YK:n kidutuksen uhrien päivää vietetään 26. kesäkuuta Kidutettujen kuntoutuskeskus auttaa Suomessa noin 100 uhria vuodessa

Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälistä kidutuksen uhrien päivää vietetään 26. kesäkuuta. Tuolloin on kulunut tasan 12 vuotta siitä, kun YK:n hyväksymä kidutuksen vastainen sopimus tuli voimaan.

Mika Vehkasaari

Pienten keskosten neurologiset oireet, riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 alle 1 000 gramman painoista pikkukeskosta. Heistä noin 70 % selviää varhaisongelmista hengissä. CP-vammaisuutta esiintyy koko väestössä noin 0,2 %:lla mutta pikkukeskosista 10-20 %:lla. Lieviä neurologisia oireita, kuten motorista kömpelyyttä, keskittymisvaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai lievää puheenkehityksen viivettä ilmenee koko väestössä noin 10 %:lla, mutta pikkukeskosilla niiden yleisyys on eri tutkimusten mukaan 25-45 %.

Teija Salokorpi

Lapsuusiän syövän vaikutus elämänlaatuun

Alle 15-vuotiailla lapsilla todetaan noin 150 syöpätapausta vuosittain. Nykyaikaisten yhdistelmähoitojen sekä tukihoitojen avulla pysyvä paraneminen on mahdollista noin kolmelle neljästä sairastuneesta kaikki syöpätyypit huomioon ottaen. Onkin arvioitu, että vuonna 2010 on 15-45-vuotiaassa väestönosassa neljä henkilöä tuhannesta lapsuusiän syövästä parantuneita.

Päivi Lähteenmäki

Uusillä yhdistelmä-hoidoilla hyvä teho munasarjasyövässä in vitro

Munasarjasyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin naisten pahanlaatuinen sairaus. Vuosittain todetaan yli 500 uutta tapausta. Epämääräisen oireiston vuoksi 2/3 tapauksista todetaan pitkälle edenneessä taudin vaiheessa ja leikkaushoidon jälkeen potilaat saavat lähes poikkeuksetta solunsalpaajahoitoa. Platinayhdisteet (sisplatiini ja karboplatiini) ovat tavallisimpia solunsalpaajia munasarjasyövän hoidossa, ja platinapohjaisilla yhdistelmähoidoilla saavutetaankin ensihoidossa vaste 60-80 %:ssa tapauksista. Ennustetta huonontavat solunsalpaajaresistenssin kehittyminen hoidon kuluessa sekä syövän taipumus uusiutua.

Pirjo Engblom

Luun morfogeneettisen proteiinin toiminta luukasvaimissa

Luu on tukikudoksen erilaistunut muoto, jolla on useita tärkeitä tehtäviä. Luu muodostaa ihmisen tukirangan, joka ylläpitää mineraalitasapainoa ja on siten tärkeä säilytyspaikka eräille epäorgaanisille ja orgaanisille aineille. Luusta 30-35 % on orgaanista ainesta ja 65-70 % epäorgaanista suoloja. Orgaanisesta osasta yli 90 % on kollageenia. Loput alle 10 % muodostuu muista proteiineista kuin kollageenista, luun soluista sekä niiden biologiaan vaikuttavista mielenkiintoisista kasvutekijöistä.

Minna Laitinen

Lyhyesti: Endometriumsyövän riskitekijät tarkentuvat

Sokeritauti, verenpainetauti ja ylipaino ovat klassisia endometriumsyövän riskitekijöitä. Näitä ovat myös anovulatooriset hormoonitoiminnan häiriöt, jatkuva kohdun estrogeenistimulaatio ilman gestageenivaikutusta sekä korkeat estrogeeni- ja androstendionitasot. Monet näistä riskitekijöistä voidaan yhdistää enemmän tai vähemmän kiinteästi hyperinsulinemiaan ja insuliiniresistenssin lisääntymiseen. Tuoreet havainnot viittaavat endometriumin IGF- ja IGF-sitojaproteiinien (insuliininkaltainen kasvutekijä) merkitykseen tämän syövän synnyssä. Hyperinsulineminen ympäristö alentaa IGF-sitojaproteiinin tuotantoa, jolloin paikallinen voimakas IGF-vaikutus lisää endometriumsolujen mitogeenistä aktiivisuutta ja vaikuttaa karsinogeenisesti. Näillä potilailla tavallinen ylipaino ja rasvakudoksen suuri määrä on hyperinsulinismin eräs muu seuraus. Rasvakudos metaboloi androgeenejä estrogeeneiksi, jotka puolestaan lisäävät IGF-aktiviteettia ja syövän riski edelleen nousee. Progesteronin suojaava vaikutus voisi puolestaan perustua sen ominaisuuteen lisätä IGF-sitojaproteiinin määrää. Hyperinsulinismi vaikuttaa myös ovarion IGF-aktiivisuuteen ja muuttaa sekä pre- että postmenopausaalista ovarion steroidituotantoa. On epäilty, että erityisesti puberteetin aikana vallitseva insuliiniresistenssin lisääntyminen voisi pysyvästi muuttaa ovarion hormoonituotannon endometriumsyövän myöhemmälle ilmaantumiselle otolliseksi. Dieetin ja liikunnan merkitys hyperinsulinismin ongelmien vähentämiseksi saattaa olla tärkeää myös tämän länsimaissa yleisimmän gynekologisen syövän ehkäisemiseksi.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Plasmafereesi aivosillan myelinolyysiin

Vaikean hyponatremian korjaamisen aikana tai jälkeen tapahtuu joissakin tapauksissa sentraalisen aivosillan myelinolyysi, joka voi aiheuttaa irreversiibelin dysartrian ja raajahalvauksia. Itävallasta raportoidaan kolme potilastapausta, joissa käytettiin plasmafereesiä/plasmanvaihtoa tämän vaikean tilan hoitamiseen. Hyponatremian korjaamisen jälkeen potilaat menivät veteliksi ja pareettisiksi. 2-7 viikon aikana vaihdettiin 5-25 litraa plasmaa ja potilaat toipuivat myelinolyysistä lähes täysin. Tällainen kevyenlainen plasmafereesi saattaa poistaa myelinotoksisia substansseja, mikä ehkäisee pysyvät vauriot.

Robert Paul

Lyhyesti: Pyruvaatista potkua

Vanhaa kunnon palorypälehappoa on kokeiltu sydämen vajaatoimintaan. Pyruvaattihan on tuttu glykolyysin välituote, ja osan sydäninsuffisienssin problematiikkaa on arveltu voitavan korjata antamalla pyruvaattia intrakoronaarisesti sydänlihaksen energiatasapainon optimoimiseksi. 15 minuutin pyruvaatti-infuusio 8:lle NYHA III -luokan insuffisienssipotilaalle suurensi sykevolyymi-indeksiä 38 %, laski keuhkojen kapillaarikiilapainetta 36 %, laski sykettä 36 % ja suurensi cardiac indeksiä 23 %. Valtimopaine pysyi vakaana. Näyttää siis hyvältä lääkkeeltä verrattuna esim. katekoliamiineihin, mutta antotavan soisi olevan mukavampi.

Robert Paul

Haluavatko vanhemmat antibioottikuurin virustautia sairastavalle lapselleen?

Mikrobien antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi olisi oleellista, että bakteerilääkkeitä määrättäisiin ainoastaan bakteeritauteihin. Kalifornialaistutkijat päättivät selvittää, millaisissa avohoidon tilanteissa lääkettä annetaan myös virusperäisiksi oletettuihin tauteihin. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli kysymys, kuinka vanhempien toiveet ja lääkärin oletukset niistä vaikuttivat mikrobilääkemääräyksiin. Tutkimuskohteen muodostivat 306 akuutisti sairasta lasta, heidän vanhempansa sekä 10 lapsia kahdella eri päivystysvastaanotolla hoitanutta lääkäriä.

Per Ashorn

DAM - bakteerien akilleenkantapääkö?

Resistenssin kehittyminen nykyisille mikrobilääkkeille on käynnistänyt kuumeisen tutkimuksen, jonka avulla yritetään löytää bakteereista mikrobilääkkeille uusia iskukohtia. Viimeisin löytö tällä rintamalla on Dam (DNA adenine methylase), joka nimensä mukaisesti liittää metyyliryhmiä adeniineihin. Tämän sinänsä yksinkertaiselta vaikuttavan toiminnan kautta Dam säätelee ja ajoittaa monia tärkeitä biologisia prosesseja, joista tärkeimpiä on DNA:han syntyneiden virheiden korjaaminen. Dam:n on jo melko pitkään tiedetty säätelevän myös eräiden bakteerien virulenssiin liittyvien tekijöiden tuotantoa.

Matti Viljanen

Nivelreuman suurtutkimus Suomesta - heti alkuun yhdistelmähoito

Nivelreumalääkkeet vaikuttavat joko taudin etenemiseen (sulfasalatsiini, metotreksaatti, atsatiopriini, klorokiini, kortikosteroidit, kulta, penisillamiini) tai ovat lähinnä oireita lievittäviä (tulehduskipulääkkeet). Ollaan sitä mieltä, että heti alkuun olisi käytettävä ensin mainittuja lääkkeitä, mutta epätietoisuutta on siitä, onko tämän ryhmän lääkkeiden kombinoimisesta saatavissa lisähyötyä.

Robert Paul

Lääkeresistentti tuberkuloosi Luoteis-Venäjällä

Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus on suurinta entisen Neuvostoliiton maista Venäjän federaatiossa. Yksi syy suureen kuolleisuuteen on tuberkuloosibakteerien lisääntynyt vastustuskyky lääkkeitä kohtaan. Tiedot Venäjän tuberkuloosin resistenssitilanteesta ovat olleet hajanaisia, epävirallisia ja epämääräisiäkin. Tämä toistaiseksi laajin entisen Neuvostoliiton alueella toteutettu tuberkuloosin lääkeresistenssiä koskeva tutkimus osoittaa, että hankinnainen resistenssi oli hyvin yleistä tuberkuloosibakteereissa Luoteis-Venäjällä jo yli kymmenen vuotta sitten. Viime vuosina resistenssi on laajentunut käsittämään yhtäaikaisesti yhä useampia lääkkeitä. Resistenssi samanaikaisesti vähintään isoniatsidia ja rifampisiinia kohtaan (MDR) on myös yleistynyt merkittävästi. Primaarisen MDR:n suhteellisen pieni esiintyvyys antaa kuitenkin toiveita tilanteen saamisesta hallintaan asianmukaisin ja aktiivisin toimenpitein.

Matti K. Viljanen, Boris I. Vyshnevskiy, Tatjana F. Otten, Elena Vyshnevskaya, Merja Marjamäki, Hanna Soini, Pekka J. Laippala, Alexandr V. Vasilyef

Sydäninfarktipotilaan eteisvärinän hoito

Eteisvärinä on yleinen ongelma infarktipotilailla. Nopea ja epätasainen kammiovaste aiheuttaa usein kiusallisia tykytysoireita ja suorituskyvyn heikkenemistä. Eteisvärinä on lisäksi tärkeä aivohalvauksen vaaratekijä. Altistavien tekijöiden eliminoimisen lisäksi hoidossa on pyrittävä yksilöllisesti punnitsemaan sinusrytmin palauttamiseen ja säilyttämiseen tähtäävän ja kammiovastetta hillitsevän hoitostrategian hyötyjä ja haittoja. Tromboembolisten komplikaatioiden ehkäisy on kaikilla potilailla tärkeää. Estolääkityksen ja kammiovastetta hidastavan lääkityksen eduista ja haitoista on meneillään useita vertailevia tutkimuksia. Niiden tulokset selkiyttävät myös sydäninfarktin sairastaneen eteisvärinäpotilaan hoidon käytännön toteutusta.

Juhani Airaksinen

Koululaisten näöntutkimukset Suomen Silmälääkäriyhdistyksen suositukset

Koululaisten näöntutkimusten järjestämisessä on kohtalaisesti alueellisia eroja. Joissakin kunnissa oppilaiden näkö tutkitaan vuosittain, mutta joissakin vain kolme kertaa koko peruskoulun aikana. Yleisin koululaisten näöntarkkuuden heikentymisen syy on likinäköisyys, jonka ilmaantuvuus on suurimmillaan seitsemäsluokkalaisilla. Seulontojen ajoittamisella oikealle ikäryhmälle voidaan välttää korjaavien toimenpiteiden viivästyminen. Suomen Silmälääkäriyhdistys on laatinut yhtenäiset suositukset seulontatarkastusten suorittamiseksi kouluterveydenhuollossa. Suosituksessa annetaan ohjeet mm. siitä, miten usein ja millä tavalla seulontatutkimus tulisi suorittaa, milloin oppilas on syytä lähettää silmälääkärin tarkastukseen ja miten usein havaittu vika vaatii seurantaa.

Olavi Pärssinen, Heikki Erkkilä, Marja-Leena Latvala

Skitsofrenia ja geenit

Skitsofrenian monitekijäistä taustaa ei edelleenkään tunneta. Perhe-, adoptio- ja kaksostutkimusten avulla on kuitenkin osoitettu, että alttius sairastumiseen periytyy, joskaan spesifisiä skitsofrenialle altistavia geenejä ei vielä tunneta. Molekyyligeneettiset tutkimukset ovat keskittyneet eräisiin perimän alueisiin, joissa on havaittu kytkentälöydöksiä useissa perheaineistoissa. Viime vuosina on myös valmistunut useita koko perimän kattavia geenihakuja perheaineistoista eri väestöistä, myös Suomesta, ja ne viittaavat siihen, että yhtä skitsofreniageeniä ei ole olemassa, vaan alttiuden aiheuttaa useiden geenien ja ympäristön yhteisvaikutus. Yksittäisten alttiusgeenien tunnistamiseen saattaa kulua vielä vuosia, mutta tällaisten geenien löytäminen avaisi uusia näkökulmia skitsofrenian sairausmekanismin ymmärtämiseen.

Iiris Hovatta

Mitä lapselle ruoaksi, kun maito ja vilja eivät sovi?

Pienten lasten ruoka-allergia on yhä tavallisempi ongelma. Maitoallerginen ei siedä maitoproteiineja eikä voi käyttää mitään maitotuotteita, ei edes vähälaktoosisia. Vilja-allergiselle eivät sovi kaikki keliaakikoille tarkoitetut tuotteet, ja ruokavaliosta jäävät pois vehnä, ruis, kaura ja ohra, jotka korvataan mahdollisuuksien mukaan riisillä, maissilla, tattarilla ja hirssillä. Moniallerginen joutuu karsimaan maito- ja viljatuotteiden lisäksi myös useita muita ruoka-aineita, ja suppeimmillaan ruokavalio voi koostua vain noin puolesta tusinasta eri ruoka-aineita. Ruoka-allergisen lapsen syömishäiriöt ovat melko yleisiä, ja perhe tarvitsee tuekseen ravitsemusneuvontaa. Ruoka-allergiadiagnoosin perusta on välttämis-altistuskoe erityisesti silloin, kun hoitona on ravitsemuksellisesti keskeisten maito- ja viljaruokien välttäminen.

Helena Ponkkonen, Riitta Isosomppi, Minna Kaila, Marja Kalavainen, Terttu Peltola

Amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa 1997 Viranomaisrekisterien yhdistämiseen perustuva selvitys

Kansanterveyslaitos, rikoksentorjuntaneuvosto, Sisäasiainministeriö ja Stakes ovat käynnistäneet tutkimukset huumausaineiden ongelmakäyttäjien määristä käyttäen ns. merkintä-takaisinpyyntimenetelmää, jossa yhdistetään eri rekisterien tietoja huumeiden todennäköisistä käyttäjistä. Eri rekistereihin kertyneiden tietojen ja niiden päällekkäisyyksien perusteella arvioidaan tilastollisen mallittamisen jälkeen ongelmakäyttäjien määrä. Vuoden 1997 rekisteritietojen perusteella oli koko Suomessa amfetamiinien ja opiaattien käyttäjiä noin 11 600, mikä vastaa 0,4 %:a koko maan 15-55-vuotiaasta väestöstä. Näistä amfetamiinin käyttäjiä oli 70- 80 %. Sekä amfetamiinien että opiaattien käyttäjistä runsaat 40 % sijoittui pääkaupunkiseudulle ja vertailu aiempiin rekisteritietoihin viittaa tämän määrän kasvaneen yli 40 % vuosien 1995 ja 1997 välisenä aikana.

Timo Seppälä, Päivi Partanen, Aarne Kinnunen, Jussi Simpura, Ari Virtanen

Dementoituneiden hoito ja sen kustannukset Suomessa 1995

Dementoivat taudit ovat tärkein ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä, ja esimerkiksi Englannissa niiden on arvioitu olevan kansantaloudelliselta merkitykseltään tärkein sairausryhmä ennen aivoverenkierron ja muiden verenkiertoelinten sairauksia. Suomessa dementian hoidon kustannuksista ei ole kattavia tutkimuksia. Valtakunnallisten hoitoilmoitusrekisterien avulla selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluja käyttävien dementoituneiden henkilöiden määrää ja näiden palvelujen käytön kustannuksia. On kuitenkin muistettava, että jopa yli puolet dementiapotilaista hoidetaan kotona.

Petteri Viramo, Sari Kauppinen, Oleg Nikiforov, Mikko T. Nenonen, Harry Frey, Timo Karjalainen, Olli Nylander

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmän rakentamisesta Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikkaan

Laatu on koko ajan muuttuva ja viime kädessä subjektiivinen asia. Terveydenhuollossa laadun perusajatuksena on tarjota palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia tarpeeseen ja odotukseen nähden. Viime maaliskuussa Kuopion yliopistollinen sairaala sai ISO 9002 -standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifioinnin. Sairaalan psykiatrian klinikka on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen keskittymällä palvelujensa tuotekehittelyssä kokonaisvaltaisuuteen, dokumentointiin ja jatkuvaan seurantaan. Prosessi on vaatinut laajaa perehtymistä ja koko henkilökunnan osallistumista hankkeeseen. Kirjoituksessa tarkastellaan niitä kokemuksia, joita laatujärjestelmän rakentamisesta on saatu sekä pohditaan kriittisesti systeemisen organisaatiokäsityksen soveltuvuutta terveydenhuollon sosiaaliseen todellisuuteen.

Juha Jääskeläinen, Mauri Ranta

Euroopan unionin kattava kansanterveysohjelma tulossa lähiaikoina

Euroopan unioni uudistaa kansanterveyteen liittyvän toimintansa. Aiemman ohjelmakeskeisen toimintatavan sijaan tullaan kansanterveyden käsite ulottamaan kaikkeen unionin toimintaan. Uudistus sisältyy Amsterdamin sopimukseen, joka tuli voimaan toukokuun alussa. EY:n talous- ja sosiaalikomitea on antanut suunnitelmasta lausunnon, jonka mukaan uudistuksessa pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kukin toimintalinja aiotaan toteuttaa. Komitea kiinnitti lausunnossaan myös erityistä huomiota EU:n laajenemisen aiheuttamista vaikutuksista kansanterveyspolitiikkaan.

Markku Lemmetty