Akuutit polven kapseli- ja nivelsidevammat Suurin osa lasten sekä aikuisten polvivammoista on hyväennusteisia nivelsiteiden venähtymiä. Varoittava oire akuutin vamman yhteydessä on veripolvi tai muu voimakas, kudosvaurioon viittaava turvotus. Veripolven tavallisin syy on tuore eturistisiteen repeämä. Anestesiassa tehdyllä tutkimuksella, artroskopialla tai magneettikuvauksella saadaan epäselvissä tapauksissa varma diagnoosi. Osittaiset nivelsiderepeämät tulee hoitaa konservatiivisesti tehokkaalla kuntoutuksella. Leikkaus tulee useimmiten kyseeseen täydellisissä repeämissä ja yhdistelmävammoissa. Arsi Harilainen, Jerker Sandelin, Pentti Kallio Katsausartikkeli 9/1994 Kommentteja
Fasettiniveleen annetun lääkeinjektion merkitys selkäkivun hoidossa Nykyään katsotaan, että vähäinen osa selkäkivuista on lähtöisin lannerangan fasettinivelistä. Satunnaistetussa hoitotutkimuksessa fysiologinen keittosuolaliuosinjektio fasettiniveleen sai kuitenkin aikaan yhtä hyvän hoitotuloksen kuin suuri annos kortisonia yhdistettynä puudutteeseen. Injektiohoidolla oli edullinen lyhytaikainen vaikutus työkykyyn, kipukokemukseen ja objektiiviseen toimintahäiriöindeksiin. Hyvää hoitotulosta ennustivat melkoisesta mittaristosta vain normaali sairauskäyttäytyminen ja ikä, ei lääkeinjektio niveleen tai sen ympäristöön. Ennusteen määrää siten ensisijaisesti potilaan spontaani paranemistaipumus biopsykososiaalisella tasolla ja normaali sairauskäyttäytyminen. Injektiohoidon hyötynä voidaan katsoa olevan selkäkipukierteen katkaiseminen. Gustaf Lilius, Erkki M. Laasonen, Pertti Myllynen, Arsi Harilainen Katsausartikkeli 9/1994 Kommentteja
Terveyskeskustoimintojen arvojärjestys Käyttäjien, päättäjien ja henkilökunnan näkemys Potilaiden ja toimintojen priorisointi on jo nyt arkipäivää suomalaisessa terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa valintoja joudutaan tekemään vielä ratkaisevasti enemmän. Emme pääse koskaan täydelliseen yksimielisyyteen siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä, mutta oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää keskustelua päättäjien, palvelujen käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Riihimäellä tehty selvitys osoitti, että perinteisiä kansanterveystyön toimintoja arvostavat sekä päättäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöstö että kuntalaiset. Kuitenkin esimerkiksi vuodeosastohoidon suhteen ryhmien arvostukset eroavat toisistaan merkittävästi. Tarja Rienoja, Sirkka Kukkola Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Saneerauksen aika kansanterveystyössä Kansanterveystyön säästöt ja saneeraukset ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttaneet käyttömenojen kehityksen suunnan vauhdilla miinusmerkkiseksi. STAKESin viime syksynä tekemässä kyselyssä kunnat ja kuntayhtymät kertoivat, miten muutos on saatu aikaan. Yleisimmin on tingitty henkilöstö-, laite- ja tarvikemenoista - entistä kovemmin ottein. Yhä useammin on ryhdytty myös saneerauksiin, ja tällöinkin keskeinen kohde on henkilöstö. Vaikka palvelujärjestelmä näyttää entiseltä, leikkausten on ollut pakko vaikuttaa toimintaan. Tuire Sihvo Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Yksityislääkärillä käyntien kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 1981-92 Sairausvakuutuksesta korvattujen yksityislääkärillä käyntien määrän kehityssuunnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat olleet viime vuosikymmenen alusta varsin yhtenevät. Viime vuosina asukaslukuun suhteutettu yksityislääkärillä käyntien määrä on jatkuvasti vähentynyt talouslaman myötä. Väestövastuuseen julkisessa perusterveydenhuollossa siirtyneissä suurissa kaupungeissa vähenemä on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin muissa. Yksityisen ja julkisen sektorin muutosten vuorovaikutus on otettava huomioon myös terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltaessa. Jos yksityislääkärillä käyntejä, ei enää subventoida sairausvakuutuskorvauksin, paine näidenkin palvelujen tuottamisesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Yksityispalvelujen sairausvakuutuskorvauksista säästyneillä varoilla ei kuitenkaan samaa palvelumäärää pystytä julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan. Aki Linden Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Ylilääkäri Koskenvuo pitää puolustusvoimien terveydenhuollosta tehtyä selvitystä tarkoitushakuisena "Jos enemmän ruuvataan, sotilaslääketieteen taso romahtaa" Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmä on suurennuslasin alla. Järjestelmän rationalisointi- ja kehittämisohjelmalle suuntaviivoja piirtäneet selvitysmiehet esittävät kovia supistuksia ja siirtymistä ostopalveluihin. Puolustusvoimien ylilääkärin Kimmo Koskenvuon mielestä selvitystä johtaneet juristi ja talousmies eivät voi tuntea puolustusvoimien terveydenhuollon erityispiirteitä. Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Psoriasiksen auringonvalohoito Auringonvalohoidolla tarkoitetaan sairauden hoitamista aurinkokylvyillä ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) määrän suhteen sopivassa paikassa. Auringonottoa on käytetty ihosairauksien hoitoon jo ennen ajanlaskumme alkua. Auringonvalohoidon vaikutuksia ei aikaisemmin ole tutkittu luotettavalla tavalla. Tästä huolimatta yhteiskunta on muissa Pohjoismaissa tukenut psoriasispotilaiden auringonvalohoitoa. Suomessa hoitomenetelmästä haluttiin saada tarkempaa tietoa. Vuonna 1986 Kela käynnisti tutkimuksen auringonvalohoidon vaikutuksien selvittämiseksi psoriasispotilaiden oireisiin. Erna Snellman Väitös 9/1994 Kommentteja
Naisen lantion matalakenttäinen magneettikuvaus Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää matalakenttäisen (0,02 T) magneettikuvauslaitteen mahdollisuuksia naisen lantion normaalien rakenteiden ja kasvainten kuvantamisessa. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa vuosina 1986-90. 112 naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus erilaisten gynekologisten oireiden takia. Magneettikuvauslöydöksiä verrattiin tietokonekerroskuvauslöydöksiin 99 tapauksessa sekä leikkaus- ja histologisiin löydöksiin 68 tapauksessa. Lisäksi 16 vapaaehtoiselle oireettomalle naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus optimaalisten kuvausparametrien määrittämiseksi kohdulle 0,02 T:n magneettikentässä. 17 kohtupreparaattia kuvattiin kohdun normaalin rakenteen ja sen patologisten muutosten karakterisoimiseksi vertaamalla magneettikuvauslöydöstä histologiseen löydökseen. Endometriumin ja myometriumin relaksaatioajat määritettiin in vitro neljästä kohtupreparaatista. Kuudella vapaaehtoisella terveellä naisella seurattiin kohdun relaksaatioaikojen muutosta kuukautiskierron aikana. Matti Varpula Väitös 9/1994 Kommentteja
Vektorimagnetokardio-grafia sydäntaudeissa Tutkimuksen aiheena on sydämen synnyttämän magneettikentän rekisteröimisen eli magnetokardiografian (MKG) merkitys eri sydäntautien ja -poikkeamien diagnostiikassa. MKG on elektrokardiografian (EKG) lisäksi ainoa non-invasiivinen menetelmä sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen ja siten sen tuoma lisätieto voi parantaa pelkän EKG-analyysin diagnostista tehokkuutta. Sydämen magneettikenttä on varsin heikko, suurimmillaankin kammiodepolarisaation aikana vain yhden miljoonasosan maapallon magneettikentästä. Sen mittaaminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin vuonna 1970 keksittiin suprajohtavassa lämpötilassa toimiva erittäin herkkä magneettinen anturi (Superconducting quantum interference device, SQUID). Sakari Oja Väitös 9/1994 Kommentteja
Diabetesraskauksien kulku Pohjois-Suomessa Diabetesraskauksien riskinä on muita raskauksia korkeampi kuolleisuus ja sairastavuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida retrospektiivisesti 567 diabetesraskauden kulku Oulun yliopistollisen keskussairaalan alueella periodeittain vuodesta 1967 vuoteen 1987. Marjatta Anttila Väitös 9/1994 Kommentteja
Äkillinen välikorvantulehdus Äkillinen välikorvantulehdus on nuhakuumeen jälkeen yleisin pienten lasten infektiosairaus. Sairastavuus on suurimmillaan 1/2-2 vuoden ikäisillä lapsilla, ja 54- 71 % lapsista on sairastanut vähintään yhden akuutin otiitin ennen toista syntymäpäiväänsä. Taudin uusiutumisriskin on todettu olevan sitä suuremman, mitä nuorempana lapsi sairastaa ensimmäisen äkillisen välikorvantulehduksen. Hannu Valtonen Väitös 9/1994 Kommentteja
Sydäninfarkti ja ST-lasku Sekä GISSI- että ISIS-2-tutkimukset osoittivat, että siinä pienessä infarktipotilaiden ryhmässä, jossa pääasiallinen EKG-muutos on ST-tason lasku, ei trombolyysi vaikuta kuolleisuutta vähentävästi. Lääketieteen maailmasta 8/1994 Kommentteja
Pienten keskosten ennuste Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tutkittiin keskosuuden ja ennusteen välistä yhteyttä. Moderni pre- ja perinataalihoito on parantanut keskosten ennustetta ja yhä pienemmät pärjäävät. Tämä tutkimus tuo joitakin numeroarvoja käyttöömme ja keskustelun pohjaksi. Lääketieteen maailmasta 8/1994 Kommentteja
Imettäminen vähentää rintasyöpäriskiä Rintasyövän syntyä ehkäisevillä tekijöillä on huomattava kansanterveydellinen merkitys, ottaen huomioon rintasyövän yleisyys väestössä. Valitettavasti vain helppoja, halpoja ja turvallisia keinoja ei ole ollut tarjolla. Imettämisen on arveltu suojaavan rintasyövältä, mutta tutkimukset eivät ole antaneet vakuuttavaa näyttöä imetyksen syövältä suojaavasta vaikutuksesta. Lääketieteen maailmasta 8/1994 Kommentteja
Helikobakteeri-eradikaation pitkäaikaistulokset Australialainen tutkijaryhmä raportoi tammikuun lopun Lancetissa tuloksia 1985-86 tehdyn helikobakteeritutkimuksensa pitkäaikaisseurannasta. He hoitivat tuolloin 100 helikobakteeri-infektoitunutta pohjukaissuolihaavapotilasta. Potilaista 63 saatiin lopulta uuteen endoskopiaan keskimäärin runsaan seitsemän vuoden jälkeen eradikaatiohoidosta. Lääketieteen maailmasta 8/1994 Kommentteja
Potilaan vieroittaminen respiraattorihoidosta Respiraattorihoitoa tarvinneen potilaan parasta vieroitusajankohtaa on usein vaikea määritellä. Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa on testattu mahalaukun pH:n ennustavaa merkitystä tässä suhteessa. Lääketieteen maailmasta 8/1994 Kommentteja
Eivät kaikki infektiot parane kefalosporiineilla Pääasiassa solunsisäisesti viihtyvä Francisella tularensis -bakteeri aiheuttaa jänisruton. Bakteeri tarttuu punkin tai jonkun muun niveljalkaisen puremasta, mutta voi tarttua myös sairasta eläintä nyljettäessä. Voipa tartunnan saada kontaminoituneita heiniä käsitellessäänkin. Lääketieteen maailmasta 8/1994 Kommentteja
Indometasiini-depottabletit ja tavalliset indometasiinikapselit reumasairauksien pitkäaikaishoidossa Tulehduksellisten reumasairauksien pitkäaikaishoitoon käytettäviä indometasiini-depottabletteja ja tavallisia indometasiinikapseleita verrattiin avoimessa monikeskustutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 156 potilasta, joista 122 jatkoi koko 6 kuukauden seurannan loppuun. Lääkkeiden tehossa ei ollut merkitseviä eroja. Indometasiini-depottabletteja saaneilla potilailla esiintyi vähemmän keskushermostoperäisiä sivuvaikutuksia. Myös sivuvaikutusten kokonaismäärä oli depottabletteja käyttäneillä potilailla pienempi kuin tavallisia kapseleita käyttäneillä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Reijo Luukkainen, Kalevi Kaarela, Pekka Saloranta, Ann-Christine Bäckström Jukka Martio, Matti Ahonen, Kari Lehtinen, Olli Mutru, Eeva Nykänen Pekka Nykänen, Jyrki Pesonen, Pentti Ruotsalainen, Raili Talonen Raija Voipio, Ariel Gordin Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 8/1994 Kommentteja
Tyvi- ja okasolusyöpien kliiniset piirteet Tyvi- ja okasolusyöpien tärkein aiheuttaja on auringon UV-säteily; riskitekijöinä pidetään huonosti ruskettuvaa ihoa, korkeaa ikää ja sinisiä silmiä. OYKS:n potilaista kerätyn aineiston pohjalta näyttää, että lähes kaikki tyvi- ja okasolusyövät sijaitsevat pään ja kaulan alueella. Tyvisolusyöpiä oli eniten nenän iholla ja okasolusyöpiä korvalehdissä. Miesten okasolusyövät olivat selvästi vähemmän erilaistuneita kuin naisten. Ari Koskinen, Aarne Oikarinen Katsausartikkeli 8/1994 Kommentteja
Lasten ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein jo lapsuudessa. Ne ovat pitkäaikaisia häiriöitä, ja niistä koituvat haitat toimintakyvyn ja elämän laadun kannalta ovat lapsilla yhtä suuria ongelmia kuin aikuisilla. Lasten ahdistuneisuuden lääkehoidon tuloksellisuutta ei ole juurikaan tutkittu. Sopivaan psykoterapiaan ja perheen tukemiseen yhdistettynä oikealla lääkehoidolla voidaan kuitenkin ilmeisesti auttaa huomattavaa osaa vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsivistä lapsista ja nuorista. Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen, Erkka Syvälahti Katsausartikkeli 8/1994 Kommentteja
Ainakin viisi lääkäriä ehdolla EU-vaaleissa Terveydenhuolto Ainakin viisi lääkäriä ehdolla EU-vaaleissa Suomesta valitaan 15 edustajaa europarlamenttiin. Avoin artikkeli
Terveystalo käynnisti muutosneuvottelut, joiden piirissä on lääkäreitäkin Terveydenhuolto Terveystalo käynnisti muutosneuvottelut, joiden piirissä on lääkäreitäkin Yhtiö ei kommentoi vähennystarpeita. Avoin artikkeli
Joka kymmenes syöpä jäi toteamatta Yhdysvalloissa vuonna 2020 Tiede Joka kymmenes syöpä jäi toteamatta Yhdysvalloissa vuonna 2020 Peruspalvelut tulisi turvata myös kriisiaikoina. Avoin artikkeli
Mitä lääkäriltä vaaditaan? Lääkärin ääni Mitä lääkäriltä vaaditaan? Mieleen tulee asioita, jotka eivät aina ole ilmeisiä, kirjoittaa Reetta Huttunen. Avoin artikkeli
Paikoillanne, valmiina Terveydenhuolto Paikoillanne, valmiina Suomessa on nyt viisi valmiuskeskusta, jotka muodostavat jatkuvaa tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Avoin artikkeli
Vähemmän askelia, taidetta leikkaussalissa – tätä on uusi Oys Kliininen työ Vähemmän askelia, taidetta leikkaussalissa – tätä on uusi Oys Tiloissa harjoitellaan ensin ilman potilaita, kertoo kehittämisylilääkäri Tuomas Holma. Avoin artikkeli