Lonkan kokometallisten pinnoitetekonivelten keskipitkän aikavälin tulokset

Perinteisten metalli-muoviliukuparia käyttävien lonkkatekonivelten huonot tulokset nuorilla ja aktiivisilla potilailla johtivat eri tekonivelkonseptien aktiiviseen kehitystyöhön 1990-luvun loppupuolella. Kokometallisten pinnoitetekonivelten käyttö lisääntyi nopeasti 2000-luvun alussa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2008 ilmaantuivat kuitenkin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan kokometallisen lonkantekonivelen saaneilla potilailla oli havaittu lonkan ympäryskudosten tulehdusreaktioita, eli ns. metallireaktioita.

Aleksi Reito

Hoitajien koulutus vähentää vanhusten monilääkityksen haittoja

Vanhusten monilääkitys aiheuttaa kaatumisia, kognitiivista heikkenemistä, erilaisia lääkehaittoja sekä sairaalahoitojaksoja. Tarpeettoman monilääkityksen purkaminen on haastavaa niin avohoidossa kuin hoivakodeissakin. Aikaisempien tutkimusten mukaan koulutusinterventioilla ja farmaseuttien toteuttamalla lääkityksen kokonaisarvioinnilla voidaan vähentää tarpeetonta monilääkitystä.

Helena Liira

Siltahoito ongelmallinen myös yleiskirurgiassa

Tehokas antikoagulaatiohoito lisää vääjäämättä leikkauksiin liittyvää vuotoriskiä. Ongelmaa on pyritty empiiriisesti hallitsemaan ns. siltahoidolla, siis keskeyttämällä varfariinilääkitys ennen toimenpidettä ja aloittamalla tilalle hepariinilääkitys. Siltahoito on vakiintunut hoitokäytännöksi, vaikka sen hyödyistä ei ole juurikaan tutkimustietoa. Uusien tutkimusten mukaan rutiinityössä toteutettu siltahoito ei kuitenkaan näytä olevan se keino, jolla toimenpidekomplikaatioita voidaan vähentää.

Juhani Airaksinen

Sähköhoito tehoaa vaikeahoitoiseen skitsofreniaan

Kolmasosa skitsofreniaa sairastavista ei hyödy tavanomaisista antipsykooteista. Tätä potilasryhmää hoidetaan tavallisimmin klotsapiinilla, joka on selvästi tehokkain antipsykootti, mutta aiheuttaa valitettavan runsaasti sivuvaikutuksia. Klotsapiini tehoaa kuitenkin vain alle puoleen muille antipsykooteille resistenteistä potilaista. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään ensimmäisessä etenevässä ja satunnaistetussa tutkimuksessa, tehoaako sähköhoito klotsapiinille resistenttiin skitsofreniaan.

Tero Taiminen

Sosiaaliryhmien väliset erot sepelvaltimotaudin sairaalahoidossa ja hoidon vaikuttavuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin sepelvaltimotoimenpiteiden ja hoitotulosten sosiaaliryhmien välisiä eroja 1990-l. Sosiaaliryhmän osoittimina käytettiin ammattiin perustuvaa sosioekonomista asemaa, koulutusta ja tuloja. Lisäksi selvitettiin kajoavien toimenpiteiden tarjonnan lisääntymisen, seuranta-ajan pituuden, liitännäissairauksien, sairauden vaikeusasteen ja alueellisten toimenpidemäärien vaihtelun vaikutusta eroihin. Tutkittiin myös, onko samanlaisia sosiaaliryhmien välisiä eroja kajoavissa toimenpiteissä ja sepelvaltimotaudin hoitotuloksissa kroonista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, jotka ovat jo hoidon piirissä, verrattuna potilaisiin, joiden ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista oli äkillinen sydänkohtaus.

Tiina Hetemaa

Huimauspotilaiden psyykkiset oireet

Väitöskirjan ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ménière´n tautia sairastavien hallintakykyä koherenssikyselyn avulla. Aineisto on kerätty 547 postikyselyyn vastanneelta Suomen Ménière´-liiton jäseneltä. Psykiatristen oireitten esiintyvyyttä arvioitiin tutkimuksissa toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa. Tutkimusryhmä koostui 100 satunnaisotoksella valitusta henkilöstä, jotka raportoivat kiertohuimausta huimauksen esiintyvyyden selvittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa Helsingin Yliopistosairaalan alueella. Heille tehtiin sekä neuro-otologinen tutkimus että psykiatrinen arvio kyselylomakkeella. Neljännessä tutkimuksessa psykiatristen oireitten esiintyvyyttä tutkittiin 119 lapsi- ja nuorisopotilaan aineistosta, joita oli alun perin arvioitu Helsingin Yliopistosairaalan korvaklinikalla huimauksen vuoksi.

Sirpa Ketola

Potilaat yliarvioivat hoidon vaikutuksia ja aliarvioivat haittoja

Terveydenhuollon palvelujen käyttö jatkaa kasvuaan, ja yksi syy tähän on joidenkin hoitomuotojen turha käyttö. Sekä ylihoitoa että ylidiagnostiikkaa esiintyy, mutta näiden ilmiöiden yleisyyttä ja taustatekijöitä ei tunneta vielä tarkkaan. Tarpeettoman hoitamisen syitä on tutkittu, ja potilaiden odotuksilla näyttää olevan osuutta asiaan. Usein se, että tutkimuksia tehdään paljon ja hoitokeinoja on useita, merkitsee potilaan mielestä hyvää hoitoa. Monesti myös terveydenhuollon ammattilaisten palkitsemisjärjestelmät ovat sellaisia, että ne suosivat interventioita.

Helena Liira

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030