Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Toteutuvatko sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota koskevat suositukset? EUROASPIRE I- ja EUROASPIRE II-tutkimusten tulokset KYS:ssa hoidetuilla potilailla

Sekundaaripreventiolla on tärkeä sija lääkärien toteuttamassa sepelvaltimotaudin ehkäisytyössä. EUROASPIRE I ja II -tutkimuksissa, jotka tehtiin yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96 ja 1999-2000, kartoitettiin alalla tapahtunutta kehitystä. Suomessa tutkimukset tehtiin KYS:n alueella. Mukana oli ohitusleikkaus-, pallolaajennus- ja sydäninfarkti- sekä muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita potilaita. Vaikka seerumin kolesterolipitoisuus saatiin entistä suuremmalla osalla potilaista pienenemään, oli potilaiden elämäntapamuutosten toteutumisessa ja eräiden vaaratekijöiden vähentämisessä edelleen ongelmia.

Kalevi Pyörälä, Seppo Lehto, Heli Koukkunen, Jaana Luukkonen, Mikko Puhakka, Katja Kärkkäinen

Avohoidon skitsofreniapotilaiden elämänlaatu ja hoitotilanne

Turussa selvitettiin osana pohjoismaista tutkimusprojektia kroonista skitsofreniaa sairastavien, avohoidossa olevien kuntoutuspotilaiden hoitotyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Potilaat olivat enimmäkseen tyytyväisiä, mutta tutkijoiden arviot saattoivat olla erilaiset. Potilaat myös kokivat tarvitsevansa vähemmän apua hoitojärjestelmältä kuin mitä henkilökunta arvioi heidän tarvitsevan. Potilaiden sosiaalisiin ja muihin tarpeisiin tulisi kiinnittää aiempaa aktiivisempaa huomiota, vaikka potilas ei kaikista elämänalueista oma-aloitteisesti kertoisikaan.

Jyrki Heikkilä, Jyrki Korkeila, Sargo Aalto, Andre Sourander, Hasse Karlsson

Sepelvaltimotautikuolleisuuden, kohtausten ilmaantuvuuden ja kohtausten tappavuuden yhteys sosioekonomiseen asemaan Suomessa vuosina 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimus

FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksessa vuosina 1983-1992 alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien sepelvaltimotautikuolleisuus oli 2-3 kertaa niin suuri kuin ylimpien sosioekonomisten ryhmien. Selityksenä näytti olevan yhtä lailla kohtausten suurempi ilmaantuvuus ja suurempi tappavuus. Tehokkaaksi tunnettuja hoitoja käytettiin matalan sosiaaliryhmän potilaille jonkin verran vähemmän kuin korkeassa asemassa oleville. Ainakin teoriassa heikkoon sosiaaliseen asemaan liittyvän ylikuolleisuuden poistaminen voisi puolittaa sepelvaltimotautikuolleisuuden Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Niemelä, Heikki Miettinen, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Koskinen, Markku Mähönen, Seppo Lehto, Tapio Vuorenmaa, Pertti Palomäki, Harri Mustaniemi, Esko Kaarsalo, Matti Arstila, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto

Masennuspotilaat psykiatrisessa osastohoidossa

Tutkimuksessa selvitettiin miesten ja naisten toipumista masennuksesta psykiatrisessa osastohoidossa. Kaikki potilaat olivat vapaaehtoisessa hoidossa, eikä hoitoa muutettu tutkimuksen vuoksi. Masennusoireet vähenivät osastohoidon aikana. Naissukupuoli oli yhteydessä hyvään toipumiseen. Potilaat olivat tyytyväisiä hoitojaksoonsa, vaikka vain osa oli toipunut täysin osastolta lähtiessään. Potilaiden yksilölliseen arviointiin olisi paneuduttava osastohoidossa entistä enemmän. Masennuspotilaat tarvitsevat jatkohoidon osastohoidon jälkeen.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Pirjo Saarinen, Jouni Kontkanen, Seija Miettinen, Antti Tanskanen

Fibromyalgian ja nivelreuman aiheuttamat toiminnalliset haitat

Nivelreuma aiheuttaa usein huomattavia muutoksia ja johtaa toiminnallisiin haittoihin. Fibromyalgia on edelleen huonosti tunnettu ja tunnustettu oireyhtymä, jossa muutosten arviointi on vaikeaa. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla näiden sairauksien aiheuttamia haittoja validoiduin kyselylomakkein. Tulokset osoittivat molemmissa ryhmissä näihin sairauksiin liittyvän merkittäviä toiminnallisia haittoja. Ryhmät erosivat merkitsevästi siten, että fibromyalgiapotilaat kokivat keskimäärin enemmän kipua, unihäiriöitä, päiväväsyneisyyttä ja psykososiaalisia haittoja, kun taas nivelreumapotilailla oli odotetusti enemmän fyysiseen toimintakyvyn vajaukseen liittyviä ongelmia.

Jorma V. Viitanen

Astmapotilaan seuranta Kuka seuraa vai seuraako kukaan ?

Aikuisten astma on krooninen sairaus, johon voi liittyä pitkiä oireettomia jaksoja. Varhain aloitettu anti-inflammatorinen hoito ja potilaan omahoitovalmiudet ovat vähentäneet yhteydenottoja lääkäriin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä astma diagnosoidaan edelleen pääosin erikoissairaanhoidossa. Alueellisen hoito-ohjelman mukaan seurannan tulisi jatkua avohoidossa. Kesällä 2000 tehtiin potilaskysely vuonna 1997 avohoitoon siirtyneille astmapotilaille. Sen tulokset osoittivat, että lääkehoidon periaatteet oli omaksuttu oikein, mutta oireilevatkaan astmapotilaat eivät olleet lääkärin seurannassa.

Leena Tuomisto, Hannu Puolijoki, Timo Keistinen

Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa

Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat vuotuiset suorat kustannukset olivat Suomessa 2,6 miljardia markkaa eli 6,1 % sairauden- ja terveydenhoidon kokonaiskustannuksista vuonna 1999. Epäsuorat kustannukset saattavat olla samaa suuruusluokkaa, mutta kitkamallia käyttäen ne näyttävät jäävän huomattavasti alle tämän summan. Väestön ikääntyminen voi vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa sairastuneiden sekä sairaanhoitopäivien lukumäärän.

Rainer Fogelholm, Aimo Rissanen, Mikko Nenonen

Autologiset kantasolusiirrot myeloomapotilaiden hoidossa

Autologisella kantasolusiirrolla tuetusta intensiivihoidosta on tullut tärkeä osa myelooman hoitoa. KYS-piirin aineistossa kantasolujen keräys onnistui 98 %:lta potilaista. Intensiivihoito oli yleensä hyvin siedettyä ja vakavia komplikaatioita oli vähän. 40 % potilaista oli täydellisessä remissiossa intensiivihoidon jälkeen. Kahden vuoden kuluttua kantasolusiirrosta 80 % potilaista oli elossa, mutta myelooma oli tässä vaiheessa edennyt jo puolella potilaista. Hoitomuotoa onkin syytä edelleen kehittää.

Esa Jantunen, Heikki Hallman, Maija Mikkola, Esko Järvenpää, Tuula Pulli, Taru Kuittinen, Lasse Ågren, Raija Sarkkinen, Johanna Rimpiläinen, Eija Mahlamäki, Tapio Nousiainen

Lasten virtsatieinfektioiden hoitokäytäntöjen muuttuminen

Lasten virtsatietulehdusten hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa selvitettiin toistamalla vuosina 1977 ja 1988 tehty lomakekysely. Hoitoajat olivat lyhentyneet ja lapsia lähetettiin kuvantamistutkimuksiin aiempaa herkemmin, mutta edelleen lähettämisessä oli turhaa viivettä. Samoin diagnostiikassa oli parantamisen varaa ja rakkopunktiota käytettiin diagnoosin varmentamiseen liian harvoin. Tulosten perusteella käytännöt olivat yhtenäistyneet ja noudattivat pääosin vallitsevia suosituksia.

Mika Junnila, Tero Kontiokari, Matti Uhari

Psykiatrian alan lääkärien työuupumus Työryhmäraportti

Suomen Psykiatriyhdistys ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys asettivat maaliskuussa 2000 työryhmän selvittämään psykiatrian alan lääkärien työuupumusta, koska hiljattain julkaistu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kysely oli herättänyt huolta psykiatrian alan lääkärien jaksamisesta työssään. Uupumustyöryhmän tavoitteena on ollut laatia psykiatrian alan lääkärien työuupuneisuuden laajuudesta raportti, joka perustuu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kyselyyn sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin. Työryhmän tehtävänä on ollut pohtia työuupumuksen tärkeimpiä selittäviä tekijöitä sekä tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

Jyrki Korkeila, Kirsti Kumpulainen, Juha-Matti Toivola, Päivi Rantanen, Eila Sailas, Ylermi Hillu, Saara Töyry

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Lannerangan välilevytyräleikkauksessa olleista potilaista 85 % ilmoitti selkä- ja alaraajakivun vähentyneen kohtalaisesti tai lähes kokonaan kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Noin kolmasosa potilaista koki kuitenkin selkä- ja alaraajaoireiden edelleen heikentävän suorituskykyä. Lannerangan liikkuvuus ekstensioon ja selkälihasvoimat olivat kivuliailla merkitsevästi huonommat kuin oireettomilla. Yli 50-vuotiaat hyötyivät leikkauksesta harvemmin kuin nuoremmat. Toimintakyvyltään heikentyneet ja kivu-liaat potilaat voisivat hyötyä aktiivisista kuntoutustoimenpiteistä.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen

18F-FDG-PET-kuvaus kaksipäisellä gammakameralla Kokemuksia ensimmäisen vuoden ajalta

PET-kameralla tehty 18F-FDG-tutkimus on vakiinnuttanut asemansa syövän diagnostiikassa. Perinteinen PET-kamera on kuitenkin verrattain kallis eikä sitä voi käyttää muussa kuvaustoiminnassa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on runsaan vuoden ajan käytetty erikoisvarusteltua kaksipäistä gammakameraa (gamma-PET) syöpäpotilaiden kliinisiin tutkimuksiin. Gamma-PET-kuvaus antaa monesti hyödyllistä lisätietoa tietokonetomografiaan ja magneettikuvauksiin.

Tiit Kööbi, Tuula Lehtinen, Matti Koskinen, Väinö Turjanmaa, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Silmätippojen käyttö glaukooman hoidossa Suomessa vuosina 1996 ja 1999

Glaukooman hoitolinjat näyttävät jo vuosia pysyneen melko samanlaisina ja vastaavan suosituksia. Beetasalpaajat ovat tavallisin aloitushoito. Kolinergiset silmätipat ovat saaneet väistyä uusien silmätippojen, esimerkiksi prostaglandiinianalogien vallatessa alaa glaukooman hoidossa. Glaukoomalääkkeisiin kuluu noin 3 % erityiskorvattavien lääkkeiden korvauksista ja potilaiden määrän ennustetaan kasvavan.

Ritva Peräsalo, Arpo Aromaa

Alkoholiongelmien käsittely terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Alkoholinkäytön tiedusteleminen potilaalta ei edelleenkään suju terveyskeskuslääkäriltä luontevasti. Kuitenkin liiallinen alkoholinkäyttö on vakava riskitekijä, joka tulisi selvittää samalla tavalla kuin muutkin riskitekijät. Itä-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden alkoholinkäyttöä koskevia merkintöjä terveyskertomuksista vuoden ajalta. Vain noin 7 %:ssa kertomuksista merkintä löytyi, ja useimmiten se oli maininta humalatilasta tai epämääräinen ilmaus käytön määrästä. Sellaistenkaan käyntien yhteydessä, joiden syynä oli alkoholinkäyttöön läheisesti liittyvä ongelma, ei alkoholia ollut yleensä mainittu.

Marja Aira, Jussi Kauhanen, Pekka Larivaara

BTA stat -testi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa

Virtsarakkosyövän diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Vuosi sitten esiteltiin tässä lehdessä tähän käyttöön tarkoitettuja uudempia menetelmiä. Suomalainen virtsarakkosyöpä-työryhmä aloitti vuonna 1997 prospektiivisen monikeskustutkimuksen juuri markkinoille tulleen BTA stat -testin käytöstä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esitellään tuon tutkimuksen tuloksia ja pohditaan testin käyttöä kliinisessä työssä.

Mika Raitanen

Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Kromin, nikkelin ja koboltin aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma

Tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ammatti-ihottumaan ja altistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusjoukko muodostui 78 henkilöstä, jotka oli tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %.

Riitta Jolanki, Katri Kanervo, Tuula Estlander, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva