Näyttö umpilisäketulehduksen antibioottihoidosta vahvistuu

Koronapandemia on muuttanut myös akuutin umpilisäketulehduksen hoitolinjaa konservatiivisemmaksi sairaaloiden kuormittuneisuuden ja tartunnan pelon vuoksi (1). Lisäksi koronapositiivisille potilaille ei ole haluttu tehdä laparoskooppista appendektomiaa, koska siinä aerosoli voi altistaa leikkaussalihenkilökunnan virukselle (2). Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ennen pandemiaa antibioottia käytettiin ainoana hoitona vain 2–6 %:lle potilaista mutta pandemian aikana jopa 24 %:lle, ja kolmannes kirurgeista myös vaihtoi laparoskopiatekniikan avoleikkaukseksi (1).

Hannu Paajanen

Miten työterveyshuolto kohtaa palvelujen suurkäyttäjät

Työkyvyn tuki ei toteudu, jos työkyvyttömyyden uhkaa ei tunnisteta, sanoo Tiia Reho.

Tiia Reho

Miksi lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö on lisääntynyt?

Lapsilla ja nuorilla psykoosilääkkeiden haittavaikutusten riski on todettu suuremmaksi kuin aikuisilla, kirjoittavat Eeva Aronen ja Eveliina Varimo.

Eeva Aronen, Eveliina Varimo

Potilaslähtöisyys avuksi myös tarpeettomien hoitojen vähentämiseen

Yhä tärkeämpää on välttää vähän hyötyä tuottavia hoitokäytäntöjä, kirjoittavat Kari A. O. Tikkinen ja Aleksi Reito.

Aleksi Reito, Kari A. O. Tikkinen

Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta

Vuonna 2009 ilmestyneessä artikkelissa kirjoittajat nimittivät vuosina 2002–2003 yli 30 maahan levinnyttä SARS-epidemiaa (yli 8 000 raportoitua tapausta, 774 kuollutta) mielenterveyden katastrofiksi (1). 30 kuukauden seurantatutkimuksessa SARS:sta toipuneilla psykiatristen häiriöiden esiintyvyys oli 33,3 %. Neljäsosalla potilaista oli traumaperäinen stressihäiriö ja 15,6 %:lla oli masennushäiriö. Potilaiden elämänlaatu oli useilla osa-alueilla merkittävästi heikentynyt.

Antero Leppävuori

Mikä on p-arvon arvo?

Jos p < 0,05, on tulos merkittävä. Jos p > 0,05, tulos on negatiivinen eikä hoidolla ole vaikutusta. Suunnilleen näin meille on opetettu ja näin olemme tulkinneet tutkimustuloksia.

Timo Muhonen

Kaikki keinot käyttöön COVID-19:n toisen aallon estämiseksi hoivakodeissa

Henkilökunta tarvitsee nyt henkistä ja konkreettista tukea.

Kaisu Pitkälä, Ulla Aalto

Pandemiassa palliatiivinen hoito on jäänyt taka-alalle

Huomio on keskittynyt tehohoidon mahdollisuuksiin eikä oireiden lievitykseen, sanoo Juha Hänninen.

Juha Hänninen

Mitä on kliininen oikeuslääketiede käytännön työssä?

Lääkäri suorittaa tilanteen edellyttämät tutkimukset ja pyydettäessä laatii niiden pohjalta lausunnon.

Sari Hämäläinen, Sari Papinaho

Kävelemällä karkuun Alzheimerin tautia

Kuolleisuus Alzheimerin tautiin kasvaa nopeasti, kirjoittaa Juhani Leppäluoto.

Juhani Leppäluoto

Lääkepäänsärky – vieroitus vai estolääkitys?

Jo pelkän ilmiöstä kertomisen on osoitettu vähentävän lääkepäänsäryn määrää, kirjoittaa Ville Artto.

Ville Artto

Syntyvyyden katovuodet uhkaavat väestönkehitystä

Terveystiedon opetukseen olisi aiheellista liittää myös hedelmällisyysneuvonta, kirjoittavat Katja Ahinko ja Reetta Peltonen.

Katja Ahinko, Reetta Peltonen

Lähestyykö tyypin 1 diabeteksen ehkäisy – mitä kertoo DIPP?

DIPP-tutkimuksessa on selvitetty erityisesti virusten ja ravinnon mahdollista merkitystä.

Jorma Toppari, Mikael Knip, Riitta Veijola

Lapsuusiän syövän myöhäisvaikutukset voivat lisätä vaikean COVID-19-taudin riskiä

Päivi Lähteenmäki kirjoittaa lapsena syövän sairastaneiden koronariskistä.

Päivi Lähteenmäki

Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää?

Lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden keskeinen syy on depressio.

Kirsi Suominen, Veera Pohjolainen, Pertti Heikman, Kari-Pekka Martimo, Maija Haanpää

COVID-19-tauti koettelee myös hermostoa

Aivoinfarktiriski COVID-19-taudissa kytkeytyy erityisesti lisääntyneeseen hyytymisaktiivisuuteen.

Aki Hietaharju

Yhdessä voimme estää itsemurhakuolemia

Jokainen voi auttaa itsemurhavaarassa olevaa syyllistämättä ja inhimillisesti, kirjoittaa Timo Partonen.

Timo Partonen

Leikkauskomplikaatiot vähenivät aloittelevilla kaihikirurgeilla selvästi

Erikoistuvilla lääkäreillä komplikaatiot kaihileikkauksissa vähenevät merkittävästi ensimmäisten satojen leikkausten jälkeen, kirjoittavat Raimo Tuuminen ja Alexander Aaronson.

Alexander Aaronson, Raimo Tuuminen

COVID-19-tauti muistuttaa lihavuuden hoidon merkityksestä

COVID-19-tauti nosti vaikea-asteisen lihavuuden yhdeksi tärkeimmistä vakavaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta lisääväksi tekijäksi (1,2). Ylipainoisia henkilöitä Suomessa on noin 2 950 000. Lihavia (BMI ≥ 30 kg/m²) on miehistä 26 % ja naisista 28 %. Vaikea-asteista lihavuutta (BMI ≥ 35 kg/m²) esiintyy noin 6 %:lla miehistä ja 10 %:lla naisista. Lasten ylipaino ja lihavuus ovat yleistymässä.

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki, Kirsi Pietiläinen