Kokemuksia tilaaja-tuottajamallista eri maiden terveydenhuollossa

Palvelujen tilaajan ja tuottajan eriyttäminen sekä kilpailun lisääminen ovat keskeisiä periaatteita useiden maiden terveydenhuollon uudistuksissa. Eriyttäminen on viety pisimmälle Englannissa ja Uudessa-Seelannissa, joista jälkimmäisessä ministeriötasolle saakka. Suomessa roolit ovat edelleen osin päällekkäisiä, eikä aitoa kilpailua ole päässyt syntymään. Tilaaja-tuottajamallin antamiin mahdollisuuksiin uskotaan kunnissa kuitenkin vahvasti, ja siihen perustuvia kokeiluja on aloitettu. Uudistusten vaikutuksista on saatu vasta alustavia tuloksia. Isossa-Britanniassa, jossa kokemuksia on eniten, viiden vuoden ajalta, tehokkuus näyttää kasvaneen ja potilasjonot lyhentyneen. Hallintokustannukset ovat kasvaneet selvästi sekä Englannissa että Uudessa-Seelannissa.

Mika Punkari, Risto Ihalainen, Markku Pekurinen, Tapio Uutela, Ilkka Vohlonen

Neutraalin endopeptidaasin esto kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa

Neutraali endopeptidaasi (NEP) on laajalti eri elimissä esiintyvä solukalvoentsyymi, jolla on useita erilaisia substraatteja. NEP:n estäjät hidastavat sydämen natriureettisen hormonin (atrial natriuretic peptide, ANP) hajoamista elimistössä. Koska ANP on voimakas diureetti ja vasodilataattori, ja lisäksi se estää reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän sekä sympaattisen hermoston aktivaatiota, on ajateltu että NEP:n esto voisi toimia uutena sydäninsuffisienssin ja hypertension hoitomuotona. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin NEP:n eston munuais-, verenkierto- ja hormonivaikutuksia kokeellisessa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa rotta koe-eläimenä. Lääkeaineina käytettiin kahta NEP:n estäjää (SCH 39370 ja SCH 34826) sekä kaptopriilia.

Karri Helin

Pallolaajennus vai ohitusleikkaus sepelvaltimotautiin?

Oireisen sepelvaltimotautipotilaan ensisijaishoito on tietenkin konservatiivinen, mutta usein joudutaan tilanteeseen, jossa on harkittava operatiivisia toimia. Tietyissä tilanteissa ohitusleikkaus on selvästi ensisijainen vaihtoehto, koska se parantaa eloonjäämistä; näitä ovat vasemman päärungon stenoosi, proksimaalisen vasemman laskevan haaran monisuonitauti sekä kolmen suonen tauti systolisesti vajaatoimintaisessa sydämessä. Vastaavasti yhden suonen tautiin käytetään usein pallolaajennusta.

Pienten keskosten koulumenestys

1980-luvun loppupuolelta alkaen on yhä pienempiä keskosia osattu hoitaa ja yhä suurempi osa näistä lapsista on päässyt kouluikään. Clevelandista peräisin olevassa tutkimuksessa on selvitetty, miten alle 750 g:n syntymäpainoiset keskoset ovat kouluikään päästyään selvinneet opintiellä, ja tätä on verrattu hieman suurempiin keksosiin (syntymäpaino 750-1 499 g) ja täysaikaisiin vastasyntyneisiin. Ryhmissä oli 61-68 lasta ja heidän neuropsykomotorisia taitojaan mitattiin lukuisilla asteikoilla (kaikkiaan yli 20 asteikkoa), joiden perusteella voitiin arvioida lasten kognitiivinen kyky, kielen omaksuminen, motorinen valmius, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, käyttäytyminen ja sosiaalinen valmius. Lapset olivat noin 7-vuotiaita, kun tutkimus tehtiin.

Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 8/1995 Kommentteja

Kudosten hapensaanti vasoaktiivisten lääkkeiden käytön perusteena

Tavallisimmat tehohoidossa käytettävät vasoaktiiviset lääkkeet ovat sydämen pumppausvoimaa lisäävät ja verenpainetta nostavat sympatomimeettiset amiinit: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, dobutamiini ja dopaeksamiini. Toinen vasoaktiivisten lääkkeiden ryhmä ovat verisuonia laajentavat lääkkeet, joista yleisimmin tehohoidossa käytetään nitroprussidia ja nitroglyseriiniä. Vasoaktiivisten lääkkeiden tarve ei vastoin perinteistä käsitystä ole suinkaan toivottoman tilanteen merkki. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kriittisesti sairaiden potilaiden ennustetta kyetään merkittävästi parantamaan sydämen minuuttivirtausta lisäävällä inotrooppisella lääkityksellä. Tämä on todettu laajan kirurgian yhteydessä, septisessä sokissa, traumapotilailla sekä heterogeenisella ryhmällä kriittisesti sairaita potilaita. Parantuneen ennusteen katsotaan johtuvan siitä, että vasoaktiivinen hoito lisää koko elimistölle tarjolla olevan hapen määrää ja estää elinten toiminnalle haitallisen hapenpuutteen kehittymisen.

Esko Ruokonen, Juha Hartikainen, Jukka Takala

Papilloomavirusrokotteiden uudet näkymät

Ihmisen papilloomavirusta (HPV) tunnetaan nykyään yli 70 tyyppiä. Genitaalialueen kasvaimista löytyy lähinnä HPV16- ja HPV18-tyyppejä. Eri tyyppien vertailussa on saatu selville ominaisuuksia, joilla virus aiheuttaa pahanlaatuisen transformaation. Immunisoitumisen kasvainviruksia vastaan on osoitettu suojaavan syövältä. Olisiko siis mahdollista kehittää rokote kohdunkaulan syöpää ja muita papilloomaviruksen aiheuttamiksi epäiltyjä syöpätauteja vastaan?

Matti Lehtinen, Pirkko Heino, Tuula Lehtinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus

Ihopistokoe on esitietojen jälkeen hyvä tutkimus välittömän allergian selvittämisessä, koska se on turvallinen, teknisesti helppo ja tulokset ovat melko luotettavia. Perussarjan avulla voidaan arvioida atopiataipumusta. Tutkimus on usein lähtökohtana potilaan hoitoon vaikuttaviin selvityksiin ja se auttaa arvioimaan potilaan riskiä sairastua tietyssä ympäristössä, kuten ammatissa tai asepalveluksessa. Yksittäisten allergiatutkimusten kliininen merkitys on kuitenkin rajallinen, ja hoitavan lääkärin on aina arvioitava tulokset suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin.

Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Paula Kuusisto, Timo Reunala

Kriminaalipotilaiden hoito kunnallisessa sairaalassa

Kriminaalipotilaiden hoidosta on perinteisesti huolehtinut valtio omissa mielisairaaloissaan. Maksukäytäntöä on kuitenkin muutettu niin, että nyt kustannuksista vastaa sairaanhoitopiiri, johon potilaan kotikunta kuuluu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä asetti syksyllä 1992 tavoitteeksi, että valtion sairaaloiden käyttö vähennetään puoleen ottamalla kriminaalipotilaita hoidettavaksi TAYS:n psykiatrian klinikkaan perustettavalle osastolle. Kokemukset vuonna 1993 aloitetusta toiminnasta tukevat sosiaali- ja terveysministeriön uusia ohjeita, joiden mukaan kriminaalipotilaiden hoito on syytä keskittää vain harvoihin paikkoihin.

Heikki Suutala, Jukka Kuisma

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatu eräällä terveysasemalla

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatua selvitettiin helsinkiläisellä terveysasemalla. Tutkimusten ja niiden tulosten kirjaamisessa esiintyi puutteita. Myös itse hoitotavoitteiden asettaminen näytti olevan vaikeaa. Erityisesti miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino oli heikko, ja myös verenpaineseulonta näytti kohdistuvan muualle kuin verisuonisairauksien riskiryhmään, keski-ikäisiin miehiin.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

Kaupunkiterveyskeskuksen lähetekäytäntö

Terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kasvun syitä on etsitty mm. lähetekäytännöstä. Kuopiossa tarkasteltiin terveyskeskuslääkäreiden lähetekäytäntöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kahden viikon tutkimusjakson aikana yleislääkäreiden vastaanotoilla käyneistä noin 3 500 potilaasta 6,8 % ohjattiin lähetteillä erikoislääkärikonsultaatioihin. Noin puolet lähetteistä tehtiin sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Tavallisimmat lähettämisen syyt liittyvät maha- ja suolikanavan, verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Yleislääkärikohtaisesti lähetefrekvenssi vaihteli välillä 0-17 %.

Pertti Lipponen, Lassi Siltavuori

Perhesuunnittelua vuoteen 2000 Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisältö

STAKESissa toimivassa Perhesuunnittelu 2000 -kehittämishankkeessa arvioidaan perhesuunnittelupalvelujen tavoitteita ja sisältöjä ja perhesuunnittelukoulutuksen kehittämistarpeita. Keski-Suomen läänissä on lääninhallituksen johdolla kehitetty seksuaaliopetusta kouluissa ja perhesuunnittelupalveluja sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Perhesuunnittelupalvelujen tehtävänä on tukea ihmisten yksityisiä valintoja siten, että raskauden alkaminen on toivottua, suunniteltua, ja että se edistää perheen ja tulevan lapsen hyvinvointia. Terveydenhuollon kaikki ammatinharjoittajat tarvitsevat hoitosuhteissaan seksuaalineuvonnan ammattitaitoa, johon yhdistyy riittävä lääketieteellinen osaaminen hedelmällisyyden edistämisessä, raskauden ehkäisyssä ja keskeyttämishoidossa sekä seksitautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Matti Rimpelä, Maija Ritamo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030