Oikaisu artikkeliin 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle'

Suomen Lääkärilehden 35/2002 sivuilla 3369-3373 olleesta FL Pirkko Siltalan artikkelista 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' on osa kirjallisuusluettelosta jäänyt pois. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme ohessa kirjallisuusluettelon kokonaisuudessaan.

Pirkko Siltala

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusia hoitomahdollisuuksia

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monella tapaa hankala tauti hoitaa. Sen hoitoon ei ole löydetty yhtä ainoaa lääkettä, jolla olisi mielialaa tasaava vaikutus. Uudet psykoosi- ja epilepsialääkkeet ovat lupaavia tulokkaita joko yksinään tai yhdistettynä muuhun hoitoon. Suurimmat toiveet kohdistuvat olantsapiiniin, risperidoniin ja lamotrigiiniin. Myös psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuudesta kertyy uutta näyttöä.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Kantasolusiirrot - tulevaisuuden hoitomuoto?

Ensimmäiset ihmisen alkion kantasolulinjat eristettiin vuonna 1998 ja niiden osoitettiin kykenevän erilaistumaan minkä tahansa kudoksen soluiksi. Samalla todettiin, että myös aikuiskudoksen kantasoluilla saattaa olla kyky erilaistua toisen kudoksen soluiksi. Alan tutkimus on tämän jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti. Kannustimena toimii mahdollisuus hoitaa lukuisia pitkäaikaisia ja nykyhoidoin parantumattomia sairauksia palauttamalla vaurioituneen elimen toiminta normaaliksi. Kantasoluhoitojen kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa ja edessä on useita ylitettäviä esteitä. On tärkeää, ettei potilaiden odotuksia ruokita katteettomilla lupauksilla pian odotettavissa olevista hoidoista.

Jarmo Laine, Timo Otonkoski

Dementiapotilaan hankalien käytösoireiden hoitomahdollisuudet

Valtaosalla dementiapotilaista on sairauden jossain vaiheessa psykiatrisia tai käytösoireita. Masennus liittyy taudin alkuvaiheeseen ja harhat sekä aggressiivisuus pidemmälle ehtineeseen dementiaan. Nämä oireet vaikuttavat usein ratkaisevasti omaisten jaksamiseen. Potilaiden hoidossa käytetään nimenomaan dementiapotilaille suunnattuja käyttäytymistä muokkaavia psykoterapiamuotoja sekä lääkehoitoa. Uusilla masennuslääkkeillä ja toisen polven psykoosilääkkeillä on huomattavasti vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia kuin vanhemmilla valmisteilla, joten niiden hyöty-haittasuhde on paljon aikaisempaa parempi.

Esa Leinonen, Maire Santala

Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle

Tunteet ovat itsekokemuksemme perustassa, ne synnyttävät ja muokkaavat representaatiomaailmaamme, antavat merkityksiä henkilökohtaisille kokemuksillemme. Tunteet kehittyvät affekteista, jotka ovat tiedostamattomia, mielen ja ruumiin rajalla olevia ilmiöitä. Ruumiilliset ilmaisumme, käyttäytymisemme, oireemme ovat niihin johtolankoina. Psyykkinen työ ja turvautuminen tunteisiin on paras suojamme elämän ahdinkotiloissa. Jos tämä ei ole mahdollista, käytämme kehityksellisesti eri tasoisia suojautumismekanismeja.

Pirkko Siltala

Lääkkeiden aiheuttamien sikiövaurioiden ehkäisyn mahdollisuudet

Vain harvan lääkkeen tiedetään olevan sikiön kannalta selvästi haitallinen, mutta toisaalta harvasta lääkkeestä on riittävästi tutkimustietoa sikiölle koituvan riskin luotettavaa arviota varten. Uusista lääkkeistä käytössä oleva tieto perustuu pelkästään eläinkokeisiin, eikä niiden tuloksia voi suoraan soveltaa ihmiseen. Lääkkeiden yhteisvaikutuksista sikiön kehityksen kannalta tiedetään vielä vähän. Lääkettä määrätessä tulisi aina muistaa kiinnittää huomiota raskauden mahdollisuuteen.

Heli Malm

Milloin lääkehoitoon on syytä puuttua jo ennen raskautta?

Pitkäaikaissairautta sairastavan naisen raskauden suunnittelussa on arvioitava lääkityksen haitat ja hyödyt. Vastakkain ovat taudin paheneminen raskauden aikana ja sikiölle lääkkeistä aiheutuvat vaarat. Valtaosa lääkkeistä on tutkimuksissa osoittautunut turvallisiksi, mutta joihinkin liittyy selvä epämuodostumien vaara. Myös sairauteen liittyvät aineenvaihdunnalliset tilat saattavat altistaa kehityshäiriöille, kuten diabeetikon korkea veren sokeripitoisuus. Raskauden suunnittelu edellyttää lääkkeiden raskaudenaikaisen metabolian tuntemista ja tietoa raskauden kulusta.

Sirkku Tulokas

Lisääkö D-vitamiinin vajaus syöpiä?

Useat epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset osoittavat, että D-vitamiini voisi ehkäistä useita yleisiä syöpiä, sarkoomia ja leukemioita. Myös D-vitamiinin käyttöä syöpien hoidossa on kokeiltu. Hyperkalsemian kehittyminen hoidon aikana on tärkein ongelma, ja sitä yritetään ratkaista kehittelemällä ei-kalseemisia D-vitamiinijohdannaisia. Koska D-vitamiinin paikallinen metabolia kohdekudoksissa ja syövissä on ratkaiseva sen vaikutuksen kannalta ja annettu D-vitamiini saattaa inaktivoitua, on syöpien D-vitamiiniresistenssin voittaminen tärkeä kehityskohde syövän hoidoissa.

Pentti Tuohimaa

Mustasukkaisuus, rakkaus ja aggressio

Mustasukkaisuuteen kytkeytyvä menetys tai sen uhka voi olla vakava terveyden, työkyvyn, todellisuudentajun ja koko elämän vaarantava kriisi, johon tarvitaan psykoterapeuttista apua. Se, onko mustasukkaisuus aiheellista vai aiheetonta, johtaa erilaisiin selviytymisstrategioihin. Ihminen voi kokea ohimenevästi mustasukkaisuutta joka häviää heti osoittautuessaan aiheettomaksi. Aiheellinen mustasukkaisuus häviää sitten, kun asianomainen on selvittänyt perusteellisesti itselleen, mitä suhteelta jatkossa haluaa vai haluaako suhdetta enää ollenkaan. Pitkittyvä aiheeton mustasukkaisuus voi perustua kumppanin hyljeksinnälle ja provosoinnille tai pakkomielteenomaisille ajatuksille siitä, että kumppanilla on toinen.

Rauno Juntumaa

Perinnöllisen kolorektaalisyövän geenimuutokset

Perinnöllinen kolorektaalisyöpä jaetaan usein kahteen pääryhmään: polypoositauteihin ja periytyvään ei-polypoottiseen kolorektaalisyöpään. Yleisin polypoositauti on familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP) jonka osuus kaikista kolorektaalisyöpätapauksista on noin 0,1%, jos sukujen seuranta on hyvin organisoitua. Harvinaisempia polypoositauteja ovat juveniili polypoosi ja Peutz-Jeghers-oireyhtymä. Perinnöllinen ei-polypoottinen kolorektaalisyöpä, HNPCC (hereditary nonpolyposis colorectal cancer), selittää noin 2,0-5,5 % kolorektaalisyöpätapauksista. Periytyvälle suolistosyövälle altistavat geenit ovat tyypillisesti kasvurajoitegeenejä, tai kuten HNPCC-oireyhtymässä, DNA:n korjausmekanismeihin liittyviä geenejä.

Virpi Launonen, Lauri A. Aaltonen

Tulehduksellisten suolistosairauksien biologinen hoito

Tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) biologisena hoitona käytetään pro-inflammatoristen sytokiininen monokolonaalisia vasta-aineita ja yhdistelmägeenitekniikalla valmistettuja anti-inflammatorisia sytokiineja. Parhaita tuloksia on saatu tuumorinekroositekijä alfan (TNF-alfa) vasta-aineella (inflikisimabi), jolla saadaan hoitovaste noin kahdelle kolmasosalle vaikeaa Crohnin tautia sairastavista. Uusia vastaavankaltaisia immuunivasteen muuttajia on tulossa käyttöön lähiaikoina. Näiden lisäksi voidaan käyttää eläviä bakteerivalmisteita, probiootteja, joiden tarkoituksena on muuttaa suolen bakteeriflooraa siten, että se vahvistaa suolen omaa toleranssia ja vähentää vaaraa kroonisen tulehduksen käynnistymisestä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.

Seppo Niemelä

Verenpaine ja kognitiivinen toiminta

Dementia yleistyy ikääntyessä ja on suuri kansanterveydellinen ongelma, kun vanhusväestö jatkuvasti lisääntyy. Verenpainetasolla on merkitystä aivojen verisuonitukselle, ja verenpaineella voi olla merkitystä kognitiiviselle tasolle. Pitkittäistutkimusten mukaan hypertensio on dementian vaaratekijä. Dementia kehittyy kuitenkin hitaasti pitkällä aikavälillä. Verenpaine laskee lähellä dementian esiintuloa, eikä tässä vaiheessa todeta korrelaatiota verenpaineen ja kognitiivisen kapasiteetin välillä. Verenpaineen hoidon vaikutuksesta dementian ehkäisyssä tiedot ovat vielä niukat. Verenpainetaudin hoito vähentää kognitiivisen tason laskun vaaraa mahdollisesti enemmän apoE e4 alleelin omaavilla.

Aapo Lehtonen

Keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Keuhkosyöpäpotilaalla on lähes aina keuhkoperäisiä oireita sekä kaikenkattava yleinen uupumus, joka heikentää selvästi elämänlaatua. Oireita voidaan lievittää riittävällä lääkityksellä, pysyvällä ja luottamuksellisella hoitosuhteella ja joskus esim. fysioterapialla. Jotkut syöpähoidot ovat potilaalle hyvin rasittavia ja oireenmukaisessa hoidossa tulisi erityisesti huolehtia siitä, ettei hoidosta ole enempää haittaa kuin siitä on odotettavissa hyötyä.

Kaija Holli

Lasten pneumokokkitautien ehkäisy rokotuksin

Pneumokokki aiheuttaa pikkulapsille noin 75 invasiivista infektiota, tuhansia keuhkokuumeita ja kymmeniätuhansia välikorvatulehduksia vuosittain. Infektio on yleisin alle 2-vuotiailla ja pelkästään terveydenhuollon kustannukset sen hoitamiseksi ovat kymmeniä miljoonia euroja. Pneumokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on Yhdysvalloissa kehitetty konjugaattirokote, jonka suojatehoa on tutkittu myös Suomessa. Rokote on kuitenkin hinnaltaan kallis, mikä vaikeuttaa sen liittämistä yleisiin rokotusohjelmiin kaikkialla Euroopassa.

Pekka Nuorti, Hanna Nohynek, Terho Heikkinen, Heini Salo, Terhi Hulkko, Irma Koivula, Pekka Honkanen, Terhi Kilpi

Äidin päihdeongelma, vauva ja varhainen vuorovaikutus

Fertiili-ikäisten naisten lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy myös äitiysneuvoloiden ja -poliklinikoiden työssä, vaikka edelleen osa ongelmallisesta päihteiden käytöstä jää tunnistamatta. Äidin päihderiippuvuus ei esiinny irrallisena, vaan tilanteessa on lähes poikkeuksetta kasaantuneena monia psykososiaalisia riskejä. Työntekijät kokevat ahdistusta vauvan selviytymisestä ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, jopa turhautumiseen ja toivottomuuteen asti. Toivottomuus on leimannut herkästi myös julkisen keskustelun sävyä. Liian vähälle huomiolle tuntuukin jäävän se tosiasia, että useimpien äitien kohdalla lapsen odottaminen merkitsee myös erityistä hoidollista mahdollisuutta, mikäli siihen on tarjota intensiivistä ja oikein suunnattua tukea hyvissä ajoin raskauden aikana.

Marjukka Pajulo, Tuula Tamminen

Siltakielekeleikkaus puheenparannusleikkauksena nenäportin vajaatoiminnassa

Suulaen ja nielun seinämät muodostavat nenäportin, jonka tulisi sulkeutua puhumisen aikana. Nenäportin toiminnanvajaus johtaa puheäänen sointivirheeseen. Nenäportin toiminnanvajauksen erotusdiagnostiikka edellyttää perusteellista puheen tutkimusta ja instrumentaalista dokumentointia. Kun sulkuvajauksen tausta on selvästi orgaaninen, resonanssihäiriö hoidetaan kirurgisesti. Siltakielekeleikkaus on yleisesti käytetty leikkausmenetelmä, mutta sen käyttöön on arveltu liittyvän myös riskejä. Kirjallisuuskatsaus kuitenkin osoittaa, että siltakielekeleikkaus kuuluu luotettavimmin puhetta korjaaviin leikkausmene-telmiin nenäportin toiminnanvajauksissa.

Marja-Leena Haapanen

Kehitysvammaisen aivojen magneettikuvaukset

Kehitysvammaisuus on neurologinen oire, jonka taustalla voi olla hyvin moninaisia tauteja ja tiloja. Monessa tapauksessa aiheuttaja on jo potilaan tautihistorian perusteella itsestäänselvä, kuten silloin, kun kyseessä on aivojen hapenpuutteen tai aivovamman jälkitila. Yleiset kehitysvammaoireyhtymät, kuten Downin oireyhtymä ja Fragile-X-oireyhtymä, ovat jo kliinisin perustein epäiltävissä ja diagnoosi voidaan varmistaa kromosomianalyysin avulla. Aivojen kuvantamistutkimuksia tarvitaan silloin, kun diagnoosi on tuntematon tai tiedossa olevan vaurion laajuutta halutaan tarkemmin kartoittaa.

Leena Valanne

Kuulon kuntoutus, mitä ja milloin?

Kuulovammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella on Suomessa jo melko pitkät perinteet myös osana terveydenhuoltoa. Kuulon kuntoutus edellyttää sekä kuulovaurion että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutusratkaisut räätälöidään yksilöllisesti ja ne ovat tehokkaita vasta riittävän ohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tukemina. Viime vuosien rakennemuutokset ja erikoissairaanhoidon varojen puute ovat kuitenkin tuoneet ongelmia. Jonot ovat kohtuuttomasti pidentyneet, audiologien koulutus on lopetettu ja epärealistisesti yritetään löytää jopa kuntoutuslainsäädännön hengen vastaisesti vippaskonsteja kuntoutuksen järjestämiseksi yhä pienemmillä kustannuksilla tarpeen kuitenkin jatkuvasti lisääntyessä.

Tapani Jauhiainen

Aivojen kavernoomat

Kavernoomat ovat aivojen verisuonianomalioita, jotka tulevat esille yleensä sattumalöydöksenä neuroradiologisen tutkimuksen yhteydessä. Kavernoomien kliininen kuva on monimuotoinen ja riippuu paljolti leesion koosta ja paikasta. Epilepsiakohtaukset, päänsärky, aivoverenvuoto tai erilaiset neurologiset paikallisoireet kuten näkökenttäpuutokset ja hemipareesi kuuluvat kavernoomien oirekirjoon. Aivojen magneettikuvaus kenttäkaikusekvenssiä käyttäen on herkin ja käyttökelpoisin menetelmä kallonsisäisten kavernoomien diagnostiikkaa ja seurantaa varten. Hallitsematon epilepsia, paikalliset neurologiset oireet ja aivoverenvuoto ovat tyypillisiä kavernoomien leikkausindikaatioita.

Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku

Jäätynyt olkanivel

Jäätynyt olkanivel eli olkanivelen adhesiivinen kapsuliitti on olkanivelen aktiivista ja passiivista liikettä oleellisesti vähentävä ja kivulias nivelen sairaus. Sen perussyytä ei edelleenkään tiedetä, mutta taudin kulku tunnetaan kuitenkin kohtuullisen hyvin. Parantavaa, yleispätevää hoitoa ei myöskään tunneta, mutta vaivan oireita pystytään lievittämään ja usein myös paranemista nopeuttamaan.

Martti Vastamäki