Muistisairauden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuolto on avainasemassa muistisairauksien varhaisessa tunnistamisessa.

Johanna Krüger, Ari Rosenvall, Eino Solje

Ryhtiä ruokatorven manometrian tulkintaan

Viimeistään nyt olisi syytä perehtyä päivitettyyn Chicagon luokitukseen.

Markku Walamies

Tavallisimmat interaktiot ja lääkehoidossa piilevät vaarat

Tietojärjestelmiin on liitettävissä interaktioista varoittavia tarkistusohjelmia.

Raimo Ojala, Elisa Pennanen

Miten arvioin iäkkään potilaan lääkityksen?

Vain noin puolet iäkkäistä käyttää pitkäaikaissairauksiinsa määrättyjä lääkkeitä ohjeen mukaisesti.

Jouko Laurila, Hanna-Mari Jauhonen, Risto Huupponen, Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Hanna-Maria Roitto

Kuumekouristuksen hoito terveyskeskuksessa

Kuumekouristukset ovat yleisimpiä aivoperäisiä kohtausoireita lapsuudessa.

Maria Hautala, Kirsi Mikkonen, Heli Helander

Mitä tehdä, kun aikuisen keuhkokuume ei parane antibioottihoidosta huolimatta?

Vaste antibioottiin on yleensä hyvä, mutta aina näin ei ole.

Heikki Koskela

Urheilijan COVID-19: tarvitaanko rutiininomaisia kardiologisia selvityksiä?

Terveillä nuorilla urheilijoilla sydänkomplikaatiot ovat harvinaisia.

Mika Lehto, Ville Kytö, Jukka Lehtonen, Suvi Tuohinen, Jari Laukkanen, Katja Mjøsund, Kjell Nikus, Maarit Valtonen

Lastenneurologisen kuntoutuksen tavoiteasettelu Goal Attainment Scalen (GAS) avulla – esimerkkinä CP-vamma

GAS auttaa asettamaan tavoitteet yksilöllisesti.

Heli Sätilä, Mari Eskelinen, Minna Partanen, Riitta Luukkonen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 1–2/2021 julkaistussa tutkimusartikkelissa Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla oli virhe taulukossa 1 (s. 50): ensimmäisellä rivillä on miesten määrä ja osuus, ei naisten. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Lapselle tai nuorelle psyykenlääkitys – milloin tutkitaan EKG?

EKG:tä ei tarvita, mikäli kliiniset löydökset ovat normaalit ja suvussa ei tule esille riskitekijöitä.

Anita Hiippala, Juha-Matti Happonen

Selvitä potilaasi elämänlaatu helposti tautispesifisellä mittarilla

TOS:n, serratusspareesin ja jäätyneen olkapään elämänlaatumittarit auttavat arvioimaan hoidon vaikuttavuutta.

Martti Vastamäki

Ajoterveyden arviointi muistisairaalta

Eri muistisairaudet vaikuttavat ajoturvallisuuteen eri tavoin. Tilannetta tulee arvioida kaikkien lääkärissäkäyntien yhteydessä.

Hanna-Maria Roitto, Hanna Öhman

Puremalihakset kipeät, leukanivel naksuu – mitä yleislääkärin tulisi tietää purentaelimistön toimintahäiriöistä?

Purentaelimistön toimintahäiriöillä on yhteys kivuliaisiin yleissairauksiin.

Päivi Jussila, Ritva Näpänkangas

Spontaanin ilmarinnan diagnostiikka ja hoito

Paineilmarinta on henkeä uhkaava tila, joka tulee osata tunnistaa.

Matti Hokkanen, Eero Sihvo

Gerastenia – kuinka tunnistan ja miksi?

Gerastenian tunnistaminen auttaa ennusteen arvioinnissa.

Janne Alakare, Timo Strandberg

Näin tunnistat sinustromboosin

• Sinustromboosin diagnoosi on haastava monimuotoisen oirekuvan vuoksi.

Sini Hiltunen, Jori Ruuskanen, Jukka Putaala

Sydämen kaikututkimuksia avoterveydenhuollossa?

• Sydämen kaikututkimus on tärkeä diagnostinen työkalu sydänsairauksien selvittelyssä.

Vesa Järvinen, Sorjo Mätzke, Minna Kylmälä, Sara Häkkinen, Matti Kivikko

Resistentit tippurikannat ovat haaste hoidolle

• Tippurin hoito perustuu ensisijaisesti tippurikannan herkkyysmääritykseen.

Jari Jalava, Eija Hiltunen-Back

Mitä teet, kun epäilet ammattinuhaa?

Joskus tarvitaan ammatillista kuntoutusta.

Liisa Airaksinen, Tiina Koistinen, Ari Kaukiainen

Toistuvien keskenmenojen syiden selvittely

Lääkärin on tärkeä pystyä arvioimaan objektiivisesti, onko jatkotutkimuksista hyötyä.

Marianne Hallamaa, Varpu Jokimaa