Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla. M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista. Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Salmonelloosi perusterveydenhuollossa Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein. Pekka Kirstilä Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi. Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin Katsausartikkeli 49-50/2001 Kommentteja
Epilepsialääkkeet kroonisen kivun hoidossa Epilepsialääkkeillä on keskeinen asema neuropaattisen kivun hoidossa. Karbamatsepiini on edelleen trigeminusneuralgian peruslääke. Gabapentiini on osoitettu tehokkaaksi diabeettisen neuropatiakivun ja postherpeettisen neuralgian hoidossa, ja neuropaattinen kipu onkin sen virallinen käyttöaihe myös Suomessa. Lamotrigiini on käyttökelpoinen aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kivussa, polyneuropatiakivussa HIV-potilailla ja diabeetikoilla sekä lisälääkkeenä trigeminusneuralgiassa. Valproaatti on hyvä migreenin estolääke, mutta neuropaattisen kivun hoidosta siitä ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Uudet lääkkeet ovat tervetullut lisä vaikeahoitoisena pidettyyn neuropaattiseen kipuun. Maija Haanpää Katsausartikkeli 48/2001 Kommentteja
Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 1 Tekoläpät, verisuoniproteesit ja stentit Tekoläppiä käytetään korvattaessa ahtautuneita tai vuotavia mitraali-, trikuspidaali-, aortta- tai keuhkovaltimoläppiä. Polymeeriläppien valmistus ja eläinkokeet aloitettiin 1950-luvulla. Ensimmäinen raportoitu ihmiseen asennettu läppä oli silikonikumista valmistettu aorttaläppä 1960-luvulla. Myös biologista alkuperää olevia tekoläppiä on käytetty 1960-luvun alusta lähtien. 1970-luvun lopulla alettiin kokeilla synteettisiä verisuoniproteeseja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa. Samoihin aikoihin alettiin kehittää taipuisaa stenttiä, joka voitaisiin asentaa ihon läpi verisuoniteitse paikoilleen sepelvaltimoon. Vuonna 1977 tehtiin ensimmäinen sepelvaltimolaajennus, ja ensimmäinen stentti sepelvaltimoon asennettiin 1986. Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen Katsausartikkeli 48/2001 Kommentteja
Soittajan käsiongelmat Soittajan käsivaivoista osa on samoja kuin muullakin väestöllä, mutta osa on soittajille tyypillisiä soittamisesta johtuvia. Koska soittajalla kysymys on ammatista ja toimeentulosta, on tärkeää pystyä varhaisessa vaiheessa diagnosoimaan vaivan luonne ja aloittamaan hoito. Yleisimpiä ovat jänne-lihasyksikköön liittyvät vaivat, jotka hoitamattomina johtavat helposti pitkään työkyvyttömyyteen, jopa uran loppumiseen. Martti Vastamäki Katsausartikkeli 48/2001 Kommentteja
Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden anemian hoito Suomalainen hoitosuositus European Renal Association/European Dialysis and Transplantation Association (ERA/EDTA) on yhteistyössä nefrologisten asiantuntijoiden kanssa aloittanut European Best Practice Guidelines in Nephrology-projektin, jonka ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ohjeet munuaisten vajaatoimintaan liittyvän anemian hoidosta. Finnish Best Practice Guidelines (Fbpg) Työryhmä Kaj Metsärinne, Carola Grönhagen-Riska, Jukka Mustonen, Marja Ala-Houhala, Markku Asola, Erkki Lampainen, Marjatta Linnanvuo-Laitinen, Kai Rönnholm, Heikki Saha Katsausartikkeli 48/2001 Kommentteja
Aorttaläppäproteesin asennus katetrin avulla – TAVI Aorttaläpän ahtauma on merkittävä vanhenevan väestön terveysongelma ja yleisin kajoaviin toimenpiteisiin johtava läppävika. Mikko Savontaus, Tuija Ikonen, Matti Niemelä, Jaana Isojärvi, Maija Saijonkari, Tapani Keränen Katsausartikkeli 48/2016 Kommentteja
Neurosarkoidoosi - kliinisradiologinen diagnostinen haaste Sarkoidoosi esiintyy yleisimmin keuhkoissa, mutta 5-10 %:lla potilaista se todetaan myös keskushermoston alueella. Pelkästään keskushermostoon rajoittunut sarko-idoosi on sen sijaan äärimmäisen harvinainen. Neurosarkoidoosin oireet ja löydökset ovat moninaiset, mikä voi vaikeuttaa diagnoosiin pääsemistä. Laboratoriotutkimukset yksinään eivät ole diagnostisia. Magneettikuvaus on neurosarkoidoosin diagnostiikassa hyvin sensitiivinen tutkimus, mutta sen spesifisyys on huono. Keskushermostoon rajoittuneessa sairaudessa aivoista tai aivokalvosta leikkauksen yhteydessä otettava kudosnäyte onkin ainoa keino päästä täysin varmaan diagnoosiin. Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Hannu Tuominen Katsausartikkeli 47/2001 Kommentteja
Olkaluun varren murtuman hoito Vaikka olkaluun varren murtuma on varsin harvinainen, jokseenkin kaikki avoterveydenhuollon lääkärit joutuvat joskus tekemisiin sen hoidon kanssa. Valtaosa vähäisen vammaenergian aiheuttamista olkaluun varren murtumista on keskialueen yksinkertaisia poikkimurtumia ja voidaan hoitaa konservatiivisesti avoterveydenhuollossa. Raaja immobilisoidaan useaksi viikoksi, mieluiten sopivaan ortoosiin, samalla muistaen olka- ja kyynärnivelen liikeharjoitteet. Kirurginen arvio on aiheellinen, mikäli asento jää alkuvaiheessa huonoksi tai luutumista ei ole havaittavissa kuuden viikon jälkeen. Pirstaleisissa ja viistoissa murtumissa kirurginen arvio on aiheellinen jo alkuvaiheessa. Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim Katsausartikkeli 47/2001 Kommentteja
Lasten nivelvaivat Lasten nivelvaivat käsittävät laajan joukon erilaisia ja siten myös eri tavoin oirehtivia yhteen tai useampaan niveleen paikallistuvia vaivoja. Nivelvaiva voi olla kiputuntemus joko levossa tai rasituksessa, toisaalta se voi olla myös jäykkyyden tunne nivelessä. Lisäksi sairas nivel saattaa olla muu kuin missä oireet tuntuvat; esimerkiksi selkävaivat saattavat tuntua lonkassa ja lonkkavaivat reiden alueella ja polvessa. Ennusteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää erottaa vaivojen joukosta kiireellistä hoitoa vaativat. Merja Malin Katsausartikkeli 47/2001 Kommentteja
Oikaisu: Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Lääkärilehdessä nro 45/2001 julkaistussa artikkelissa Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa oli virhe taulukossa 3. Taulukon kaksi ensimmäistä numerovaakariviä olivat vaihtaneet paikkaa (alle 500 ja 500 tai enemmän tutkimusta/toimipiste). Oikeassa muodossa oleva taulukko on ohessa. Katsausartikkeli 47/2001 Kommentteja
Milloin pitää epäillä eturauhassyöpää - mitä potilas valittaa? Eturauhassyöpä on yleistynyt varsinkin väestön ikääntymisen myötä, ja miehet myös hakeutuvat aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Tyypillistä eturauhassyöpäpotilasta ei ole eikä myöskään tyypillistä vaivaa, joka saa potilaan tulemaan vastaanotolle. Milloin kliinikon on syytä epäillä potilaalla eturauhassyöpää? Christian Palmberg, Teuvo L. J. Tammela Katsausartikkeli 46/2001 Kommentteja
Hormonihoito ja naisen psyyke Hormonaalisilla tekijöillä on naisen elämässä suuri merkitys. Tyypillisimpiä fysiologisia tilanteita, joissa nainen voi kärsiä vaikeistakin psyykkisistä oireista ja hakea niihin lääkäriltään apua, ovat premenstruaalinen oireyhtymä, synnytyksen jälkeen esiintyvä masennus ja vaihdevuosi-ikään liittyvät oireet. Mitä enemmän opitaan ymmärtämään fysiologiaa ja keskushermoston biokemiaa, sitä paremmin voidaan löytää lääkkeellisiä keinoja lievittää oireita. Toisaalta on muistettava, että hormonit eivät naisellakaan ole selitys kaikkeen. Eila Suvanto-Luukkonen Katsausartikkeli 46/2001 Kommentteja
Aivohalvauspotilaan kuntoutuksen vaikuttavuus ja käytännön periaatteet Maassamme sairastuu vuosittain noin 12 000 henkilöä aivohalvaukseen, joka on merkittävin aikuisiän invaliditeettia aiheuttava sairaus. Tutkimuksissa on todettu, että myös aikuisen ihmisen aivoissa tapahtuu plastisia muutoksia ja hermosolujen uudelleenjärjestäytymistä. Tätä ominaisuutta hyödynnetään aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa, jossa ns. käden pakotetun käytön ohjelmilla ja painotuetulla kävelymattokuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia, vaikka halvauksesta olisi kulunut jo vuosia. Juhani Sivenius Katsausartikkeli 46/2001 Kommentteja
Syövän vai hoidon aiheuttamat oireet Syövän maine vakavana sairautena saa potilaan usein pitämään uusia oireita merkkinä taudin pahenemisesta tai leviämisestä. Toisaalta lääkäri voi pitää kummallisiakin oireita raskaiden, ehkä itselle tuntemattomien hoitomuotojen haittavaikutuksina. Oireenmukaiset hoidot tehoavat usein, mutta syyn selvittäminen ja sen hoito on luonnollisesti järkevämpää ja tuloksellisempaa. Selvittelyistä ja tutkimuksista huolimatta oireiden alkuperä saattaa pitkäksi aikaa jäädä epäselväksi ja joidenkin tyypillistenkin oireiden syitä kannattaa pysähtyä miettimään. Risto Johansson Katsausartikkeli 45/2001 Kommentteja
Lasten verenkierron ahtaumaviat Aorttastenoosi, pulmonaalistenoosi ja aortan koarktaatio ovat synnynnäisiä sydänvikoja, joissa anatominen ahtauma rajoittaa verenvirtausta. Taitava auskultaatio riittää usein oikeaan diagnoosiin, mutta ahtauman vaikeusasteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Sydämen kaikututkimuksella pystytään luotettavasti tutkimaan hoidon tarve. Korjaamattomina nämä viat voivat olla henkeä uhkaavia ja korjauksen jälkeenkin potilas on seurannassa lopun ikäänsä. Seuranta on erikoissairaanhoidon vastuulla, mutta yleislääkärinkin on syytä tietää olennaisista muutoksista. Potilaat tarvitsevat aina endokardiittiprofylaksin bakteremiaa aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä. Markku Leskinen Katsausartikkeli 45/2001 Kommentteja
Masennuslääkkeet avohoidossa Käytössä olevat masennuslääkkeet tehostavat monoamiinien fysiologisia prosesseja ja lieventävät samalla depression oireita. Ne lisäävät keskushermoston noradrenaliinin ja serotoniinin transmissiota hermopäätteissä estämällä monoamiineja hajottavan entsyymin, monoamiinioksidaasin, toimintaa (moklobemidi), estämällä amiinien takaisinottoa (mm. trisykliset serotoniinin takaisinoton estäjät, venlafaksiini, reboksetiini) tai vaikuttamalla alfa 2-reseptoriin antagonistina (mianseriini, mirtatsapiini). Liisi Bashmakov Katsausartikkeli 45/2001 Kommentteja
Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatuloksia arvioitaessa? Erirotuisilla kansoilla on rakenteellisissa mittasuhteissa eroja. Suomalaisten keuhkot ovat kookkaat, ja niinpä maahanmuuttajien spirometriatutkimuksissa suomalaisten viitearvojen käyttö voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Esimerkiksi virolaisten, ruotsalaisten ja venäläisten viitearvoina tuleekin käyttää keskieurooppalaisia ECSC-arvoja. Pienikokoisempien kansojen edustajille nämä arvot korjataan tarvittaessa eri etnisistä ryhmistä laaditun korjauskerrointaulukon mukaisesti. Päivi Piirilä, Ari Lindqvist, Paula Rytilä, Petteri Välimäki, Anssi Sovijärvi Katsausartikkeli 44/2001 Kommentteja
Sähköinen potilastietojärjestelmä tuottamaan tietoa gerasteniasta Tiede Sähköinen potilastietojärjestelmä tuottamaan tietoa gerasteniasta Tavoitteena on tunnistaa kokonaisvaltaista arviointia ja erityistä hoitoa tarvitsevat.
Kansallinen syöpästrategia valmistuu keväällä 2025 Kliininen työ Kansallinen syöpästrategia valmistuu keväällä 2025 Laatimiseen osallistuvat laajasti kansalliset toimijat.
Pelkkä oksimetri ei riitä Keskustelua Pelkkä oksimetri ei riitä Tulokset saatetaan tulkita uniapneaksi, vaikka löydös johtuisi muista perussairauksista, kirjoittaa joukko lääkäreitä.
Ruutuaika vähentää taaperon ja vanhemman vuoropuhelua Tiede Ruutuaika vähentää taaperon ja vanhemman vuoropuhelua Tulokset kannustavat puhumaan lapsille ja rajoittamaan laitteiden käyttöä.
Jo riittää kriisipuhe Kommentti Jo riittää kriisipuhe Kriisi on kaikkien huulilla, mutta mikä on sen hyöty, kysyy Marika Kandell.
Ainakin kahdeksan lääkäriä ehdolla europarlamenttiin Terveydenhuolto Ainakin kahdeksan lääkäriä ehdolla europarlamenttiin Puolet lääkäriehdokkaista on Vapauden liiton listalla.