Kuinka paljon riskitekijäin muutos selittää sepelvaltimotautikuolemien vähenemistä

Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä tutkittiin vuosina 1972 ja 1987 sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät 30-59-vuotiasta väestöä edustavista erillisistä otoksista. Vuoden 1972 otosta seurattiin vuoteen 1987 ja analysoitiin, miten vuonna 1972 mitatut riskitekijät olivat ennustaneet kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Kahden kartoituksen perusteella laskettu riskitekijätason muutos näiden vuosien välillä ennusti miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä 33 % ja naisten 35 %. Kuolinsyytilaston mukaan miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni kyseisenä ajanjaksona 39 % ja naisten 45 %. Näin arvioituna riskitekijämuutokset näyttävät selittävän suurimman osan sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä.

Erkki Vartiainen Pekka Puska Jaakko Tuomilehto

Diabetesta epäiltäessä lapsi on aina lähetettävä päivystyspotilaana sairaalaan

Jano, polyuria, laihtuminen ja enenevä väsymys ovat insuliininpuutosdiabeteksen yleisesti tunnettuja oireita. Erityisesti lapsella tauti voi nopeasti johtaa voinnin romahtamiseen ja ketoasidoottiseen koomaan. Sen vuoksi lapsi on aina toimitettava lähimpään lastensairaalaan heti, jos hänellä epäillään olevan diabetes. Näin yleensä tehdäänkin, mutta poikkeuksia ilmenee. Auroran sairaalassa tarkastettiin systemaattisesti neljän viime vuoden aikana diagnosoitujen 85 diabeetikkolapsen vaiheet ennen sairaalaan tuloa. Tarkastus osoitti, että 11 potilaan hoidon aloittaminen oli tarpeettomasti viivästynyt, koska terveydenhuoltohenkilöstö oli arvioinut väärin diagnoosin ja hoidontarpeen kiireellisyyden.

Jukka Rajantie Elli Laitinen Anneli Heino Jorma Mäenpää

Psykososiaalinen stressi, masennus ja immunologia

Psykososiaaliset kuormitustekijät, menetykset, epäonnistumiset ja ratkaisemattomat psykodynaamiset konfliktit myötävaikuttavat tartuntatautien puhkeamiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat samoilla tekijöillä olevan yhteyttä myös esimerkiksi syöpäsairauksien puhkeamiseen. Vastaavasti psykoterapialla on havaittu olevan jopa syöpäpotilaiden elinikää pidentävää vaikutusta.

Heikki Katila Ranan Rimn

Palomiesten terveys ja työkyky II: terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointi

Palomiesten terveystarkastuksista ja fyysisen työkyvyn arvioinnista on koottu uudistetut, työn vaatimuksista johdetut ohjeet. Jokaisen palomiehen terveydentilan ja fyysisen työkyvyn yksilöllinen arvioiminen on tärkeä osa työturvallisuutta. Tositilanteessa kysymys ei ole pelkästään palomiehen omasta työturvallisuudesta, vaan myös työparin, työryhmän ja pelastettavien uhrien turvallisuudesta. Lääkärilehden viime numerossa tarkasteltiin fyysisiä vaatimuksia ja kuormittavuutta palo- ja pelastustehtävissä. Tässä jatkoartikkelissa keskitytään terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointimenetelmiin käytännön työterveyshuollossa.

Saila Lindqvist-Virkamäki Veikko Louhevaara Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Laadunvarmistusprojekti työterveysasemalla

Valtion työterveysasemalla toteutettiin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn liittyvä laadunvarmistusprojekti. Palvelua varten luotiin toimintaa ohjaavat kriteerit ja tulosta kuvaavat standardit ja mittarit. Ohjaus terveysneuvontaan onnistui ja kolesteroliarvot laskivat tyydyttävästi. Työterveysasemalla opittiin uusi ongelmanratkaisua koskeva työote. Laadunvarmistus sopii kokemusten mukaan työn kehittämisen menetelmäksi työterveyshuollossa.

Martti Kokki Heikki Saarnio Marketta Kauppinen

Urologian kehitys ja tulevaisuus Suomessa

Urologia on tärkeä operatiivisen lääketieteen osa, joka on Suomessa kirurgian suppea erikoisala. Kirurgisista potilaista on urologisia potilaita 5-18 %, ja heidän osuutensa kasvaa. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan Suomessa on 30 000 elossa olevaa urologista syöpäpotilasta vuonna 2006. Eturauhasen syövästä tulee miesten yleisin syöpä. Eturauhasen liikakasvun ja muiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien diagnostiikka ja hoito vaativat myös entistä enemmän resursseja. Suomen sairaaloissa työskentelee nykyään 59 urologia. Kansainvälisten väkilukuun suhteutettujen arvioiden mukaan määrän tulisi olla kaksinkertainen. Suomen Urologiyhdistyksen esityksen mukaan maahamme olisi vuoteen 2000 mennessä perustettava 29 uutta urologin virkaa. Vastaavasti koulutusta olisi väliaikaisesti tehostettava lisäämällä koulutusvirkoja. Kouluttajiksi löytyisi riittävästi päteviä urologeja. Urologian omaleimaisuus edellyttää pyrkimystä omaan pääspesialiteettiin.

Martti Talja Harri Juusela Jaakko Permi

Lääkärin työn juonneopetus - terveyskeskusten talkoilla opintouudistuksen tavoitteisiin

Kun juonneopetuskokeilua Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa runsas vuosi sitten ryhdyttiin soveltamaan käytäntöön, hanketta ideoiva työryhmä sai innostukselleen vastakaikua. Kaikki ne terveyskeskuslääkärit, joita juonneopettajiksi pyydettiin, ottivat talkookutsun mieluisana haasteena vastaan, siitäkin huolimatta että tarjolla oli vielä hahmoa vailla oleva tehtävä, josta ei rahallista palkkaa tulisi. Ensimmäisenä kokeiluvuotena työssä on ollut mukana 35 lääkäriä 14:stä lähiseudun terveyskeskuksesta. Kokemukset ovat vastanneet optimistisia odotuksia. Opiskelijat ovat juonneopettajansa johdolla työskennelleet terveyskeskuksessa yhden iltapäivän joka toinen viikko ja saaneet näin lähituntumaa lääkärintyöhön ja potilaan kohtaamiseen jo opintojen alusta lähtien. Erilaisista terveyskeskuksista saadut kokemukset ovat välittyneet kurssitovereille vilkkaassa ajatustenvaihdossa. Myös opettajat ilmoittavat saaneensa nuorten palautteesta kimmokkeen monien rutiinien uudelleenarvioimiseen.

Seppo Yt Junnila

Hyvä lääkäri -teema lääketieteen perusopetuksessa

Lääkärikoulutuksen tavoitteeksi voidaan asettaa "hyvien lääkärien" kouluttaminen. Mutta millainen on hyvä lääkäri? Nykyisen koulutusohjelman mukaan opiskelija on riittävän hyvä lääkäriksi suoritettuaan kaikki opintojaksot, tentit ja harjoittelut, joita lääketieteen lisensiaatilta ja sittemmin laillistetulta lääkäriltä vaaditaan. Suomessa ei tarvitse osoittaa lääkärin taitoja ja muita valmiuksia testitilanteessa. Koulutusohjelmia uudistettaessa tarvitaankin keskustelua "hyvän lääkärin" ominaisuuksista.

Matti Rimpelä Päivi Niemi Liisa Hyssälä Leena Koivusilta Ansa Ojanlatva Päivi Rautava Paula Vainiomäki

Kohdun limakalvon poisto menorragian hoidossa

Kohdun limakalvon resektio (endometriumin ablaatio) tarkoittaa kohtuontelon tähystyksessä tapahtuvaa limakalvon poistamista resektoskoopilla tai tuhoamista lasersäteellä. Toimenpidettä käytetään runsaiden kuukautisvuotojen hoitona. Kirjoittaja esittelee resektiohoidon tuloksia yhden vuoden ajalta 28 menorragiapotilaan aineistossaan. Potilaista seitsemällä oli kohtuontelossa lihaskasvaimia, jotka myös poistettiin. Seuranta-aikana 21 naiselta kuukautiset jäivät kokonaan pois tai tulivat niukkoina 1-2 päivän kestävinä vuotoina. Neljältä potilaalta vuoto väheni hieman. Toimenpide uusittiin kolmelle potilaalle, joista yhdellä runsaat vuodot johtivat kohdunpoistoleikkaukseen. Resektiohoitoihin ei liittynyt komplikaatioita. Kohdun limakalvon poisto on säästävä hoitovaihtoehto naisille, joille harkitaan kohdunpoistoa menorragian vuoksi.

Pentti K. Heinonen

Keliakia on muuttunut vauvojen ripulista yleissairaudeksi

Imetyksen jälkeen puhkeava keliakia on meillä nykyisin harvinainen. Sairaus todetaan myöhemmin lapsuudessa tai aikuisena, jolloin taudin ilmenemismuodot ovat moninaisempia ja vaikeammin diagnosoitavia. Tauti olisi kuitenkin todettava mahdollisimman varhain, jolloin gluteenittomalla ruokavaliolla voidaan estää tulehtuneen suolen aiheuttamat suolen toimintahäiriöt ja muut seuraamukset, joista tärkein on malignoomariskin lisääntyminen.

Olavi Keyriläinen

Onko alaselkäkipu riippuvainen ihmisen persoonallisuudesta?

Pitkäaikaisesta ristiselkäkivusta kärsiville aikuisille tehty seurantatutkimus osoitti kroonisten selkäkipupotilaiden persoonallisuuspiirteillä ja niiden muutoksilla olevan yhteys selän terveydentilaan. Potilaita vertailtaessa havaittiin eniten korrelaatioita selän terveydentilaa kuvaaviin muuttujiin tutkimuksessa käytetyn MMPI-testin hypokondriaa, hysteriaa ja depressiota kuvaavilla asteikoilla. Koko 43 potilaan aineistossa persoonallisuustekijät eivät ennustaneet selän paranemista, mutta osaryhmissä havaittiin ennustearvoa olevan ennen kaikkea depressiolla.

Matti Malinen Turkka Tunturi Martti Tenkku

Onko aminoglykosideille edelleen tarvetta?

Aminoglykosidit ovat kuuluneet tärkeimpiin ja tehokkaimpiin antibiootteihin jo yli 30 vuoden ajan. Niitä on käytetty yhdistelmähoidoissa tavallisimmin beetalaktaamien tai klindamysiinin kanssa vaikeisiin, pääasiassa sairaalasyntyisiin infektioihin. Toksisuudestaan huolimatta ne ovat olleet korvaamaton antibioottiryhmä. Mutta tilanne on muuttunut. Laajakirjoisia antibiootteja on tullut runsaasti lisää. Aminoglykosidit eivät enää ole yhtä korvaamattomia kuin ennen, mutta tuskin vielä tarpeettomiakaan.

Pentti Hänninen

Palomiesten terveys ja työkyky I: työn fyysiset vaatimukset ja kuormittavuus

Palomiehet joutuvat vähintään muutaman kerran vuodessa tekemään palo- ja pelastustehtäviä, joissa on erittäin suuri kardiorespiratorinen ja biomekaaninen kuormitus. Tehtävistä suoriutuminen edellyttää palomiehiltä hyvää terveydentilaa ja erityistä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Kuitenkin Suomessa palomiesten terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi on epäyhtenäistä. Palomiesten terveyttä ja työkykyä tarkastellaan kahden artikkelin sarjassa, jonka toinen osa ilmestyy seuraavassa Lääkärilehdessä.

Veikko Louhevaara Saila Lindqvist-Virkamäki Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Lasten lyhkin hyöty ja säästöt

Lyhytjälkihoitoisella kirurgialla (lyhki) pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon leikkauksia käyttäen mahdollisimman vähän hoitopäiviä ja vuodepaikkoja. Menettelytapa sopii hyvin myös lastenkirurgiaan. Lyhkin aiheuttamat todelliset säästöt ovat odotettua pienemmät. Toiminnasta on kuitenkin huomattavasti hyötyä, koska se on tuonut kirurgisiin yksikköihin taloudellisen ajattelutavan ja tehostanut niiden toimintaa. Tuloksellisuutta arvioitaessa tulee käyttää oikeita mittareita.

Timo Parvinen

Soveltuuko hoidon priorisointi terveyspoliittiseksi perustaksi erityistason sairaanhoidossa?

Kymenlaakson keskussairaalassa luotiin norjalaismallia mukaillen malli erikoissairaanhoidon prioriteettiryhmiksi. Mallia testattiin selvittämällä takautuvasti, kuinka erityistason sairaanhoitoon lähetteen saaneet potilaat jakautuivat viiteen prioriteettiryhmään. Mallin katsottiin toimivan käytännössä riittävän tarkasti, koska potilaat jakautuivat joka tapauksessa hoidon välttämättömyyden perusteella kahteen pääryhmittymään. Erityistason sairaanhoidon terveyspoliittisten ratkaisujen perustaksi malli ei sen sijaan sovellu. Prioriteettiryhmitys ei juuri lisää mahdollisuuksia säästää kustannuksia. Keskussairaalan omaa potilasaineistoa aiotaan kuitenkin vielä arvioida samaa mallia käyttäen.

Alexander van Assendelft Antti Muuronen Terje Forslund Magnus Grönholm Hannu Haavisto Teuvo Joki Hannu Kormi Pertti Lavikainen Heikki Meurala Soile Numminen Reino Paldanius Kurt Rhen Gerd Weckström

Terveysvalistus terveyden edistäjänä: valistuksen muodot, vaikutukset ja ideologisuus

Terveysvalistus on joukkoviestintään tukeutuvaa terveyskasvatusta. Sen avulla on perinteisesti pyritty kohentamaan kansalaisten terveydentilaa, ja se on edelleen suosittu terveyden edistämisen menetelmä, vaikka vuosikymmenien takainen usko yleisluonteisen, yksisuuntaisen tiedottamisen vaikuttavuuteen onkin vähentynyt. Sama sanoma herättää eri ihmisissä erilaisia mielteitä. Viestinnän vaikuttavuutta selvittelevässä tiedotustutkimuksessa on viime aikoina pantu paino tälle seikalle ja keskitytty selvittelemään viestien vastaanottoa ja tulkintaa.

Pauliina Aarva

Laserlaparoskopia endometrioosin ja munatorviperäisen lapsettomuuden hoidossa

Laparoskopialeikkausten etuna laparotomiateitse tehtyihin toimenpiteisiin nähden on, että kudosvaurio jää pieneksi ja potilaat toipuvat nopeasti. Lasersäde on laparoskopiassa hyvä väline tarkkuutensa ansiosta. Laserlaparoskopiaa käytetään gynekologiassa erityisesti endometrioosi- ja munatorvileikkauksissa. TAYS:n naistenklinikassa tehdyistä 34 laserlaparoskopiasta 21 tehtiin munatorvivaurion tai endometrioosin aiheuttaman lapsettomuuden hoidoksi, 12 endometrioosin aiheuttamien kipujen vuoksi ja yhdessä hoidettiin munatorviraskaus. Erityisesti kipujen lievityksessä saavutettiin hyvä tulos.

Klaus Teisala Erkki Kujansuu Reijo Punnonen

Virtsanjohtimen ahtauman dilataatiohoito

Virtsanjohtimen ahtauma on melko harvinainen vika. Sen kehittymiseen on monia syitä, mutta usein se on leikkauksen tai muun toimenpiteen komplikaatio. Ahtauma voidaan hoitaa avoimen korjausleikkauksen avulla, mutta se on suuri toimenpide ja vaatii pitkän toipumisajan. Tekniikan kehittymisen ansiosta osa virtsanjohtimen ahtaumista voidaan hoitaa dilataatiohoidolla, jossa ahtauma laajennetaan virtsanjohtimeen vietävän pallokatetrin avulla ilman leikkausta. Toimenpide on lyhytjälkihoitoinen. Dilataatio soveltuu parhaiten lyhyiden, melko tuoreiden vammojen tai toimenpiteen seurauksena syntyneiden ahtaumien hoitoon.

Martti Nurmi Kauko Satokari

Hoito biologisilla vasteenmuuntajilla: onko lupauksista tullut totta?

Sytokiineistä interferonit, interleukiini-2 ja hematopoieettiset kasvutekijät ovat osa tämän päivän kliinistä syövänhoitoa, joskin vielä hyvin harvoissa tautiryhmissä. Hoito niillä on vielä suurelta osin tutkimuksellista. Biologiset vasteenmuuntajat eivät toistaiseksi ole täyttäneet syövänhoidossa niitä suuria toiveita, joita niihin vielä kymmenen vuotta sitten asetettiin. Kuitenkin niiden tutkimuksen myötä on saatu paljon tietoa mekanismeista, jotka johtavat kasvainten syntyyn ja tuhoamiseen. Uusia hoitoyhdistelmiä ja sytokiinejä tuotetaan jatkuvasti, ja tämä syövän hoitotapa tulee laajenemaan.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Iäkäs potilas sädehoidossa

Ikä on selkein yksittäinen syövän vaaratekijä; vuosittain lähes puolet uusista syöpätapauksista todetaan yli 70-vuotiailta. Tästä huolimatta on hämmästyttävän vähän kirjoitettuja ohjeita siitä, millä tavoin korkea ikä tulisi ottaa huomioon sädehoidossa. Kun ikää käsitellään sädehoidon oppikirjoissa, verrataan lasta ja aikuista.

Maijaliisa Romppainen