Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Kolesteroli nyt - koronaarit 30 vuotta myöhemmin

Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa oli 1940-luvun lopulla todella fiksuja tutkija-opettajia, jotka ottivat opiskelijoista kaiken irti. Viimeisellä kurssilla olevilta opiskelijoilta näet selvitettiin terveys ja otettiin verinäytteitä. Vuosina 1947-64 tutkimuskohorttiin oli kertynyt peräti 1 337 tutkittua, samanikäistä ja samaan sosioekonomiseen kastiin päätyvää miestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Työterveyshuolto voi toimia henkisen työsuojelun konsulttina

Tulospaineiden kasvaessa ja muutostahdin kiihtyessä monet ponnistelevat työssään voimiensa äärirajoilla. Ilmapiiri työpaikoilla kiristyy ja yhteistyö kärsii, luovuus saa kilpailijakseen masentuneisuuden ja pelon. "Henkinen työsuojelu" vilahtaa keskustelussa kuitenkin yhä harvemmin, vaikka uuden työturvallisuuslain voimaantulosta on kulunut vain neljä vuotta.

Anna-Liisa Elo, Paavo Sillanpää

Poistuuko psykiatripula Itä-Suomesta?

Pula psykiatrian erikoislääkäreistä on ollut mielenterveystyön polttavin henkilöstöön liittyvä ongelma. Ilman osaavaa, ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä puheet psykiatrian kehittämisestä ovat perusteettomia. Useat sairaanhoitopiirit ovat ylläpitäneet ns. satelliittikoulutusjärjestelmää, jolla on pyritty parantamaan mahdollisuuksia erikoistua psykiatriaan sekä edistämään psykiatristen yksiköiden avointen lääkärinvirkojen täyttöä. Kolmen viime vuoden aikana lääkärivajaus itäsuomalaisissa psykiatrisissa yksiköissä näyttää ratkaisevasti helpottuneen. Avointen virkojen osuus on pienentynyt lähes neljänneksestä seitsemään prosenttiin. Muutos johtuu paitsi tehostuneesta erikoislääkärikoulutuksesta, myös lääkäreiden huonontuneesta työllisyystilanteesta.

Jukka Hintikka

Nichts neues

Palstantoimittajan suuria iloja on, kun lukijat reagoivat kirjoitettuun tekstiin. Näin on tehnyt kunnioitettu kollegamme professori Lauri Autio, joka on kiinnittänyt huomionsa Lääkärilehdessä 14/93 referoimaani työhön. Siinä göteborgilais-uppsalalaisena yhteistyönä todettiin matalan verenpaineen aiheuttavan kurjaa oloa (Br Med J 1993;306:243-246). Kirjoittajat väittävät, että kyseessä olisi aivan uusi havainto, ja antavat ymmärtää, että heidän havaintonsa olisi jotenkin uutuudessaan mullistava. He kirjoittavat jopa diskussio-osan ensimmäisessä lauseessa, että sen enempää Skandinaviassa kuin anglosaksisessa kirjallisuudessakaan ei matalaa verenpainetta pidetä sairautena ja että lääketieteen oppikirjat ohittavat hypotonian vain maininnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ulkustaudin kolmoishoidon kaksoishoitoversio

Helicobacter pylorin ja pohjukaissuolihaavauman välinen syy-yhteys ei ole aivan selvä, mutta tiedetään, että bakteerin eradikointi ennustaa pitempää residiivitöntä aikaa kuin sellainen hoito, jossa bakteeria ei häädetä. Vismutin rooli tässä yhteydessä on epäselvä, mutta klassiseksi käynyt kolmoishoitohan sisältää vismutin lisäksi amoksisilliinia tai tetrasykliiniä sekä metronidatsolia. Tällaisessa hoidossa on melkoinen määrä tabletteja ja siten myös sivuvaikutuksia, mikä vaikeuttaa hoidon toteuttamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030