Paranemisvasteen patobiologia aivovaltimonpullistuman endovaskulaarisen hoidon jälkeen

Lukinkalvonalinen verenvuoto aiheuttaa pysyvän neurologisen haitan tai kuoleman valtaosalle potilaista. Aivovaltimopullistumia voidaan hoitaa joko mikrokirurgisella leikkauksella tai tukkimalla pullistuma suonensisäisesti. Suonensisäiset hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet merkittävästi, mutta edelleen osaa pullistumista ei voida tällä menetelmällä hoitaa ja ajoittain hoidon tulos ei ole pitkällä aikavälillä pysyvä.

Serge Marbacher

Mitokondrion DNA:n ylläpidon häiriöt neuromuskulaaritaudeissa ja valproaatin maksatoksisuudessa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitokondrion DNA:n ylläpidon häiriöiden geneettistä taustaa ja niihin liittyviä kliinisiä taudinkuvia. Tutkimuksessa selvitettiin myös POLG1-mutaatioihin liittyviä taudinkuvia ja POLG1-mutaatioihin liittyvän akuutin maksavaurion taustaa. Valproaatin vaikutusta mitokondrioiden toimintaan tutkittiin kokeellisessa maksasolumallissa.

Tuomas Komulainen

Likvorinäytteen määrä ennustaa päänsärkyä

Yli 30 millilitran selkäydinnestenäytteen ottaminen aiheuttaa merkitsevästi useammin päänsärkyä kuin pienempi näytemäärä. Retrospektiivisessä yhdysvaltalaistutkimuksessa analysoitiin erikseen välittömästi tulevan päänsäryn, 24 tunnin kuluttua esiintyvän päänsäryn ja useita päiviä jatkuvan, veripaikkaa vaativan päänsäryn yleisyys ja näitä ennustavat tekijät.

Pertti Saloheimo

Tuberkuloosi-infektion diagnostisten merkkiaineiden karakterisointi

Väitöskirjatyössä selvitettiin M. tuberculosis -pintaproteiinin, heparin-binding-hemagglutiniinin (HBHA), diagnostista käyttömahdollisuutta eroteltaessa rokotetussa väestössä infektion eri asteita. Tarkoituksena oli myös tutkia konsentroinnin vaikutusta M. tuberculosis -bakteerin glykolopidiä, lipoarabinomannaania mittaavan virtsan antigeenitestin ominaisuuksiin aktiivin tuberkuloosin diagnostiikassa sekä selvittää granzyme B:tä, perforiiniä ja gammainterferonia tuottavien sekä CD107a-degranulaatiofaktoria ekspressoivien sytotoksisten T-lymfosyyttien soveltuvuutta infektion asteiden erotteluun. Väitöskirjastyössä selvitettiin myös IFN-γ, IL-17, IL-4, IL-4δ2 ja Forkhead box P3 (FoxP3) -mRNA-ekspressiotasojen toimivuutta infektion asteiden erottelussa.

Laura Savolainen

Angiopoietiinien merkitys sydämensiirteen iskemia-reperfuusiovauriossa

Elinsiirrettä irrotettaessa verenkierto katkaistaan ja elin jäähdytetään kudosvaurion minimoimiseksi. Verenkierron palauttaminen siirteeseen aiheuttaa paradoksaalisesti iskemia-reperfuusiovaurion, johon liittyy verisuoniston seinämän aktivoituminen ja synnynnäisen immuniteetin aiheuttama neutrofiili- ja makrofagivaltainen tulehdusreaktio. Tämä alkuvaiheen tulehdusreaktio altistaa elinsiirteen myöhäisvaiheen krooniselle tulehdusreaktiolle, jonka vuoksi siirteen toiminta voi pettää. Sydän on erityisen herkkä hapenpuutteelle, minkä vuoksi sydänsiirteen iskemia-aika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Pidentynyt iskemia-aika sairaaloiden välisen pitkän matkan tai teknisesti vaikean leikkauksen vuoksi on itsenäinen riskitekijä myöhään kehittyvälle hyljintäreaktiolle.

Simo Syrjälä

Luuytimen mesenkymaalisten kantasolujen systeeminen annostelu

Kantasolujen istutus voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta annostelu verenkiertoon on helposti lähestyttävin ja nopein tapa ja ainoa mahdollisuus sellaisten tautitilojen hoidossa, jossa ei ole tiettyä kohdekudosta. Huolimatta tutkimusten runsaasta määrästä verenkiertoannosteluun ja sitä kautta solujen kohdekudokseen hakeutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä ymmärretään puutteellisesti. Erityisenä ongelmana nähdään solujen taipumus hakeutua muiden kohdekudosten kustannuksella runsain määrin keuhkokudokseen, mihin liittyy myös turvallisuusnäkökohtia.

Tuomas Mäkelä

Sappikivut voivat jatkua kolekystektomian jälkeen

Oireisen sappikivitaudin hoito on useimmiten sappirakon poisto. Suomessa tehdäänkin vuosittain noin 8 000 kolekystektomiaa, niistä nykyisin 70-80 % tähystyksessä. Kun potilas valittaa ylävatsakipuja erityisesti ruokailuun liittyen, pitäisi oppikirjan mukaan ensin tehdä gastroskopia. Jos se on normaali, täydentävänä tutkimuksena tehdään ylävatsan kaikukuvaus. Silloin jopa 10-30 %:lta potilaista löytyy sappikivet. Suoraviivainen kirurgi leikkaa sappikivet pois ja luulee näin auttavansa potilasta, mutta auttaako se?

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030