Lumbaalipunktion parempi tekniikka

On esitetty erilaisia syitä siihen, että osalle potilaista jää lumbaalipunktion jälkeen joskus kovakin asennosta riippuvainen päänsärky. Komplikaation esiintyvyys vaihtelee yhden ja 70 prosentin välillä. Syyksi postpunktiopäänsärkyyn on esitetty, että lumbaalineula repäisee osan araknoideaa mennessään, kun neula vedetään näytteen oton jälkeen pois. Jos tämä on totta, arveli saksalaisduo, pitäisi mandriinin sijoittaminen takaisin neulaan ennen sen poistamista vähentää araknoidean traumaa ja siten päänsärkyä.

Robert Paul

Säästävä hoito alanielun syöpään

Kurkunpään tai alanielun kookkaan syövän perinteinen hoito on ollut kurkunpään poisto liitettynä postoperatiiviseen sädehoitoon. Puheproteesien kehittymisestä huolimatta kurkunpään poisto on edelleen sosiaalisesti traumaattinen toimenpide. Niinpä maailmalla suuren kiinnostuksen kohteena ovat olleet kurkunpään säästävät hoidot.

Heikki Joensuu

Ennen leikkausta annettu sädehoito paransi peräsuolisyövän ennustetta

Satunnaistettujen tutkimusten mukaan peräsuolisyöpäleikkauksen yhteydessä annettu pre- tai postoperatiivinen sädehoito vähentää syövän paikallisia uusiutumia noin puolella. Vaikutus eloonjäämiseen on kuitenkin jäänyt näissä tutkimuksissa vähäiseksi tai sitä ei ole voitu todeta lainkaan. Monissa tutkimuksissa sädehoitotekniikassa on kuitenkin ollut toivomisen varaa, ja niissä on saatettu käyttää preoperatiiviseen sädehoitoon verrattuna vähemmän tehokasta postoperatiivista sädehoitoa. Ruotsalaiset kollegat ovat nyt julkaisseet arvovaltaisella foorumilla aiheesta uuden laajan tutkimuksen, joka muokannee vallitsevia käsityksiä.

Heikki Joensuu

Primaarisen amyloidoosin hoito ja ennuste

Primaarinen amyloidoosi ei ole tavallinen sairaus, ja onkin ihailtavaa, että Mayon klinikassa on kyetty kokoamaan 220 potilasta prospektiiviseen tutkimukseen. Aineisto kerättiin kymmenen vuoden aikana. Potilaat jaettiin kolmeen hoitoryhmään: ensimmäisessä ryhmässä potilaat saivat kolkisiinia, toisessa melfalaania ja prednisonia ja kolmannessa melfalaania, prednisonia ja kolkisiinia. Tavoitteena oli selvittää, mikä hoidoista on paras ja miten hoidot vaikuttavat taudin aktiivisuuteen, jota mitattiin munuaisen toimintakokeilla ja päätemuuttujien päätemuuttujalla - mortaliteetilla.

Robert Paul

Painajainen on valmis!

New Scientist raportoi jo toukokuun alussa Japanissa löydetystä vankomysiinille resistentistä Staphylococcus aureuksesta. Tämä bakteeri eroaa jo tutusta kaikille mikrobilääkkeille resistentistä enterokokista (VRE) siinä, että se aiheuttaa tauteja myös terveille ihmisille. Eli vaaravyöhykkeessä eivät enää ole pelkästään vaikeasti sairaat vaan jopa sairaalan henkilökunta.

Pentti Huovinen

Krooninen jännityspäänsärky perimässä?

Kroonisen jännityspäänsäryn todellinen syy on suurelta osin epäselvä. Tanskan Glostrupissa tehdyn selvityksen mukaan myös perimällä voi olla osuutta asiaan - kuinkas muuten...

Robert Paul

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa Lääkehoito, hoitotulokset sekä potilaiden kokemat oireet

Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen verenpainetaudin hoidossa vaatii sekä potilaalta että hoitavalta lääkäriltä sitoutumista kokonaisvaltaiseen hoitoon. Vaikka väestön tietous kohonneesta verenpaineesta ja sen riskeistä on lisääntynyt merkittävästi, eivät lääkehoidon tulokset ole parantuneet samassa suhteessa.

Esko Kumpusalo, Heikki Pärnänen, Jorma Takala, Työryhmä

Lapsen astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa

Astma on lasten yleisin pitkäaikainen sairaus, ja lisäksi lasten astman esiintyminen on koko ajan lisääntymässä. Noin kaksi kolmasosaa erityiskorvattavia lääkkeitä saavista lapsista saa lääkitystä astmaan. Lasten astman diagnostiikka, laukaisevien tekijöiden etsiminen sekä hoidon valinta ja seuranta vaativat systemaattista työskentelytapaa, yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sekä hyvin hoidettua tiedonkulkua. Avainasemassa tässä ketjussa on perusterveydenhuollossa toimiva lapsen ja perheen omalääkäri. Omalääkärin rooli korostuu niiden lasten seurannassa, joiden astmaa ei ole vielä diagnosoitu tai joiden astma ei enää vaadi säännöllistä lääkitystä. Imeväis- ja leikki-ikäiset lapset ovat ongelmaryhmä sairaanhoitojärjestelmän kaikilla tasoilla.

Kyllikki Remes, Minna Kaila, Matti Korppi

TOS - haaste konservatiiviselle hoidolle

Yläraajan toimintahäiriö ja kipu voivat olla merkki rintakehän yläaukeaman toimintahäiriöstä. Staattinen yläraajavoittoinen työ, olkapäätapaturmat, niskan retkahdusvamma voivat altistaa oireille. Nykyään staattinen yläraajavoittoinen rasitus on ulottunut myös vapaa-ajan harrastuksiin, ja videopelien ja internetin lumoissa kasvava sukupolvi on tulevaisuudessa tämäntyyppisten oireiden riskiryhmä. Perusterveydenhuollon lääkärin tulisi tunnistaa rintakehän yläaukeaman toimintahäiriö, sillä oikea-aikaisella ohjauksella voidaan ehkäistä suuri osa invalidisoivista yläraajaoireista. Häiriö on tunnistettavissa perusteellisen kliinisen tutkimuksen perusteella. Ensisijainen hoito on konservatiivinen. Artikkelissa esitetään esimerkki suositeltavasta fysioterapiaohjelmasta.

Karl-August Lindgren

Uusien sienilääkkeiden teho ja turvallisuus - ihon ja kynsien sienitautien sisäinen hoito

Uudet suun kautta otettavat sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin griseofulviini ja ketokonatsoli. Vaikeimmin hoidettavan pinnallisen sienitaudin, kynsisienen, paranemistulosten raportointi antaa kuitenkin usein liian hyvän kuvan hoidon tehosta. Kynsisieni jää edelleen usein paranematta. Uusillakin sienilääkkeillä on haittoja, joiden profiilista laajojen seurantatutkimusten lisäksi lääkehaittarekisteri voi antaa viitteitä. Atsolilääkkeiden ja useiden muiden lääkkeiden yhteisvaikutus rajoittaa niiden käyttökelpoisuutta etenkin monia lääkkeitä käyttävällä vanhemmalla ikäluokalla.

Raimo Suhonen, Pertti J. Neuvonen, Erkki Palva

Masennuslääkkeet ja neuroleptit unettomuuden hoidossa

Tavallisimmat unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet, bentsodiatsepiinit, tsopikloni ja tsolpideemi, eivät ole aina paras vaihtoehto. Psykoottisille ja masennuspotilaille tai näihin tiloihin taipuvaisille sekä herkästi päihteiden käyttöön ajautuvien unilääkkeiksi tulee harkita muita vaihtoehtoja. Sekä masennuslääkkeissä että neurolepteissä on aineita, jotka rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta soveltuvat tähän käyttöön. Toisaalta niiden sivuvaikutukset voivat häiritä unta.

Hannu Lauerma

DNA:n kahdentuessa syntyvien virheiden korjaaminen puutteellista periytyvässä paksusuolisyövässä

Periytyvässä ei-polypoottisessa paksusuolisyövässä on DNA:n kahdentumisvirheiden korjausmekanismi häiriintynyt. Erilaisia korjaukseen osallistuvia geenejä on löydetty useita, ja niistä neljän geenin rakennevirheiden on osoitettu altistavan tälle paksusuolisyövälle. Rakennevirheet estävät DNA:ssa tapahtuvien emäsvirheiden tehokkaan korjaamisen ja tekevät DNA:n epävakaaksi, jolloin siihen alkaa keräytyä runsaasti virheitä. Nämä virheet laukaisevat vielä selvittämättömällä tavalla syövän kehittymisen.

Minna Nyström-Lahti

Oikaisu

Numerossa 15/97 julkaistun artikkelin "Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994" taulukossa 2 (s. 1820) oli virheellisiä lukuja. Seuraavassa korjattu taulukko.

Tyky-tietämys ei ole saavuttanut pientyöpaikkoja

Työkyvyn ylläpitämiseen suhtaudutaan työpaikoilla periaatteessa myönteisesti, mutta sen sisällöstä ei pienyrityksissä ole vielä kovin laajasti tietoa. Työterveyslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että liikuntamahdollisuuksien lisäämistä ja keskusteluja työyhteisössä pidettiin yrityksissä tärkeimpinä tyky-toiminnan kehittämismuotoina. Työterveyshuolto saa haasteellisen tehtävän suunnitella ja toteuttaa maamme vanhenevan työikäisten joukon työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Kyse on miljardeista markoista, jotka vuosittain meneteteään työkyvyn ennenaikaisen heikkenemisen seurauksena.

Olli Huuskonen, Monica Bergström, Kari Koskinen, Kari Reijula, Matti S. Huuskonen

Uskomuslääkintä - sairaanhoidon uusi suunta? Esimerkkitapaus: Terapeuttinen kosketus

Terveydenhoidossa virallinen lääkintä tukeutuu lääketieteeseen ja sen antamaan näyttöön hoitojen tehosta ja turvallisuudesta. Uskomuslääkintä, jonka piiriin kuuluu laaja joukko erilaisia oppeja vanhojen kansanomaisten hoitojen muunnelmista uusiin New Age -terapioihin, toimii muilla perusteilla. Raja virallisen lääkinnän ja uskomuslääkinnän välillä ei aina ole selvä. Esimerkkinä epäselvyydestä on meilläkin julkisuuteen tullut Terapeuttinen kosketus, joka on Yhdysvalloista kotoisin oleva, monia uskomuslääkinnän piirteitä sisältävä ilmiö. Sen kuitenkin väitetään perustuvan tieteeseen, ennen kaikkea hoitotieteeseen.

Veijo Saano, Raimo Puustinen

Tietosuojavaltuutetun toimisto - lääkärin ystävä vai vihollinen? Henkilörekisterilain merkitys terveydenhuollossa

Tietosuojavaltuutetun toimisto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa kansalaisten yksityisyyden suojan ja oikeusturvan toteutumista henkilörekisterilaissa asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Tietosuojavaltuutettu valvoo myös erityislainsäädäntöön sisältyvien henkilötietojen keräämistä, tallettamista, luovuttamista ym. koskevien säännösten noudattamista. Varsinaista päätösvaltaa henkilörekisterilain soveltamista koskevissa asioissa käyttää tietosuojalautakunta. Tietosuojavaltuutetulle vireillesaatetuista asioista terveydenhuollon rekisterinpitoa koskevien asioiden osuus on ollut suurin. Asioita ei ole ollut lukumääräisesti paljon eikä tietosuojan toteutumisen taso poikenne muista sektoreista. Tietosuojan merkitys terveydenhuollossa on kuitenkin monessa suhteessa tärkeä, koska käsiteltävät tiedot ovat salassapidettäväksi säädettyjä ja arkaluonteisia ja eri potilasrekistereihin on talletettu tietoja käytännössä kaikista suomalaisista.

Maija Kleemola

Lapset juovat - rajoituksia on mutta valvonta puuttuu

Alkoholisäädösten vapautuessa voi valvonnan puuttuminen johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen kuin oli tarkoitus. Yhä nuoremmat ovat alkaneet harrastaa aikamme aikuistumisen riittiä, juomista. Lapsijuopot ovat 90-luvun ilmiö. Ensisijainen vastuu lapsista ja nuorista ja yhteisesti sovittujen sääntöjen valvomisesta on vanhemmilla.

Maira Palosuo

Lääketiede tieteenä

Mies tuli pellolle reppu selässä ja kuoli. Mitä repussa oli? Jos tällaiseen kysymykseen odotetaan vastausta, on vastaaja puolestaan oikeutettu olettamaan, että repun sisällön, pellolle tulemisen ja kuoleman välillä on luontevasti selittyvä yhteys. Tällaista vastausta on kuitenkin suhteellisen vaikea keksiä. Kun meille kerrotaan, että repussa oli laskuvarjo, voimme havahtua huomaamaan, että olimme tiedottomasti ottaneet huomioon vain sellaisia mahdollisuuksien pelitiloja, joissa pellolle tullaan maata pitkin. Eräiden vaihtoehtojen poissulkeminen esti annetun ratkaisun löytämistä.

Pentti Alanen

Psykoanalyyttinen psykoterapia nykypäivän lääketieteessä

Psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa on viime vuosina painottunut biologinen suuntaus sitä edeltäneen psykodynaamisen korostuksen sijasta. Missä määrin tämä on yhteydessä psykiatrian viitekehyksen kaksijakoisuuteen ja sekä yleisön että psykiatrien omiin epärealistisiin odotuksiin? Ollaanko psyykkisen kokemusmaailman empiirinen ensisijaisuus kieltämässä? Ollaanko selvillä eroista mielen sisältöjä kuvaavan ymmärtävän tiedon ja todellisuuden aineellisina tavoitettavia aspekteja koskevan selittävän tiedon välillä? Ymmärretäänkö perustavanlaatuiset eroavuudet analyyttisen psykoterapian ja somaattisen hoidon päämäärissä ja tuloksellisuuden kriteereissä? Mikä merkitys psykiatrialle ja koko lääketieteelle olisi psykoanalyyttisen psykoterapian menettämisestä ainoana spesifisenä siltana potilaan kokemusmaailman ymmärtämiseen ja hoitamiseen? Mitä seurauksia kokemusmaailman sivuuttamisesta olisi lääketieteen ihmiskuvan tieteelliselle uskottavuudelle ja lääkärin ammatin tarkoituksenmukaiselle harjoittamiselle?

Veikko Tähkä

Aivotutkimus vaikuttaa lääketieteeseen 2000-luvulla geeniteknologiaakin voimakkaammin

Elämme geeniteknologian lumoissa. Tämä uusi maailma muuttaa lääketieteen konseptia perusteellisesti, ei vain tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt. Esimerkiksi kroonisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa on edetty geenien tasolle. Tunnetaan mm. Alzheimerin tautiin liittyviä geenimutaatioita. Tämä tutkimuslinja on - myös suomalaisten tulosten ansiosta - tuonut monista rappeuttavista sairauksista käyttöön täysin uusia konsepteja. Mitä ilmeisimmin tällä linjalla edelleen tuotetaan uusia sairauksien malleja, joiden avulla taudinkulkua hidastavia terapioita ja geeniterapiaa voidaan testata.

Paavo Riekkinen, Aarne Ylinen