Ennusteesta keskusteleminen vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta

Lääkärit ovat suhtautuneet varoen tulevaisuuden tutkiskeluun vastaanotolla – syystäkin, sillä ennustaminen on aina vaikeaa. Toisaalta lääkäreille kertyy paljon tutkimustietoon ja kokemukseen nojaavaa osaamista, jonka pohjalta he kykenevät tunnistamaan kuoleman lähestymisen. Kuolemasta keskusteleminen koetaan vaikeaksi, ja puheeksi ottamisen on pelätty jopa tuhoavan hyvän potilas-lääkärisuhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Astma ja allergia lievenevät Suomessa – apteekkien allergiabarometri 2010–2016

Lähtökohdat Apteekeissa on seurattu barometrikyselyillä astma- tai allergialääkkeitä ostavien potilaiden oireita sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä.

Juha Jantunen, Tari Haahtela, Johanna Salimäki, Anna Pelkonen, Mika Mäkelä, Paula Kauppi

Näin tutkin, hoidan ja seuraan lasten astmaa

• Alle 3-vuotiaan lapsen astma todetaan yleensä kliinisin perustein. Leikki-ikäisillä lapsilla käytetään ­oskillometriaa ja kouluikäisillä spirometriaa keuhkojen toiminnan poikkeavuuden osoittamiseksi.

Mika Mäkelä, Pekka Malmberg, Anna Pelkonen

Nuoruusikäisen astmapotilaan erityishaasteet

• Lapsuudessa astmaan sairastuneista yli puolella oireet helpottuvat ja väistyvät nuoruusiässä.

Teija Dunder, Anna Pelkonen, Terttu Harju

Aikuisten astman tutkimukset ja hoito perusterveydenhuollossa

• Aikuisten astman perustutkimukset ja hoito toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa.

Paula Pallasaho, Anne Pietinalho

Vaikean astman hoito – milloin erikoissairaanhoitoon?

• Astmapotilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, jos pahenemisvaiheita on hoidosta huolimatta vähintään kaksi, potilasta on hoidettu sairaalassa pahenemisvaiheen vuoksi vuoden aikana tai astmatestin pistemäärä on alle 20 pistettä tai FEV1 alle 80 %.

Maritta Kilpeläinen

Tavoitteena astman hallinta – mutta entä kun sitä ei saavuteta?

Lääkehoitoon sitoutumisessa on eri ikäryhmissä erilaisia haasteita.

Terttu Harju, Maritta Kilpeläinen

Geenitutkimuksen tukirakenteita rakennetaan lainsäädännössä

Niin loistavia mahdollisuuksia kuin geenitutkimus Suomelle tarjoaakin, on kansalaisten edun ja suojaamisen oltava ensisijainen päämäärä.

Heikki Saxén

Elämänlaadun säilyttäminen voi olla hyvä tulos iNPH:n hoidossa

Health-related quality of life in persons with idiopathic normal pressure hydrocephalus

Antti Junkkari

Leptiini välittää lihavuuden ja nivelrikon yhteyttä

Adipocytokines in osteoarthritis

Anna Koskinen-Kolasa

Ympäristömyrkyt yhteydessä lapsettomuuden ja kivessyövän riskiä lisäävään piilokiveksisyyteen

Clinical studies on testicular growth and descent

Jaakko Koskenniemi

Hoitajien koulutus vähensi laitoksissa asuvien vanhusten haitallisten lääkkeiden käyttöä

Educationally intervening the use of potentially harmful medication among residents in institutional settings

Anna-Liisa Juola

Uutta tietoa tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten muista autoimmuunisairauksista

The phenotype and genotype of children with newly diagnosed type 1 diabetes in relation to family history of type 1 diabetes and other autoimmune diseases

Anna Parkkola

Sydänfilmi antaa tietoa syystä, uusimisriskistä ja kuolleisuudesta nuorilla aivoinfarktipotilailla

The electrocardiogram in young adult ischemic stroke

Jani Pirinen

Apteekkikysely osoittaa suomalaisten astman lieventyneen

Lääkkeiden käyttö ja niihin kuluva raha häiritsivät arkielämää enemmän kuin oireet.

Marianne Jansson

Pikkulapsen astma on hankala diagnosoida

Keuhkotoiminnan mittaukset taaperoikäisiltä eivät vielä onnistu.

Marianne Jansson

Emättimen mikrobiomin siirtoa sektiovauvoille ei suositella

Amerikan gynekologiyhdistys esittää kannanotossaan, ettei keisarileikkauksella syntyneiden lasten keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteillä (vaginal seeding) otettaisi kliiniseen käyttöön. Menettelyn biologinen tausta, vaikutusmekanismit, hyöty ja riskit eivät ole riittävästi tiedossa. Asiaa voidaan ja on tarpeellista tutkia tieteellisissä tutkimusasetelmissa.

Pertti Kirkinen

Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että masennus on yhteydessä vähäiseen liikuntaan ja että liikunta lievittää masennusta. Tähän saakka syy-seuraussuhde on kuitenkin ollut epäselvä: aiheuttaako masennus liikunnan vähenemistä vai liikunnan puute masennusta? Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti etenevässä epidemiologisessa tutkimuksessa liikunnan ja masennuksen kausaalisuhdetta.

Tero Taiminen

Vaikea keuhkoahtauma ja flunssa

Astman hoidossa on vakiintunut tavaksi kaksinkertaistaa inhaloitavan steroidin annos flunssan aikana. Käytännön lääkärit saattavat neuvoa myös keuhkoahtaumapotilaitaan tuplaamaan inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan annoksen flunssassa, vaikka näyttö asiasta on ollut miltei olematon. Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.

Heikki Ekroos

Nuorten urheilijoiden äkkikuolemat harvinaisia

Urheilusuorituksen aikana ilmaantuvat äkkikuolemat ovat traagisia ja saavat osakseen runsaasti julkisuutta, varsinkin kilpaurheilun yhteydessä sattuessaan. Niiden ehkäisemiseksi on suositeltu erilaisia seulontaohjelmia, mutta hyödyt näyttävät kyseenalaisilta.

Juhani Airaksinen