Ajankohtaista myrkytysten ensiapuneuvonnasta

Myrkytystietokeskukseen tulee nykyään runsaat 28 000 puhelua vuodessa. Jotkut kysymykset aineiden myrkyllisyydestä ja myrkytysten hoidosta ovat toistuvia. Myrkytysten hoitolinjat muuttuvat ajan myötä ja vaihtelevat eri maissa. Suomessa, kuten myös Ruotsissa, on mm. luovuttu rutiininomaisesta oksettamisesta oksetusjuurisiirapilla sekä parafiiniöljyn antamisesta lievissä petrokemian aiheuttamissa myrkytyksissä.

Jussi Vilska, Marja Kinos, Anne Lamminpää

Lyhytpsykoterapiat - aktiivista osallistumista muutokseen

Lyhytpsykoterapiat ovat kehittyneet useiden teorioiden pohjalta. Yhteistä niissä on hoitojaksojen melko lyhyt, etukäteen määritelty kesto, keskittyminen valikoituihin potilaan oireisiin ja ongelmiin sekä terapeutin aktiivisuus, joka haastaa potilaan irrottautumaan passiivisesta uhriajattelusta ja luomaan aktiivisen suhteen oireiluunsa ja ongelmiinsa. Lyhytterapiat soveltuvat ensihoidoksi lähes kaikille potilaille, joille yksilö- ja perheterapia on aiheellinen. Lyhytterapia ei ole laimennettua psykoanalyysia tai palvelujen niukentamista, vaan oma hoitomuotonsa erityispiirteineen.

Riika Pirkkanen

Kookosdietanoliamidia sisältävän pesunesteen aiheuttama astma ammattitautina autonsiistijällä

Kookosdietanoliamidia käytetään pinta-aktiivisuuteen vaikuttavien ominaisuuksiensa takia erilaisissa puhdistusaineissa, käsivoiteissa ja metallialan öljyissä ja nesteissä. Sen on kuvattu aiheuttaneen allergisia kosketusihottumia. Työterveyslaitoksella on todettu myös ensimmäinen kookosdietanoliamidia sisältävän autonpesunesteen aiheuttama ammattiastma.

Anne Pinola, Helena Keskinen, Matti Tuppurainen, Riitta Jolanki Hannu Puolijoki

Uudet ohjeet tartuntatautien ilmoittamisesta

Tartuntatautien ilmoittamismenettelyä on uudistettu varsin perusteellisesti. Tartuntatautilakia ja -asetusta muutettiin siten, että ilmoittamisvelvollisiksi tulivat lääkärien ja hammaslääkärien lisäksi myös mikrobiologiset laboratoriot. Uudistuksen yhteydessä muutettiin myös seurattavien tautien valikoimaa. Yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät joulukuussa lääkäreille lähetettyyn sosiaali- ja terveysministeriön määräykseen, jota täydentävät Kansanterveyslaitoksen ohjeet ilmoittamisen teknisestä toteuttamisesta. Seurantajärjestelmän uudistuksella pyritään saamaan tartuntatautien esiintyvyyttä käsittelevä tieto luotettavammaksi ja ajantasaisemmaksi sekä lisäämään sen käyttömahdollisuuksia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tartuntatautien seurantaa tähän asti ohjannut lääkintöhallituksen kirje on kumottu.

Pekka Kujala, Matti Sarjakoski, Olli Haikala Eija Kela, Juhani Eskola, Tapani Melkas

Terveyskeskuksen ja sen väestövastuuryhmien tulosten mittaus

Vastuu perusterveydenhuollon järjestämisestä on kunnalla. Se toimii palvelujen maksajana ja tätä kautta myös terveyskeskuksen asiakkaana. Palvelujen käyttäjä, kuntalainen, taas on terveyskeskuksen todellinen asiakas ja toimii verovaroillaan epäsuorasti myös maksajana. Terveyskeskuksen tulisi tuottaa mahdollisimman hyviä perusterveydenhuollon palveluja molemmille "asiakkailleen", joiden edut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eivät välttämättä aina ole yhtenevät.

Klas Winell, Pertti Soveri

Syöpärekisterin kattavuus poistoilmoitusten valossa

Suomen Syöpärekisteriä on pidetty kattavana ja sen rekisteröimiä tietoja kohtuullisen virheettöminä. Laadun takeena ovat olleet syöpäilmoitusten tunnollinen lähettäminen ja yli nelikymmenvuotisen toiminnan myötä hioutuneet tiedonkeräys- ja -käsittelyrutiinit. Käsitys Syöpärekisterin täydellisyydestä on perustunut pitkälti tutkijoiden klinikkakohtaisten erityisaineistojen ja Syöpärekisterin vertailuihin. Yleensä kaikki klinikka-aineistojen syöpätapaukset ovat löytyneet Syöpärekisteristä, ja joskus Syöpärekisterin kautta on saatu jopa huomattavaa täydennystä klinikkakohtaisiin sarjoihin. Syöpärekisteristä puuttuneet tapaukset ovat yleensä osoittautuneet lopulta vääriksi syöpäepäilyiksi. Vertailu poistoilmoitusrekisteriin antoi pitkälti samansuuntaisia tuloksia, mutta tehostamisen varaa näyttää olevan erityisesti hematologisten syöpien ilmoittamisessa. Ilmoittamatta on jäänyt varsin paljon myös hyvänlaatuisia aivokasvaimia ja kokonaissyöpälukujen ulkopuolelle jääviä mutta rekisteröitäviä tauteja, kuten myelofibroosi ja virtsateiden papillooma.

Eero Pukkala, Marja Lehtonen, Lyly Teppo

Miten pitkä estrogeenihoito estää luukadolta?

Postmenopausaalinen estrogeenihoito vähentää tai estää luun mineraalipitoisuuden pienenemistä. Epidemiologisesti on viitteitä siitä, että tämä myös heijastuu lonkkaluun kaulan murtumien insidenssin vähenemisenä, mutta ei tiedetä, miten kauan suojavaikutus säilyy eikä miten kauan estrogeenisubstituutiota näin ollen pitäisi käyttää.

Keltakuumerokotus ja raskaus

Keltakuume on viruksen aiheuttama yleisinfektio, jonka vaikeutta verrataan rabiekseen ja tetanukseen. Tauti on kuitenkin estettävissä yhdellä annoksella elävää, heikennettyä rokotetta. Suoja kestää kymmenen vuotta.

Ympärileikkaus vähentää HIV-tartunnan vaaraa

Maailman miehistä vain viidesosalle tehdään ympärileikkaus. Yhdysvalloissa kuitenkin jopa neljä viidestä aikuisikään ehtineestä miehestä on ympärileikattu. Tosin sielläkin leikkausten määrä vähenee; nykyään vain kaksi kolmesta vastasyntyneestä operoidaan.

Usko kuolemaan lyhentää ikää

On monenlaisia uskomuksia siitä, miten psyyke vaikuttaa sairastuvuuteen ja elämän pituuteen. On mm. todettu, että levinneeseen syöpään sairastuneiden potilaiden psykologinen tukeminen pidetään heidän elinikäänsä verrattuna psykoterapiaa saamattomiin potilaisiin.

Nivelreuman kehittyvä kirurginen hoito

Keskimäärin joka kolmas reumapotilas tarvitsee kirurgista hoitoa. Suomessa tämä merkitsee noin 7 000-9 000:ta leikkausta vuodessa. Toimenpiteiden indikaatiot jaetaan pakottaviin ja relatiivisiin. Pakottavia ovat esimerkiksi hermopinne tai jännevaurio, atlantoaksiaalinen subluksaatio, johon liittyy neurologisia oireita, purentaokkluusio ja haittaavat reumakyhmyt tai bursat. Relatiivisia indikaatioita ovat esimerkiksi lääkehoitoon vastaamaton niveltulehdus, pitkittynyt särky ja kipu, paha nivelen virheasento ja jäykkyys.

Matti U.K. Lehto, Mauri Lehtimäki

Hapen vaihdunnan perusteita ja käytännön ongelmia

Hapensaannin ja hengityskaasujen vaihdunnan arviointi kuuluvat varsin monilla erikoisaloilla lääkäreiden jokapäiväiseen työhön. Hapen aineenvaihduntaan liittyvät fysiikan, fysiologian ja patofysiologian perustiedot antavat selkeän pohjan näille arvioille. Artikkelissa esitellään kyseisiä perusteita ja havainnollistetaan esimerkein niiden soveltamista potilashoidossa.

Juhani Partanen

Alkoholihaittojen sekundaaripreventio - perusterveydenhuollon tärkeä haaste

250 000-500 000 suomalaisen alkoholinkulutus on niin runsasta, että se ylittää terveysriskirajat ja voidaan puhua suurkulutuksesta. Perinteisesti terveydenhuollossa on hoidettu alkoholin suurkuluttajia vasta erilaisten psyykkisten tai somaattisten oireiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisyyn ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Kuitenkin tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että suurkuluttajiin kohdistuvalla sekundaaripreventiolla eli varhaisilla ehkäisy- ja hoitotoimenpiteillä alkoholihaittoja voitaisiin tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin vähentää. Jotta tarvittava motivaatio ja hoitovalmiudet saavutettaisiin, perusterveydenhuollon henkilöstö tarvitsee koulutusta. Kirjoituksessa esitellään uutta tietoa sekundaaripreventiosta ja sen toteuttamismahdollisuuksista perusterveydenhuollossa.

Pekka Sillanaukee, Päivi A. Sillanaukee, Antti Suokas, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä

Käytännön kokemuksia familiaalisen hyperkolesterolemian diagnosoinnista

Familiaaliseen hyperkolesterolemiaan (FH) liittyy ennenaikaisen sepelvaltimotaudin riski. Siksi eräät hypolipideemiset lääkkeet ovat olleet heinäkuusta 1990 lähtien FH-potilaille erityiskorvattavia. Vuoden 1992 loppuun mennessä erityiskorvattavuus oli myönnetty noin 3 300 potilaalle, vaikka FH:ta sairastavia on arvioitu olevan maassamme noin 10 000. Läheskään kaikki FH-potilaat eivät siis ole kolesterolia alentavan lääkehoidon piirissä. Kun TYKS-piirissä 1.7.90-30.6.92 kirjoitetut todistukset käytiin läpi, todettiin, että suuri osa hyväksytyistäkin todistuksista oli vakavasti puutteellisia. FH:n korvattavuuskriteerit ovat ilmeisesti liian vaikeat käytännössä sovellettaviksi. Kirjoittajat esittävät ehdotuksen uusiksi FH:n korvattavuuskriteereiksi ja pohtivat yleisemminkin hyperlipidemian hoidon korvattavuuskysymystä.

Jorma Viikari, Hanna Järvinen, Laura Viikari

Äkillinen säteilyvaara - uhka ihmiselle ja ympäristölle

Ydinaseiden käyttö on ainoa säteilyyn liittyvä uhka, joka voi tuhota yhteiskunnan totaalisesti. Artikkelissa käsitellään säteilyvaaraa aiheuttavia äkillisiä tapahtumia tai onnettomuuksia. Yksityiskohtaisesti käydään läpi ydinvoimalaturman välittömät säteilyseuraukset ympäristössä; kirjoituksessa tarkastellaan laskeumaa, joka tulisi Suomeen siinä tapauksessa, että Sosnovyi Borissa lähellä Pietaria tapahtuisi Tshernobylin onnettomuutta vastaava päästö. Sosnovyi Borissa tai muualla ulkomailla tapahtuva ydinvoimalaturma - olipa se miten vakava tahansa - ei aiheuta Suomen väestölle missään olosuhteissa akuutteja terveysvaikutuksia. Kuolemanriski on olemassa ainoastaan ydinvoimalan lähialueella, muutaman kilometrin päässä onnettomuuspaikasta. Tehokkaat ja oikea-aikaiset vastatoimet ovat kuitenkin tarpeen Suomessa. Sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen vähentäisivät syöpäriskiä jopa sadanteen osaan.

Harri Toivonen, Juhani Lahtinen

Sikiövauriot vaarana - Elohopea on ongelma Etelä-Amerikassa

Brasilian Amazoniassa käytetään kullanhuuhdonnassa elohopeaa, ja sitä on levinnyt ympäristöön. Tässä artikkelissa esittelemme Tucuruín tekoaltaan elohopeasaastumista selvittävän suomalaistutkimuksen tuloksia ja niiden merkitystä. Selvityksessä tutkittiin 147 paikallisen ihmisen hiusten elohopeapitoisuudet, ja niiden todettiin korreloivan kalansyönnin kanssa. Kalastajien keskimääräinen hiusten elohopeapitoisuus aineistossa oli 65 myyg/g, ja 80 % tuloksista ylitti WHO:n turvarajan 6 myyg/g. Puolella tutkituista pitoisuus ylitti pitoisuuden 20 myyg/g. Tämän pitoisuuden on aiemmin todettu aiheuttavan lieviä sikiövaurioita.

Tuija Leino, Martin Lodenius

Piilevä tai oireeton keliakia

Keliakia on vehnän, rukiin, kauran ja ohran sisältämien viljavalkuaisen, gluteiinin, aiheuttama ohutsuolen nukkarakennetta vioittava sairaus. Mekanismi, jonka avulla gluteiini tuhoaa nukkarakenteen, ei ole vielä tunnettu, mutta tällä hetkellä on vahvimmin vallalla teoria, jonka mukaan taudin puhkeamiseen vaikuttaa immunologisen systeemin häiriö ohutsuolen limakalvolla. Keliakiataudin patogeneesissä on havaittu olevan paljolti autoimmuunisairauden piirteitä.

Kati Holm

Kehitysvammaisuuden riskit

Keski- ja loppuraskauden sekä synnytyksen aikaisia tekijöitä, joihin liittyy älyllisen kehitysvamman riski, selvitettiin Etelä-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehitysvammapiirien alueilta kerätyn sairauslähtöisen aineiston avulla. Tutkimukseen otettiin kehitysvammaisia, joiden vammaisuuden epäilty syy oli perinataalinen tai tuntematon ja jotka olivat syntyneet vuosina 1967-81. Heitä löytyi alueelta 339, verrokkeja oli 364.

Pekka Louhiala

SLE ja raskaus

Tutkimuksen aiheena oli systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavien naisten perhesuunnittelu ja raskauksien ennuste. Tämän lisäksi selvitettiin synnynnäistä sydämen eteiskammiokatkosta sairastavien lasten ja heidän äitiensä ennustetta sekä eteiskammiokatkoksen immunologista taustaa.

Heikki Julkunen

Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikka

Tämä väitöskirjatyö, joka koostuu kuudesta osajulkaisusta, käsittelee Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikkaa ja keskittyy etenkin kahteen uuteen nopeaan menetelmään.

Marjaana Kleemola