Mikrobilääkkeet munuaisten taakkana

Mikrobilääkkeet ovat tärkeä äkillisiä munuaisvaurioita aiheuttava lääkeryhmä jo senkin takia, että niitä käytetään runsaasti. Akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti on mikrobilääkehoidossa ilmenevä allerginen reaktio. Suoran toksisen tubulusvaurion aiheuttavia mikrobilääkkeitä käytetään yleensä vain sairaalassa vaikeiden infektioiden hoitoon. Avohoidon lääkärin on syytä muistaa, että tetrasykliineitä doksisykliiniä lukuun ottamatta ei pidä antaa munuaisten lievääkään vajaatoimintaa sairastavalle. Tavalliset avohoidon lääkkeet trimetopriimi ja sulfatrimetopriimi suurentavat kaliumpitoisuutta tavanomaisina hoitoannoksinakin ja tämä voi johtaa riskipotilailla hyperkalemiaan.

Mirja-Liisa Aitio

Mahapantaleikkaus lihavuuden kirurgisena hoitona

40 kg/m2) on vakava terveysriski, johon liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja lisääntynyt kuolleisuus. Konservatiivisten laihdutuskeinojen ongelmana on painon ylläpito ja huonot pitkän aikavälin hoitotulokset. Sairaalloisen lihavuuden kirurgisen hoidon pitkäaikaistulokset ovat merkittävästi parempia kuin konservatiivisten hoitojen tulokset. Viime vuosina mahapanta eli gastric banding -leikkaus on vaikuttanut lupaavalta, koska siinä ei puututa ruoan normaaliin kulkureittiin ja se on purettavissa.

Elina Pirinen, Antti Alakärppä, Eero Poikolainen, Matti Pääkkönen, Tuula Kiviluoto, Leena Mykkänen, Esko Alhava

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Psykologiset tekijät pitkäaikaisessa dialyysissä

Pitkäaikaisia dialyysihoitoja on 60-luvulta alkaen käytetty munuaispotilaiden elämää pelastavana ja elämänlaatua parantavana hoitona.

Hannu Holm

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen

Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen

Lisäpotkua akalasiadiagnostiikkaan

Akalasia on alkuperältään tuntematon ruokatorven vaikea liikesairaus. Tehokkaalla hoidolla voidaan tautiin liittyvä nielemisvaikeus ja laihtuminen saada hallintaan jopa 90 %:sti. Parhaiten akalasia pystytään todentamaan ruokatorven paineenmittauksella, minkä osuvuutta erityisesti alkavissa ja epätyypillisissä tautimuodoissa uusi yksinkertainen pikajuontikoe parantaa.

Markku Walamies

Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko

Keuhkosyövän varhaisdiagnostiikka uusilla seulontamenetelmillä Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa?

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa, uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain noin 2 000. Keuhkosyövän seulonnan hyödyllisyydestä käydään vilkasta keskustelua. Vaara sairastua ja kuolla keuhkosyöpään on suurin sellaisissa teollisuusammateissa, joissa altistutaan asbestille. Olisiko nykytietämyksen valossa aiheellista järjestää asbestille altistuneille työntekijöille keuhkosyöpäseulonta?

Pekka Roto, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Matti S. Huuskonen, Tuomo Komppa, Panu Oksa, Jukka Uitti, Jorma Rantanen

Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola

Syövän lääkehoitoon liittyvä munuaisvaurion riski

Tehokkaan hoidon ansiosta yhä useampi potilas toipuu kokonaan syövästä. Siksi myös hoidon haittavaikutusten, kuten lääkkeiden aiheuttamien munuaisvaurioiden, ehkäisy on entistä tärkeämpää. Toistaiseksi tärkeintä munuaisten suojaamisessa on riittävä nesteiden ja elektrolyyttien anto solunsalpaajahoidon yhteydessä, mutta myös erityisiä kemoprotektantteja on kehitelty. Solunsalpaajista sisplatiini ja ifosfamidi ovat munuaisten suhteen ongelmallisimmat. Jatkohoidosta vastaavan perusterveydenhuollon lääkärinkin olisi syytä olla selvillä syöpäpotilaan munuaisvaurioiden mahdollisuudesta.

Mirja-Liisa Aitio, Erkki Elonen

Jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteaminen

Huolellisen haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi lääkäri tarvitsee jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteamista varten dopplerlaitetta nilkkaverenpaineen mittaamiseksi vastaanottotyössään, jotta jalan valtimoverenkierto saadaan tutkittua riittävän tarkasti. Nilkan ja olkavarren painesuhde on tärkeä objektiivinen mittari täydentämään epäluotettavaksi koettua sykepalpaatiota. Erityistilanteissa, kuten diabeetikon jalan valtimoverenkierron mediaskleroosin yhteydessä, tarvitaan lisäksi varvaspaineiden mittaamista. Mikäli potilaalla todetaan kriittiseen alaraajaiskemiaan viittaavat löydökset, on potilas syytä lähettää kiireellisesti verisuonikirurgin hoitoon.

Yrjö Leskinen, Jorma Lahtela, Juha-Pekka Salenius

Pienten lasten psykosomaattiset häiriöt

Pienen lapsen, vauvan tai leikki-ikäisen kohdalla on vaikea sanoa, mikä oirehdintatapa on psykosomaattinen, jos ajatellaan psykosomaattisen oireen oikeaoppista määritelmää. Psykosomaattinen oire koskee myöhempää kehitysvaihetta, jolloin psyyke jo sisältää monimutkaisempia toimintatapoja. Vauvalla ja pienellä lapsella on vaikea erottaa, mikä on ns. psyykkistä, mikä fyysistä.

Eeva-Riitta Kokkonen

Vaikeiden myrkytysten oireenmukainen ensi- ja tehohoito

Lääkeaineista, huumeista ja alkoholista johtuvien vaikeiden myrkytysten ensihoito annetaan useimmiten jo ennen potilaan toimittamista sairaalaan. Myrkytyksen uhrin tajunta on heikentynyt, hänellä saattaa olla hengitysvaikeuksia ja verenkierron häiriöitä. Ensihoitona varmistetaan ilmatiet, hengitys ja verenkierto sekä aloitetaan oireenmukainen alkuvaiheen vasta-ainehoito. Myrkyllisen aineen imeytymisen estossa suositaan nykyään lääkehiilen aikaista antoa mahahuuhtelun sijaan. Teho-osastolla myrkytyspotilaat voivat tarvita hengityskonehoitoa, munuaisten korvaushoitoa sekä verenkiertoa tukevaa ja rytmihäiriöiden lääkehoitoa.

Vesa Lund

Plantaarifaskiitti ja sen hoito

Plantaarifaskiitti on yleisin jalan kiputila, joten sen laadukkaaseen hoitoon on syytä perehtyä. Hoito on ensisijaisesti konservatiivinen, ja sitä on jatkettava pitkään, ennen kuin operatiivista hoitoa aletaan harkita. Suomessa plantaarifaskiitin hoidossa tulehduskipulääkkei-den, kortikosteroidien ja pohjallisten rinnalla ei käytetä riittävästi muualla tehokkaiksi todettuja venytysharjoituksia, yölastoja ja immobilisaatiota.

Oliver Michelsson, Pekka Paavolainen, Leena Kauppila, Seppo Santavirta, Yrjö Konttinen

Typpioksiduulianalgesia 200 vuotta Miten ilokaasu tuli Suomeen

Typpioksiduulin aikaansaama analgesia kuvattiin kirjallisuudessa ensi kerran 200 vuotta sitten. Ensi kokemukset aineen käytöstä saatiin hampaanpoistossa - ja maksullisissa ilokaasunäytöksissä. Kului reilusti toistasataa vuotta, ennen kuin typpioksiduulin käyttö anesteettina yleistyi. Suomessa ensimmäiset kokeilut typpioksiduulilla tehtiin jo 1880 tai vähän ennenkin.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Lapsi, perhe ja lapsen allerginen sairaus

Lasten allergiat ja astma vaativat aina koko perheen sopeutumista sairauteen. Allergia aiheuttaa rajoituksia ruokavalioon, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Sairas lapsi heikentää vanhempien itsetuntoa ja hänen saamansa huomio voi olla sisarusten kateuden aihe. Perhettä voi tukea ja motivoida luomalla luottamuksellisen hoitosuhteen ja antamalla positiivista palautetta onnistuneista ratkaisuista. Lapsen sairauden vaikutuksesta vanhempien ja koko perheen yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin on edelleen varsin niukasti tutkimustietoa.

Kaija Puura, Minna Kaila