Kuntoutusajan toimeentuloturva

Lokakuun alusta 1991 tuli voimaan laaja kuntoutusta koskeva lainsäädäntöuudistus. Sen eräänä oleellisena sisältönä on kuntoutusajan toimeentuloturvan järjestäminen. Toimeentuloturva on ollut aikaisemmin harkinnanvaraista ja monilta osin se on ollut riippuvainen sairaus- tai eläkevakuutuksen ratkaisuista varsinkin silloin, kun kysymyksessä on ollut terveydenhuollon järjestämä kuntoutus. Uusi kuntoutusrahalaki ja kuntoutusrahaa koskevat säännökset eri työeläkelaeissa tarjoavat nyt kuntoutukseen liittyvän oman lakisääteisen toimeentuloturvansa.

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut III Vuodeosastojen käyttö ja vanhustenhuollon palvelut

Pitkäaikaissairaiden ja vanhusten laitospaikkoja on eniten Pohjois-Suomen pienissä kunnissa, sekä terveyskeskusten sairaansijoilla että vuodeosasto- ja vanhainkotipaikkojen yhteismäärällä mitattuna. Vuodeosastojen käyttö näyttää olevan joustavinta ja tehokkainta siellä, missä paikkoja suhteessa väestömäärään on eniten. Hoitopäivät lisääntyvät suoraan sairaansijojen määrän mukaan, mutta keskimääräiset hoitoajat ovat lyhimmät ja potilasvaihto suurin juuri pienissä terveyskeskuksissa. Kahdenkymmenen vuoden takaisesta sairaansijojen käytön tehokkuus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Vanhustenhuollossa suuret terveyskeskukset ja Etelä-Suomi suosivat laitoshoidon ulkopuolellakin institutionaalisia ratkaisuja kun taas pienet terveyskeskukset ja Pohjois-Suomi kevyempiä palvelumuotoja.

Maahanmuuttajien virrat Suomessa

Ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa on Suomessa säädelty tiheällä seulalla. Työlupia on myönnetty lähinnä vain aloille, joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Näin on estetty vähäistä ammattitaitoa vaativien alojen siirtyminen vierastyöläisten miehittämiksi ja siten jääminen jälkeen palkka- ja työolojen kehityksestä. Paluumuuttoa on ohjattu tiedottamalla ulkosuomalaisille maan työmarkkinatilanteesta sekä muista muuttopäätöksiin vaikuttavista suhdanteista. Näiden virtojen ulkopuolelta meille on otettu pakolaisia vuosittaisten kiintiöiden mukaan. Myös valtaosa turvapaikanhakijoista on saanut jäädä maahan joko pakolaisina tai muilla perusteilla.

Terveydenhuollon ohjauksen ja rahoituksen uudet suunnat Euroopassa

Terveydenhuolto on Euroopan maissa sitonut jatkuvasti suuremman osan kansantalouden tuotosta, ja samalla ovat kasvamassa palvelujen laatua ja saatavuutta koskevat vaatimukset. Pyrkimys parempaan taloudelliseen kannattavuuteen onkin noussut johtavaksi teemaksi eri maiden uudistushankkeissa. Yhteisinä linjoina suunnitelluissa ja jo aloitetuissa terveydenhuollon uudistuksissa ovat liiketaloudellisten johtamisperiaatteiden soveltaminen, asiakkaiden ja palvelujen jakajien nykyistä suurempi valinnan vapaus sekä kilpailun nouseminen kannustimeksi palvelujen tuotantoon. Keskitettyä ohjausta vähennetään, päätäntävaltaa ja vastuuta siirretään alue- ja paikallistasoille. Yksityisen terveydenhuollon laajentumista pidetään suotavana.

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut II Tutkimukset ja hoidot

Monilla paikkakunnilla terveyskeskukset ovat sisällyttäneet toimintaansa myös erikoistutkimuksia ja -hoitoja. Vuoden 1990 alussa tehdyn kyselyn mukaan tavallisin näistä toimenpiteistä oli rektoskopia, joita tehtiin useammassa kuin kahdeksassa terveyskeskuksessa kymmenestä. Myös muita maha-suolikanavan endoskopioita tehtiin runsaasti, gastroskopioitakin 30 terveyskeskuksessa 203:sta vastanneesta. Sydäninfarktin liuotushoitoon oli ilmoitusten mukaan valmius lähes joka viidennessä terveyskeskuksessa. Yleiskirurgia ja synnytysten hoito olivat harvinaisia. Useimpia tutkimuksessa kysyttyjä toimenpiteitä tehtiin maan pohjois- ja itäosissa, paikkakunnilla joilla matkat erikoislääkärijohtoisiin sairaaloihin ovat keskimääräistä pitempiä.

Alkoholinkäytön määrä ja äkillisen haimatulehduksen vaikeusaste

Haimatulehdusta edeltävinä viikkoina nautitun alkoholin määrä vaikuttaa merkitsevästi haimatulehduksen vaikeusasteeseen, kun potilas sairastuu alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen ensimmäisen kerran. Nautitun alkoholin määrä ei sen sijaan näytä korreloivan taudin vaikeuteen, kun kyseessä on uusiutunut alkoholista aiheutunut haimatulehdus tai muusta kuin alkoholista johtuva haimatulehdus. Tämä todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa potilaan henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin 101 äkillistä haimatulehdusta edeltänyt alkoholinkäyttö. Ensimmäisen kerran haimatulehdukseen sairastuneiden potilaiden kahtena edellisenä kuukautena käyttämän alkoholin määrä korreloi merkitsevästi sairaalahoidon pituuteen, komplikaatioiden ilmaantumiseen, ennustetta kuvaavien riippumattomien tekijöiden määrään sekä seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.

A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi Suomessa

Erytromysiinin käyttö lähes kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Vuonna 1988 todettiin Turun alueella erytromysiinille resistenttien A-streptokokkien lisääntyneen, ja vuonna 1990 aloitettiin laaja tutkimus tilanteen kartoittamiseksi laajemmin. Erytromysiinille resistenttien A-streptokokkikantojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 1988 vuoteen 1990 sekä veriviljely- että nielu- ja märkänäytteissä. Ilmiö on huolestuttava, koska suun kautta annettavia lääkevaihtoehtoja A-streptokokki-infektioiden hoitoon on vähän. Ongelman ratkaisemiseksi erytromysiinin ja muiden makrolidiryhmän antibioottien käyttöä suositellaan rajoitettavaksi.

PET-tutkimuksen mahdollisuudet II PET-tutkimuksen kliiniset sovellutukset neurologiassa

Positroniemissiotomografialla on voitu osoittaa monissa neurologisissa sairauksissa aivojen toiminnan muutoksia jo ennen kuin tauti on todettavissa muilla kuvantamismenetelmillä. PET on vielä paljolti tutkimustyön menetelmä, mutta neurologian alalla siitä aletaan saada myös kliinisiä sovellutuksia. Varsinkin ekstrapyramidisairauksien selvittelyyn PET-tutkimuksesta odotetaan erotusdiagnostista menetelmää.

Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990

Vielä 1980-luvun alussa myrkytyskuolemia sattui Suomessa vuosittain noin 600 tapausta, mutta vuodesta 1987 lähtien niitä on tilastoitu joka vuosi yli 900 ja vuonna 1990 ylittyi jo tuhannen raja. Alkoholimyrkytyskuolemien määrä on viime vuosina pysynyt samalla, joskin korkealla tasolla, mutta lääkeainemyrkytyksiä todettiin oikeuskemiallisissa tutkimuksissa vuonna 1990 ennätysmäärä. Tuohon lukuun sisältyy poikkeuksellisen paljon itsemurhia. Lääkeainelöydöksinä yleisimpiä olivat neuroleptit ja antidepressiivit, mutta suhteessa myyntilukuihin tavallisin myrkytyskuoleman aiheuttanut lääke olivat barbituraatit. Myös huumausainelöydökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityistä huomiota lääkärien pitäisi kiinnittää dekstropropoksifeenia sisältävien lääkkeiden määräämiseen, sillä niiden väärinkäyttö on selvä ongelma. Häkämyrkytyskuolemat ovat hieman vähentyneet, mutta pakokaasu on edelleen tavallinen itsemurhatapa.

Alkoholin aiheuttamat proteiinimodifikaatiot

Useissa eri tutkimuksissa on havaittu alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, sitoutuvan elimistön proteiinien kanssa. Proteiinimodifikaatiot syntyvät joko asetaldehydin aiheuttamista suorista rakennemuutoksista tai asetaldehydiadduktien välittämistä häiriöistä proteiinien synteesi- tai metaboliatasolla. Proteiinimodifikaatiot voivat aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, kuten immuunivasteen käynnistymisen, entsyymiaktiivisuuksien muuttumisen, DNA:n korjausmekanismien vähenemisen tai rakenneproteiinien vahingoittumisen. Näiden syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, koska niiden perusteella saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista tunnistaa entistä varhaisemmin alkoholin suurkulutus ja alkoholivauriot.

Yleiskliininen stereomikroskooppi

Pienelläkin budjetilla voidaan kohentaa lääkärin tutkimusvarustusta ja potilaan hoidon tasoa. Kätevää, moneen käyttöön sopivaa, mutta kohtuuhintaista stereomikroskooppia ei ole saatavissa valmiina. Koska kliinistä työtä tekevänä lääkäri sellaisen kuitenkin tarvitsee, rakensimme oman sovelluksen. Monikäyttöiseksi ja hyödylliseksi todettu laite on rakennettu vähällä rahalla, mutta teknisestä laadusta tinkimättä.

Moniulotteinen biopsykososiaalinen malli kuntoutusarvioinnissa

Artikkelissa kuvataan luokittelu, jonka tarkoituksena on kannustaa biopsykososiaalisen mallin sekä WHO:n käsitteiden käyttöön kuntoutusarvioinnissa ja kuntoutusmenetelmien kehittelyssä. Luokittelussa WHO:n sairauksien seurauksia kuvaavat peruskäsitteet olisi konkreettisesti sidottava ihmisen holistiseen olemukseen ja biopsykososiaaliseen arviointiin. Tehtävä ei ole helppo, koska se edellyttää yhtenäisen ilmiön pirstomista osiin. Silti luokittelun avulla arvioiva työryhmä voi päästä kullakin erillisalueella sellaisiin tuloksiin, että kuntoutettavasta syntyy mahdollisimman integroitunut kuva.

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut I Lääkärinvastaanotot, laboratorio- ja röntgentutkimukset, päivystysjärjestelyt

Kansanterveyslakia säädettäessä keskeisenä tavoitteena oli tasoittaa perusterveydenhuollon palvelutarjonnan alueellisia eroja. Laki tuli huhtikuun alussa olleeksi voimassa kaksikymmentä vuotta; niiden kuluessa terveyskeskuspalvelut ovat muotoutuneet paitsi keskitetyn suunnittelun ja paikallisten tarpeiden myös sattumanvaraisten tekijöiden mukaan. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämiseksi sekä taustatiedoksi tulossa olevia muutoksia varten Kuopion yliopistossa on selvitetty kyselytutkimuksella ja toimintakertomustiedoista terveyskeskusten palveluvalmiutta sekä toimintojen järjestelyjä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030