muoto.

Jukka Martio, Maria Sarkio, Rauni Junikka