Allergia, infektiot ja 1 tyypin diabetes

Allergiset taudit ovat nopeasti yleistyneet kehittyneissä maissa. Samanaikaisesti myös useiden autoimmuunitautien, kuten tyypin 1 diabeteksen, esiintyvyys on lisääntynyt. Mahdollisen selityksen tarjoaa hygieniahypoteesi, jonka mukaan vähentynyt varhaislapsuuden aikainen mikrobialtistus ei riittävästi stimuloi kehittyvää immuunijärjestelmää, minkä seurauksena esiintyy lisääntyvässä määrin allergiaa ja autoimmuunitauteja.

Tapio Seiskari

Gosereliini suojaa munasarjoja solunsalpaajahoidon aikana

Solunsalpaajahoitojen aikana premenopausaalisen naisen kuukautiskierto häiriintyy ja osalla potilaista on selviä vaihdevuosioireita. Hoitojen jälkeen munasarjojen toiminta on monilla potilailla heikentynyt ja raskauden todennäköisyys etenkin alkyloivien lääkkeiden käytön jälkeen on pienentynyt. Gosereliini näyttää suojaavan munasarjoja, kun sitä annetaan solunsalpaajahoitojakson ajan.

Sirkku Jyrkkiö

Statiinit ja haurastuminen

Statiinien käyttöön on liittynyt lihaskipuja, ja vanhuksilla niiden on epäilty heikentävän lihasvoimaa. Toisaalta perifeerisen verenkierron paraneminen voisi vaikuttaa myös päinvastaisesti. On esitetty, että perifeeristä valtimotautia sairastavat hyötyvät statiineista kävelynopeudella mitattuna. Sen sijaan sellaisilla statiinien käyttäjillä, joilla ei ollut perifeeristä valtimotautia, tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Kaisu Pitkälä

Mitä kustannusvaikuttavuusanalyysit kertovat tupakasta vieroituksen terveysvaikutuksista?

Tupakasta vieroitus on kliinisesti vaikuttava interventio ja vieroituslääkkeiden käyttö kustannusvaikuttavuudeltaan parhaita toimenpiteitä terveydenhuollossa. Kuitenkin vain 15 % lopettajista käyttää nikotiinikorvaushoitoa ja vain 2 % lääkärin määräämää lääkettä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata keskeiset tulokset varenikliinin kustannusvaikuttavuutta erilaisissa suomalaisissa potilasryhmissä selvittäneistä tutkimuksista ja arvioida niiden perusteella tupakasta vieroitukseen liittyviä kliinisiä hyötyjä.

Mikko Puhakka, Kari Linden, Jarmo Hahl, Heikki Ekroos

Tulehduskipulääkkeet riski sydäninfarktin jälkeen

Tulehduskipulääkkeiden COX-1- tai COX-2-entsyymeihin painottuva vaikutus muovaa niiden vaikutusprofiilia. Asetyylisalisyylihappo estää COX-1:tä vähentäen tromboksaanin tuotantoa, ja tämä estää verihiutaleiden aggregaatiota. Muiden tulehduskipulääkkeiden vaikutus kohdistuu ainakin osin enemmän COX-2:een, mikä tehostaa niiden anti-inflammatorisia, antipyreettisiä ja analgeettisia vaikutuksia. Melko pian markkinoilletulon jälkeen selektiivisten COX-2:n estäjien havaittiin lisäävän sydäninfarktin riskiä. Tanskassa selvitettiin rekistereistä, miten antitromboottista hoitoa saavilla sydäninfarktipotilailla samanaikainen muiden tulehduskipulääkkeiden (NSAID) käyttö oli yhteydessä vuotoriskiin ja sydän- ja verisuonitautitapahtumiin.

Kaisu Pitkälä

Leikkauksia kannattaa lykätä pallolaajennuksen jälkeen

Sydänpotilaan leikkaustoimenpiteisiin liittyy jo sinänsä lisääntynyt sydänkomplikaatioiden vaara, jonka suuruuteen vaikuttavat sydänsairauden ja toimenpiteen vaikeus. Vastikään asennettuun sepelvaltimostenttiin näyttää myös kehittyvän leikkauksen jälkeen normaalia helpommin tukkivaa hyytymää, joka voi aiheuttaa ison sydäninfarktin tai johtaa kuolemaan. Laajan amerikkalaisen selvityksen mukaan näyttää järkevältä pyrkiä lykkäämään elektiivisiä leikkauksia vähintään puolen vuoden päähän pallolaajennushoidosta.

Juhani Airaksinen

Konjugaattirokotteen teho pneumokokkitauteihin on nyt osoitettu

Pneumokokkitautien ehkäisyyn on THL:n mukaan Suomessa käytettävissä kaksi konjugaattirokotetta ja yksi polysakkaridirokote, jotka eroavat toisistaan sekä suojaavien serotyyppien määrän osalta että immunologisesti: polysakkaridirokote ei herätä immunologista muistia, konjugaattirokotteet herättävät. Konjugaatit suojaavat pneumokokin aiheuttamilta limakalvoinfektioilta ja nenänielukantajuudelta, polysakkaridirokote ei.

Heikki Ekroos

Lannerangan ja reisiluun kaulan luunmäärän muutokset nivelreumassa ja premenopaussissa

Luun määrää ja luuntiheyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kahdessa nivelreumapotilaiden seurantatutkimuksessa ja lastenreumaa sairastavien nuorten aikuisten poikittaistutkimuksessa. Nivelreumapotilaiden osteoporoosilääkkeiden käyttöä vuosina 2000-2007 tutkittiin Kansaneläkelaitoksen rekistereistä huomioiden kortisonia käyttävien nivelreumapotilaiden luuston suojaaminen.

Harri Hämäläinen

Tulehdusgeenit säätelevät HDL-hiukkasten määrää ja laatua

Väitöstyössä etsittiin geenejä suomalaisessa väestössä, joiden eri muodot voivat altistaa matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle. Useita uusia matalalle HDL-kolesterolipitoisuudelle altistavia geenimuotoja löydettiinkin, joista useat on aikaisemmin yhdistetty immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktion käynnistymiseen, mutta joiden yhteyttä rasva-aineenvaihduntaan ei ole aiemmin tunnettu. Osalla tutkittavista osoittautui olevan geneettinen alttius rasvakudoksen ja verenkierron matala-asteiseen tulehdukseen. Mitä enemmän tulehdusgeenien luentaa lisääviä geenimuotoja henkilöllä esiintyi, sitä voimakkaampi tulehdustila elimistöön kehittyi, ja sitä matalampi oli myös tutkittavien HDL-kolesterolipitoisuus. Tällainen tulehdus voi estää kolesterolin siirtymistä rasva- ja tulehdussoluista verenkiertoon, jolloin kolesteroli kertyy verisuonen seinämään ja HDL-kolesterolin pitoisuus veressä pienenee.

Pirkka-Pekka Laurila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030