Monoklonaalinen vasta-aine kolorektaalikarsinooman lisähoitona

Syövän hoitoyritykset monoklonaalisilla vasta-aineilla ovat tuottaneet toistaiseksi usein vain laihanlaisia tuloksia. Teoreettisesti hyvä tulos on helpommin saavutettavissa, jos hävitettävä syöpäsolumäärä on vähäinen. Saksalaiset kollegat infusoivat monoklonaalisia vasta-aineita potilaisiin, joilta oli radikaalisti leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt, mutta muuten metastasoimaton kolorektaalisyöpä (Dukesin aste C) siinä toivossa, että vasta-aine aktivoisi potilaan immunologisen järjestelmän hävittämään mahdolliset mikrometastaasit. Vasta-aine oli tuotettu myös normaaleissa epiteelisoluissa esiintyvää 17-1A antigeenia vastaan, joka on solun pinnassa esiintyvä, toiminnalliselta merkitykseltään tuntematon glykoproteiini.

Kaikukardiografia infektiivisen endokardiitin diagnostiikassa ja hoidossa

Kaikukardiografia on olennainen osa infektiivistä endokardiittia sairastavan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Koska teknologinen kehitys on lisännyt menetelmän kykyä erottaa muutoksia sydämessä, on pelkkä sydämensisäinen ylimääräinen kaiku menettänyt merkitystään taudin vaikeusasteen mittarina. Erotuskyvyltään tarkempi ruokatorven kautta tehtävä kaikututkimus on parantanut endokardiitin diagnostiikkaa ja hoitoa. Infektiivisen endokardiitin merkittävät komplikaatiot ovat septinen embolisaatio, läppien ja niiden tukirakenteiden tuhoutuminen sekä absessimuodostus. Kaikukardiografiasta voidaan määrittää vegetaation koko, levinneisyys, liikkuvuus ja rakenne, jotka kaikki ovat komplikaatioita ennustavia tekijöitä.

Kaj Groundstroem

Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito

Polvilumpion sijoiltaanmenot ovat tavallisimmin nuorten ihmisten liikuntaharrastuksissa syntyneitä vammoja. Diagnostiikan perustana on vammautumismekanismin selvittäminen huolellisella potilaan haastattelulla sekä kliininen tutkimus ja natiiviröntgenkuvaus. Lisätutkimuksena tulee kyseeseen lähinnä artroskopia. Käsitykset hoitovalinnoista ovat vaihdelleet. Viimeaikaisten havaintojen perusteella pääsääntöiseksi hoidoksi suositellaan immobilisaatiota ja tehokasta kuntoutusta. Leikkaushoito tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun natiiviröntgenkuvauksessa näkyy osteokondraalisia irtokappaleita. Tällöin voidaan irtokappaleen kiinnityksen tai poiston lisäksi korjata myös patellan mediaalipuolen pehmytkudosrepeämä.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto

Tekonivelpotilaan työkyky

Nivelrappeuman takia tehty primaarinen tekolonkka tai -polvi ei käytännössä tee muuten terveestä potilaasta työkyvytöntä. Työkykyä arvioitassa on kliinisen tutkimuslöydöksen lisäksi otettava huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, työn laatu ja mahdollisuus kuntouttaa potilas fyysisesti kevyempään työhön. Hyvin toimivalla tekonivelellä tulee toimeen useimmissa ammateissa. Fyysisesti raskaissa ammateissa, joissa vaaditaan tekonivelen hyvää liikelaajuutta, lihasvoimaa ja nivelen tukevuutta ja kivuttomuutta, eläkeratkaisu voi olla aiheellinen.

Veijo Vahvanen

Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin?

Biologisten interventioiden käyttö aggressiivisuuden hoidossa ei ole ongelmatonta. Kuka määrittelee epäadekvaatin aggressiivisuuden rajat? Mihin kaikkeen vaikutetaan, kun halutaan vaikuttaa vain aggressiivisuuteen? Keihin toimenpiteet kohdistetaan, ja millä oikeudella? Miten päin toimii biologisen ominaisuuden ja psyykkisen häiriön välinen kausaaliyhteys? Kirjoituksessa pohditaan mm. näitä kysymyksiä psykologian näkökulmasta.

Kirsti Lagerspetz

Vatsavaivojen diagnostiikka terveyskeskuksessa

Mahdollisuudet vatsavaivojen diagnostiikkaan näyttävät terveyskeskuksissa olevan, erityisesti varjoainekuvausten osalta, erinomaiset. Vuonna 1991 kaikki Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskukset pystyivät tekemään tai ostamaan ventrikkeliröntgen- ja kolografiatutkimuksia. Ylävatsavaivojen selvittelyyn oli lisäksi käytettävissä gastroskopia lähes kolmasosassa terveyskeskuksista ja useat aikoivat lähiaikoina aloittaa nämä tutkimukset joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ensisijaisena dyspepsiapotilaan tutkimusmenetelmänä käytettiin kuitenkin yleisesti kaikututkimusta. Tämä on voimavarojen tuhlausta, sillä useimmat ylävatsavaivojen elimelliset syyt voidaan todeta tähystyksellä, tai jos tätä ei ole saatavissa, ventrikkeliröntgenkuvauksella.

Jorma Takala, Markku Heikkinen

Vastatoimenpiteet uhkaavassa säteilytilanteessa

Uhkaavassa säteilytilanteessa vastatoimenpiteiden tavoitteena on, että säteilyn myöhäisvaikutukset pidetään kaikissa väestöryhmissä niin pieninä kuin käytännössä on järkevää. Lisäksi säteilytilanteessa on aina varmistuttava siitä, että kaikki säteilyn välittömät vakavat terveyshaitat estetään. Ennen vastatoimenpiteeseen ryhtymistä on punnittava, onko sillä saavutettava hyöty siihen liittyviä haittoja suurempi. Kun näin on, tulee toimenpiteen laatu, laajuus ja kesto valita siten, että toimenpiteellä saavutettava nettohyöty on mahdollisimman suuri. Välittömiä vakavia terveyshaittoja estävä toimenpide on lähes aina oikeutettu.

Raimo Mustonen

Lihansyöjäbakteeri - mediaepidemia

On lohdullista, että arvostetun Lancetin toimittajan näkemys kohutusta "tappaja-" tai "syöjästreptokokki"-epidemiasta on täsmälleen sama kuin meikäläisten asiantuntijoiden. Raportoitu epidemia on pitkälti joukkoviestimien luoma. Vaikeita A-streptokokin aiheuttamia taudinkuvia on ollut aikaisemminkin; niistä ei vain ole puhuttu. Muutamista brittiläisistä lööpeistä lähti lumivyöryn lailla liikkeelle mediamylly.

Voimaharjoittelussa käytettävien anabolisten aineiden haitat

Anabolisten aineiden käytöstä voimaharjoittelua kilpa- tai kuntoilumielessä harrastavien keskuudessa ei Suomessa vielä ole epidemiologista tietoa. Niitä kuitenkin käytetään, useimmiten anabolis-androgeenisia steroideja. Erona näiden aineiden lääketieteelliseen käyttöön on annostus, joka voimailijoilla saattaa olla 10-100-kertainen. Lisäksi voimaharjoittelijat käyttävät usein lukuisia aineita sekaisin. Anabolisten aineiden haittavaikutukset ovat tavallisia, ja jopa kuolemaan johtaneita tapauksia on kuvattu. Kuitenkin anabolisten steroidien yleisesti tunnettu haitta, syöpäriski, on huonosti dokumentoitu, ja niiden aiheuttama sydän- ja verisuonisairauksien vaara on ollut aliarvioitu. Nykyisin pahimpina anabolisten steroidien käytön ongelmina pidetään juuri sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyttä riskiä sekä aggressiokäyttäytymistä ja muita mielialan muutoksia.

Simo Taimela, Timo Seppälä

Salmonellainfektioiden hoito tänään

Salmonellainfektioiden hoitoon saatiin 80-luvulla uusia tehokkaita lääkkeitä, kun käyttöön tulivat kolmannen polven kefalosporiinit ja kinolonit. Nämä ovatkin syrjäyttäneet aikaisemmin käytetyt kloramfenikolin, ampisilliinin ja sulfa-trimetopriinin. Kinoloneilla on monia ominaisuuksia, jotka tekevät ne sopiviksi salmonellan hoitoon. Niitä on aiheellista käyttää suolistotulehduksen hoidossa, jos tauti on voimakasoireinen tai pitkittynyt tai potilaalla on perussairauksia. Vaikka bakteeri kinolonihoidon aikana häviääkin ulosteesta, se ilmestyy sinne uudelleen osalla potilaista. Hoidon bakteriologinen teho on siis puutteellinen. Kinoloneja voidaan käyttää myös salmonellan kantajien hoitoon, joskin vain erityisestä syystä. Sekä kinolonit että kolmannen polven kefalosporiinit sopivat septisten ja komplisoituneiden salmonelloosien lääkkeiksi.

Kari Sammalkorpi

Nenäaltistuskoe

Nenäaltistuskoe on keskeinen tutkimus mm. ammattitautidiagnostiikassa, siedätyshoitoa suunniteltaessa ja tutkimustyössä. Altistuskokeen ongelmana on sekä kansallisten että kansainvälisten standardien puute. Tutkimuksen suorittamistapa ja tulosten arviointi vaihtelevat, ja siksi tuloksia on vaikea vertailla. Artikkelissa selvitellään nenän limakalvoaltistuksen aiheita, tekniikkaa ja vasteen arviointia.

Maija Hytönen, Henrik Malmberg, Pirkko Ruoppi, Markku Simola

Miten ravinto säätelee ihmisen sairastumista syöpään

Ravinnon ja syövän yhteyksistä on julkaistu runsaasti koe-eläintuloksia. Yksiselitteistä tietoa ravintotekijöiden vaikutuksesta ihmisen syöpäsairastuvuuteen ei kuitenkaan ole saatu. Varsinaisesti syöpää synnyttäviä vieraita kemikaaleja ruoassamme on nykykäsityksen mukaan määrältään vähän, joskin niiden kirjo on runsas. Useimmat karsinogeeniset ravintotekijät edistävät tai estävät jo alkaneen DNA-vaurion etenemistä syöväksi. Ilmeisimmin ihmisen eduksi tässä tapahtumasarjassa toimivat vitamiinit, hivenaineet sekä osin kuidut. Runsas rasvan ja suolan käyttö sekä ruoan savustus todennäköisesti edistävät joidenkin syöpäsairauksien kehittymistä.

Eino Hietanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030