1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Astma ja allergia lievenevät Suomessa – apteekkien allergiabarometri 2010–2016
Alkuperäis­tutkimus 6/2018 vsk 73 s. 367 - 380

Astma ja allergia lievenevät Suomessa – apteekkien allergiabarometri 2010–2016

Lähtökohdat Apteekeissa on seurattu barometrikyselyillä astma- tai allergialääkkeitä ostavien potilaiden oireita sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä.

Menetelmät Kyselyyn osallistui 956 ostajaa vuonna 2016 ja 1 114 vuonna 2010; Vastaajista 60 %:lla ja 59 %:lla oli oikeus erityiskorvaukseen pysyvästä astmalääkityksestä. Vertasimme heidän ilmoittamaansa oireiden vaikeutta.

Tulokset Vuonna 2016 vastaajista 2,5 % arvioi astmansa vaikeaksi, vuonna 2010 luku oli 3,8 %. Vaikeita allergiaoireita, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista oli merkitsevästi vähemmän vuonna 2016. Lähes joka yö astmaoireisiin heränneiden määrä väheni 15 %:sta 8 %:iin. Päivystyskäyntejä astman vuoksi oli vuoden aikana 16 %:lla ja sairaalahoitoja 6 %:lla vuonna 2016 vastanneista.

Päätelmät Astmaa sairastavien vointi on Suomessa parantunut ja vain pienellä osalla tauti on vaikea. ­Kansallisen allergiaohjelman aikana 2010–16 oireilu on edelleen hieman lieventynyt. Päivystyskäyntejä ja sairaalahoidon tarvetta voidaan vielä vähentää.

Astma ja allergia lievenevät Suomessa  – apteekkien allergiabarometri 2010–2016 Kuva 1 / 3
     

Kansallisessa allergiaohjelmassa 2008–2018 tehtiin strategian muutos välttämisestä sietämiseen ja voimavaroja on kohdennettu allergian ja astman vaikeisiin tautimuotoihin (11 Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M, Hannuksela M ja allergiatyöryhmä. Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 − aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.). Riittävän varhaiseen diagnostiikkaan ja hyvään hoitoon on panostettu, ja työperäisiä allergioita ja tupakointia on vähennetty. Lasten allergiaruokavalioita on rajoitettu merkittävästi, ja huomiota on kiinnitetty myös medikalisaatioon (22 Erkkola ML, Saloheimo T, Hauta-alus H ym. Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla. Suom Lääkäril 2016;71:1–9.). Potilaita on tuettu esimerkiksi kehittämällä ohjattua omahoitoa. Puolivälitulosten mukaan allergisten sairauksien aiheuttama taakka on vähenemässä (3–5). Keskeistä on ollut terveyden tukeminen.

Allergiaohjelman vaikutuksia on arvioitu muun muassa suomalaisissa apteekeissa toteutetun barometritutkimuksen avulla. Siinä on kysytty allergian ja astman oireista ja niiden aiheuttamasta haitasta sekä lääkkeiden ja terveyspalvelujen käytöstä (6–9). Tässä artikkelissa verrataan vuoden 2016 tuloksia allergiaohjelman alkupuolella vuonna 2010 samalla tavalla toteutetun tutkimuksen tuloksiin.

Aineisto ja menetelmät

Voimavaroja on kohdennettu allergian ja astman vaikeisiin tautimuotoihin.

Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta pyysi allergiabarometrikyselyyn osallistujiksi allergia- ja astmalääkkeitä ostavia 5–75-vuotiaita asiakkaita yhden viikon aikana syyskuussa 2010 ja uudelleen 2016. Henkilökunta täytti kyselylomakkeen yhdessä asiakkaan kanssa. Lapsilla vanhemmat olivat mukana vastaamassa kysymyksiin.

Tässä selvityksessä tarkastellaan astman oireiden vaikeutta ja haittaavuutta potilailla, joilla oli Kelan myöntämä erityiskorvausoikeus astmalääkkeisiin. Heillä oli siis lääkärin diagnosoima, jatkuvaa lääkitystä tarvitseva sairaus.

Taustatietojen lisäksi tulokset perustuvat kyselylomakkeen yhdeksän kysymyksen vastauksiin (9,11,17–22,29) (Liiteaineisto 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 6/2018). Vastaajat arvioivat astma- ja allergiaoireiden vaikeutta asteikolla 0–10 (0–1 = ei oireita; 2–5 = lieviä oireita, mutta eivät haittaa jokapäiväistä elämää tai unta; 6–8 = kohtalaisen vaikeita oireita, jotka haittaavat päivittäisiä toimia tai yöunta; 9–10 = vaikeita oireita tai sairaalahoidon tarvetta). Allergia- ja astmaoireisiin liittyvien ongelmien häiritsevyyttä selvitettiin 31-kohtaisella kysymyksellä. Vastaukset pyydettiin asteikolla 1–5 (1 = eivät häiritse, 5 = erittäin paljon). Astmaan liittyviä yöoireita (kuinka usein olette herännyt öisin hengityksen vaikeutumiseen, yskään tai hengityksen vinkumiseen?) kysyttiin asteikolla 0–4 (0 = ei lainkaan, 1 = enintään kahdesti kuukaudessa, 2 = 3–4 kertaa kuukaudessa, 3 = kerran tai kaksi kertaa viikossa, 4 = lähes joka yö). Astma- ja allergiabarometrikyselyjä on tarkemmin kuvattu aiemmin (6–9). Kysymykset toistettiin samanlaisina molemmissa tutkimuksissa.

Ryhmien vertailuun käytettiin χ2-testiä ja keskiarvotestejä (Mann–Whitneyn U-testiä, riippuvien otosten t-testiä ja varianssianalyysi Anovaa).

Tulokset

Vuonna 2016 kysely lähetettiin 793 apteekkiin (kaikkiaan Suomessa oli 810 apteekkia), ja niistä 351 osallistui barometriin (44 %). Apteekeista 41 % oli maaseudulla, 23 % kauppakeskuksissa, 18 % oli kaupunkien kivijalka-apteekkeja ja 14 % sijaitsi lähiössä. Ahvenanmaata lukuun ottamatta apteekkeja osallistui kaikista maakunnista, runsaimmin Uudeltamaalta (17 %) ja Pohjois-Pohjamaalta (11 %). Vuonna 2010 barometriin vastattiin 410 apteekissa. Erot osallistumisessa olivat pieniä. Suurin ero oli Lapissa, jonka apteekeista osallistui vuonna 2016 kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2010.

Vuonna 2010 henkilökunta haastatteli 1 114 asiakasta. Osallistujista 816 (73 %) ilmoitti sairastavansa lääkärin toteamaa astmaa ja 655:llä (59 %) oli erityiskorvausoikeus astmalääkkeisiin. Vuonna 2016 vastaajia oli 956, ja astmaa sairasti heistä 750 (78 %), allergista nuhaa 549 (57 %), atooppista ihottumaa 233 (24 %), ruoka-allergiaa 203 (21 %) ja allergista silmätulehdusta 195 vastaajaa (21 %). Erityiskorvausoikeus astmalääkitykseen oli 570:lla (60 %). Sekä vuoden 2010 että 2016 aineistossa naisia oli selvästi enemmän kuin miehiä ja vastaajat painottuivat vanhempiin ikäluokkiin (taulukko 1). Alle 18-vuotiaita oli vain 5 % vuonna 2016 ja 7 % vuonna 2010.

Astman ja allergian vaikeusasteen keskiarvot painottuvat lieviin oireisiin, jotka eivät haittaa päivittäistä elämää. Kohtalaisia tai vaikeita astmaoireita ilmoittaneiden osuus pieneni ja oireettomien ja lieviä oireita ilmoittaneiden osuus suureni vuodesta 2010 vuoteen 2016 (taulukko 1), joskaan muutos ei ollut merkitsevä. Vuonna 2016 vastanneista 16 %:lla oli ollut päivystyskäyntejä ja 6 %:lla sairaalahoitoja edeltäneen vuoden aikana. Päivystyskäynnit lisääntyivät hieman vuodesta 2010, mutta erot olivat vähäisiä eivätkä tilastollisesti merkitseviä.

Lähes joka yö astmaoireisiin heränneiden osuus pieneni 15 %:sta 8 %:iin (kuvio 1Vastausten jakauma (%) kysymykseen ”Kuinka usein olette herännyt öisin hengityksen vaikeutumiseen, yskään tai hengityksen vinkumiseen?” ja muutos vuodesta 2010 vuoteen 2016 prosenttiyksiköinä.

. ). Vuonna 2016 lähes puolet vastanneista ei ollut herännyt lainkaan oireiden takia edeltäneen kuukauden aikana, ja osuus oli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

Vuosina 2010 ja 2016 astmalääkkeiden erityiskorvaukseen oikeutetuista hieman yli puolet (55–52 %) ilmoitti potevansa allergista nuhaa ja noin neljännes (26–23 %) atooppista ihottumaa. Suurin osa lomakkeessa luetelluista astma- ja allergiaoireisiin liittyvistä ongelmista arvioitiin vuonna 2016 lievemmiksi kuin 2010. Vain silmien arkuutta, silmien kutinaa, aivastuksia, nenän valumista ja rajoituksia koskevien vastausten keskiarvo oli aavistuksen suurempi (Liitetaulukko 1). Lääkkeiden käyttö ja niihin kuluva raha häiritsivät arkielämää jopa enemmän kuin oireet. Kumpanakin vuonna merkittävimmät oireet olivat hengästyminen, hengenahdistus, nenän tukkoisuus, kurkkuoireet ja yskä. Hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen olivat merkitsevästi vähentyneet vuonna 2016, samoin tarve välttää tiettyjä ympäristöjä (ärsyttäviä tekijöitä ja allergeeneja). Vuonna 2016 "häiritsee erittäin paljon" -vastauksia oli keskimäärin 1,4 % vähemmän ja "häiritsee harvoin" -vastauksia 2,0 % enemmän kuin vuonna 2010 (kuvio 2Vastausten jakauma (%) kysymykseen astma- ja allergiaoireiden häiritsevyydestä (31 oiretta koskevan kysymyksen vastaukset yhteen laskettuina, Liitetaulukko 1) ja muutos vuodesta 2010 vuoteen 2016 prosenttiyksiköinä.. ).

Kohtalaisia tai vaikeita astmaoireita ­ilmoittaneiden osuus pieneni.

Vastaajista 64 % oli käynyt lääkärin vastaanotolla astman takia vuonna 2016 ja 67 % vuonna 2010. Hoitajan vastaanotolla käyneiden osuus oli kasvanut 22 %:sta 31 %:iin.

Pohdinta

Kansallisen astmaohjelman 1994–2004 alkaessa asiantuntijat arvioivat, että astmapotilaista noin 20 % sairasti vaikeaa astmaa (1010 Haahtela T, Laitinen LA. Asthma programme in Finland 1994–2004. Report of a Working Group. Clin Exp Allergy 1996;26 suppl 1:1–24.). Vuoden 2001 barometrikysely antoi luvuksi 10 % ja vuoden 2010 enää 3,8 % (66 Klaukka T, Hirvonen A, Peura S, Päkkilä H. Astman hoitotilanne vuonna 2001. Astmabarometrin keskeiset tulokset. Suom Lääkäril 2002;57:292–4.,88 Kauppi P, Peura S, Salimäki J, Järvenpää S, Linna M, Haahtela T. Reduced severity and improved control of self-reported asthma in Finland during 2001–2010. Asia Pac Allergy 2015;5:32–9.). Nyt tehdyssä vertailussa vaikeaa astmaa sairastavien osuus oli edelleen pienentynyt 2,5 %:iin. Myös yöllisiä oireita raportoivien määrä väheni ja kaiken kaikkiaan oireilu koettiin vähemmän häiritseväksi. Vaikka vuosien 2010 ja 2016 väliset muutokset ovat pieniä, tulokset osoittavat johdonmukaisesti astman taudinkuvan lievenemisen jatkuvan. Tilanne parani ratkaisevasti astmaohjelman aikana 1994–2004 (1111 Haahtela T, Pietinalho A, Tuomisto LE ym. Suomalainen astma­ohjelma 10 vuotta − suuri muutos parempaan. Suom Lääkäril 2006;61:4369–78.), mutta paranemista on tapahtunut myös allergiaohjelman aikana.

Kansainvälisissä arvioissa vaikeaa astmaa sairastavien osuudeksi on usein arvioitu 5–15 % astmapotilaista (1212 Suruki RY, Daughtery JB, Boudiaf N, Albers FC. The frequency of asthma exacerbations and healthcare utilization in patients with asthma from the UK and USA. BMC Pulm Med 2017;17:74.). Näissä arvioissa on yleensä käytetty myös objektiivisia sairauden vaikeuden mittareita, kuten keuhkojen toimintakokeita tai pahenemisvaiheiden määrää, mikä ei ollut mahdollista barometrikyselyssä. Objektiivisten mittarien avulla saadut vaikean astman luvut ovat kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin potilaiden subjektiiviset arviot sairauden vaikeudesta (1313 von Bülow A, Backer V, Bodtger U ym. The level of diagnostic assessment in severe asthma: A nationwide real-life study. Respir Med 2017;124:21–9.). Tämän kyselytutkimuksen perusteella suomalaisista astmaa sairastavista alle 3 %:lla on vaikeat oireet, mikä on kansainvälisessä vertailussa pieni luku. Allergista nuhaa potilaat pitävät tavallisesti vaikeampana kuin lääkärit (1414 Worth A, Hammersley V, Knibb R ym. Patient-reported outcome measures for asthma: a systematic review. NPJ Prim Care Respir Med 2014;24:14020.).

Kauppinen ym. seurasivat 122:ta aikuista astmapotilasta kymmenen vuotta Etelä-Karjalassa (1515 Schatz M. A survey of the burden of allergic rhinitis in the USA. Allergy 2007;62 suppl 85:9–16.). He arvioivat sairauden hallintaa kansainvälisten, osin objektiivisten kriteerien perusteella (yö- ja päiväoireet, avaavan lääkkeen käyttö, keuhkofunktio). Seurannan lopussa astma oli joko täysin tai osittain hallinnassa 75 %:lla potilaista eli neljäsosalla siinä oli korjattavaa. Barometritutkimus heijastaa hyvin potilaiden käsitystä astman vaikeudesta, mutta se saattaa antaa hoitotasapainosta liian hyvän kuvan. Tähän viittaa se, että vastanneista 16 % oli käynyt päivystyksessä ja 6 % oli tarvinnut sairaalahoitoa sairautensa takia vuoden aikana.

Astman vuoksi lääkärin vastaanotolla käyneiden määrä hieman väheni vuodesta 2010 ja päivystyskäyntien määrä puolestaan aavistuksen lisääntyi. Näyttää siltä, että kiireetöntä vastaanottotoimintaa ei kannata enää pyrkiä supistamaan, sillä muuten päivystyskäyntien määrä voi kääntyä pysyvämpään nousuun. Emme ole kuitenkaan arvioineet sitä, oliko päivystyskäyntejä raportoivilla myös kiireettömiä lääkärikäyntejä eli kuvastaako päivystyskäyntien lisääntyminen todella oireilun vaikeutta vai ongelmia palvelujen saatavuudessa.

Lue myös

Siedätyshoitoa saavien määrä pysyi ennallaan (1,6 % ja 1,5 %) eli melko vähäisenä. Hoitosuosituksissa lievää ja keskivaikeaa allergista nuhaa suositellaan hoidettavaksi paikallishoitovalmisteilla ja antihistamiineilla (1616 Kauppinen R, Vilkka V, Hedman J. Ratkaiseeko ensimmäisen vuoden hoitotulos astmapotilaan pitkäaikaisennusteen? Suomen Lääkäril 2016;71:2867–72.,1717 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä. Siedätys­hoito. Käypä hoito -suositus 9.11.2011. www.kaypahoito.fi). Vaikea allerginen nuha on siedätyshoidon aihe. Todennäköisesti vaikeaksi allergiansa arvioivien joukossa on myös ruoka-allergisia, mutta kokonaisuudessaan vaikean allergian esiintyvyys ja siedätyshoitoa saavien määrä vaikuttavat vastaavan toisiaan melko hyvin. Silti siedätyshoitoa tulee kehittää ja siirtää päätöksiä varsinkin kotona toteutettavasta siitepölyjen kielenalushoidosta perusterveydenhuoltoon.

Hengenahdistus, hengästyminen ja nenän tukkoisuus ovat hankalimpia oireita. Nuhaisuus, nenän tukkoisuus ja valuminen haittaavat arkielämää jopa enemmän kuin astma (99 Salo T, Peura S, Salimäki J, Maasilta P, Haahtela T, Kauppi P. Need for medication and stuffy nose predict the severity of allergic rhinitis. Asia Pac Allergy 2016;6:133–5.). Yhdysvalloissa allergisista nuhapotilaista 62,6 %:lla nuha arvioitiin keskivaikeaksi tai vaikeaksi (1414 Worth A, Hammersley V, Knibb R ym. Patient-reported outcome measures for asthma: a systematic review. NPJ Prim Care Respir Med 2014;24:14020.), ja osuus on yli kaksinkertainen allergiabarometrin tulokseen verrattuna (23,3 %). Englantilaisen tutkimuksen mukaan nuorilla allerginen nuha ja sen hoidon tarve ovat yhteydessä huonompiin koetuloksiin siitepölykauden aikana (1818 Kauppi P, Kukkonen K. Kenelle siedätyshoitoa? Suom Lääkäril 2017;72:1155–8.).

Kyselytutkimus kattaa koko Suomen ja yli puolet apteekeista osallistui. Kysely painottuu aikuisiin, aktiivista astmaa ja allergiaa sairastaviin, koska kysely tehtiin lääkkeitä ostaville. Tulosten arviointia rajoittaa se, ettei tietoja voida yhdistää allergiatesteihin tai keuhkojen toimintakokeisiin. Vertailuaika on melko lyhyt, mutta tuloksia voidaan kuitenkin verrata myös 2000-luvun alun ja osin myös 1990-tietoihin.

Päätelmät

Nuhaisuus ja tukkoisuus haittaavat arkielämää jopa enemmän kuin astma.

Pitkäaikaista astmaa sairastavista vain pieni osa kärsii vaikeasta astmasta; osuus on kuuden viime vuoden aikana pysynyt muutamassa prosentissa. Kansallisen allergiaohjelman aikana astma on edelleen jonkin verran lieventynyt potilaiden oman arvion perusteella.

Päivystyskäyntien määrän pieni lisääntyminen viittaa siihen, että oireiden merkittävää vähenemistä ei ole enää odotettavissa nykyisillä hoitotavoilla. Aika näyttää, miten uudet digitaaliset tiedonhankinta- ja ohjausvälineet muuttavat tilannetta. Vuonna 2012 FINRISK-tutkimuksen mukaan noin 10 % aikuisväestöstä sairasti lääkärin diagnosoimaa astmaa (1919 Walker S, Khan-Wasti S, Fletcher M, Cullinan P, Harris J, Sheikh A. Seasonal allergic rhinitis is associated with a detrimental effect on examination performance in United Kingdom teenagers: case-control study. J Allergy Clin Immunol 2007;120:381–7.). Astma on niin yleinen sairaus, että avohoidon järjestelyt ja saatavuus ovat avainasemassa sairauden väestötason hallinnassa. Vaikean astman seuranta tulee keskittää pääosin erikoislääkäreille, jotka harkitsevat myös uusien biologisten hoitojen tarpeen (2020 Jousilahti P, Haahtela T, Laatikainen T, Mäkelä M, Vartiainen E. Asthma and respiratory allergy prevalence is still increasing among Finnish young adults. Eur Respir J 2016;47:985–7.). Saumaton hoitointegraatio on välttämätöntä ohjattaessa suurta potilasjoukkoa käyttämään terveydenhuollon palveluja järkevästi. Astman hoidossa on edelleen parantamisen varaa.

TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN

Kansainväliset arviot vaikean astman esiintyvyydestä astmapotilailla ovat yleensä 5–10 %:n luokkaa.

Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä astman aiheuttamien haittojen vähentämiseksi astmaohjelman 1994–2004 ja allergiaohjelman 2008–2018 avulla.

Allergiaohjelman yksi keskeinen tavoite on parantaa vaikean allergian ja astman hoitoa.

TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI

Apteekkien barometrikyselyssä vuonna 2016 vaikeaa astmaa sairasti 2,5 % sellaisista astmalääkkeitä ostavista potilaista, joilla on Kelan myöntämä erityiskorvausoikeus säännölliseen lääkitykseen.

Vaikeaa astmaa sairastavien osuus on edelleen pienentynyt verrattuna apteekeissa aikaisemmin tehtyihin barometrikyselyihin.

Vaikea astma aiheuttaa edelleen paljon poissaoloja, päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja.

Kirjoittajat
Juha Jantunen
FT, tutkija
Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti
juha.jantunen@allergia.fi
Tari Haahtela
professori emeritus
Johanna Salimäki
FaL, asiantuntijaproviisori
Suomen Apteekkariliitto
Anna Pelkonen
LT, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, hallinnollinen ylilääkäri
HYKS, Iho- ja allergiasairaala
Mika Mäkelä
LT, professori, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri
HYKS, Iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto
Paula Kauppi
LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HYKS, Iho- ja allergiasairaala
Sidonnaisuudet

Juha Jantunen, Tari Haahtela: 
Ei sidonnaisuuksia

Johanna Salimäki: Luentopalkkiot (Farmasian oppimiskeskus).

Anna Pelkonen: Luentopalkkiot (Orion).

Mika Mäkelä: Luentopalkkiot (ALK, Astra Zeneca, Mylan, Orion).

Paula Kauppi: Konsultointipalkkiot (GSK, Teva), luentopalkkiot (Boehringer Ingelheim, Filha, Ratiopharm), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Fimea, Best Practice), matka-, majoitus- ja kokouskulut (GSK, Novartis, Teva), Allergiaohjelman sihteeristön jäsen.

Kirjallisuutta
1
Haahtela T, von Hertzen L, Mäkelä M, Hannuksela M ja allergiatyöryhmä. Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 − aika muuttaa suuntaa. Suom Lääkäril 2008;63:9–21.
2
Erkkola ML, Saloheimo T, Hauta-alus H ym. Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää käytänteitä uusimalla. Suom Lääkäril 2016;71:1–9.
3
Haahtela T, Valovirta E, Hannuksela M ym. Kansallinen allergia­ohjelma 2008–2018 puolivälissä – suunnanmuutos tuo tuloksia. Suom Lääkäril 2015;70:2165–73.
4
Haahtela T, Valovirta E, Bousquet J, Mäkelä M, and the allergy programme steering group. The Finnish Allergy Programme 2008–2018 works. Eur Respir J 2017;49:1–6. Editorial.
5
Kauppi P. Onko aikuisten astman taudinkuva muuttunut? Suom Lääkäril 2015;70:1811–7.
6
Klaukka T, Hirvonen A, Peura S, Päkkilä H. Astman hoitotilanne vuonna 2001. Astmabarometrin keskeiset tulokset. Suom Lääkäril 2002;57:292–4.
7
Klaukka T, Hirvonen A, Karhula K, Peura S. Hyviä ja huonoja uutisia astmasta. Astmabarometrin 2004 keskeiset tulokset. Suom Lääkäril 2004;42:4002–4.
8
Kauppi P, Peura S, Salimäki J, Järvenpää S, Linna M, Haahtela T. Reduced severity and improved control of self-reported asthma in Finland during 2001–2010. Asia Pac Allergy 2015;5:32–9.
9
Salo T, Peura S, Salimäki J, Maasilta P, Haahtela T, Kauppi P. Need for medication and stuffy nose predict the severity of allergic rhinitis. Asia Pac Allergy 2016;6:133–5.
10
Haahtela T, Laitinen LA. Asthma programme in Finland 1994–2004. Report of a Working Group. Clin Exp Allergy 1996;26 suppl 1:1–24.
11
Haahtela T, Pietinalho A, Tuomisto LE ym. Suomalainen astma­ohjelma 10 vuotta − suuri muutos parempaan. Suom Lääkäril 2006;61:4369–78.
12
Suruki RY, Daughtery JB, Boudiaf N, Albers FC. The frequency of asthma exacerbations and healthcare utilization in patients with asthma from the UK and USA. BMC Pulm Med 2017;17:74.
13
von Bülow A, Backer V, Bodtger U ym. The level of diagnostic assessment in severe asthma: A nationwide real-life study. Respir Med 2017;124:21–9.
14
Worth A, Hammersley V, Knibb R ym. Patient-reported outcome measures for asthma: a systematic review. NPJ Prim Care Respir Med 2014;24:14020.
15
Schatz M. A survey of the burden of allergic rhinitis in the USA. Allergy 2007;62 suppl 85:9–16.
16
Kauppinen R, Vilkka V, Hedman J. Ratkaiseeko ensimmäisen vuoden hoitotulos astmapotilaan pitkäaikaisennusteen? Suomen Lääkäril 2016;71:2867–72.
17
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä. Siedätys­hoito. Käypä hoito -suositus 9.11.2011. www.kaypahoito.fi
18
Kauppi P, Kukkonen K. Kenelle siedätyshoitoa? Suom Lääkäril 2017;72:1155–8.
19
Walker S, Khan-Wasti S, Fletcher M, Cullinan P, Harris J, Sheikh A. Seasonal allergic rhinitis is associated with a detrimental effect on examination performance in United Kingdom teenagers: case-control study. J Allergy Clin Immunol 2007;120:381–7.
20
Jousilahti P, Haahtela T, Laatikainen T, Mäkelä M, Vartiainen E. Asthma and respiratory allergy prevalence is still increasing among Finnish young adults. Eur Respir J 2016;47:985–7.
21
Viinanen A, Laitinen T. Astman hoito uudessa murroksessa – ­täsmähoitoon biologisilla lääkkeillä? Duodecim 2016;132:405–6.
English summary

Asthma and allergy are becoming less severe in Finland – pharmacy barometer surveys in 2010 and 2016

Background

Barometer surveys were carried out in Finnish pharmacies to follow severity of asthma and allergy symptoms, use of drugs and need for healthcare. Repeat surveys in 2010 and 2016 evaluated the effectiveness of the Finnish Allergy Programme 2008–2018.

Methods

Patients who purchased asthma or allergy drugs participated the surveys in 2016 (n = 956) and in 2010 (n = 1114). Five hundred and seventy patients in 2016 (60%, mean age 53 years, 76% women), and 655 patients in 2010 (59%, mean age 51 years, 72% women) were entitled to special reimbursement of asthma drugs. We compared the severity of symptoms in these asthma patients in 2016 and 2010.

Results

Of the respondents 2.5% estimated they had severe asthma in 2016 compared with 3.8% six years earlier. The most significant symptoms were dyspnoea, shortness of breath and nasal congestion. Shortness of breath and wheezing disabled the patients significantly less in 2016. The number of people who had woken up almost every night due to asthma had decreased from 15 to 8%. Severe allergic symptoms among asthmatics had decreased from 1.9 to 1.1%. Sixteen per cent of patients reported an asthma emergency visit and 6% had been hospitalized during the past year.

Conclusions

Asthma patients continue to improve in Finland and only a few report severe symptoms. Altogether, asthma and allergy symptoms became slightly milder from 2010 to 2016. Disability, emergency visits and hospitalizations can be further reduced.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.