Sukupuolen moninaisuus – lähestymistapa sukupuoleen muuttumassa? Ihmiset saattavat kokea ja hahmottaa sukupuolensa dikotomista nais–mies-jaottelua monipuolisemmin. Sukupuolen moninaisuus sitä kuvaavana terminä on vasta vakiintumassa. Teemu Kärnä, Nina Uusi-Mäkelä, Aino Mattila Katsausartikkeli 45/2018 Kommentteja
Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut 1980-luvulta alkaen. Pekka Varje, Ari Väänänen Katsausartikkeli 44/2018 Kommentteja
Miten käytän antibiootteja oikein? Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen Katsausartikkeli 43/2018 Kommentteja
Mikrobilääkeresistenssin synty Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa. Tapio Seiskari Katsausartikkeli 43/2018 Kommentteja
Pienen lapsen kuumeilu – voiko se olla Kawasakin tauti? Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon pienten lasten systeeminen vaskuliitti. Heikki Tuikkala, Eeva Salo Katsausartikkeli 42/2018 Kommentteja
Lihavuus heikentää lisääntymisterveyttä Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen. Tiina Koskela-Koivisto Katsausartikkeli 42/2018 Kommentteja
Mitä kerron potilaalleni AA:sta? AA tarjoaa vertaistukea, mutta toipumisohjelman ydin on 12 askelta. Mauri Aalto Katsausartikkeli 41/2018 Kommentteja
Epileptisen kohtauksen tunnistaminen ja ensihoito Epileptisistä kohtauksista tajuttomuus-kouristuskohtaus on helpoin tunnistaa. Se voi muuttua vähäoireiseksi, ja tällöin erottaminen kohtauksen jälkitilasta on vaikeaa. Teemu Pöytäkangas, Satu-Liisa Pauniaho, Jukka Peltola, Sirpa Rainesalo Katsausartikkeli 41/2018 Kommentteja
Lasten korkeaa verenpainetta tulee seuloa Korkeaa verenpainetta suositellaan seulottavan kolmen vuoden iästä alkaen. Pauli Pätsi, Markku Leskinen, Matti Nuutinen Katsausartikkeli 40/2018 Kommentteja
Raskausdiabetes yleistyy Raskausdiabetesta sairastavien osuus synnyttäjistä kasvaa. Kristiina Tertti, Tapani Rönnemaa Katsausartikkeli 40/2018 Kommentteja
Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito Akuutin haimatulehduksen yleisin aiheuttaja Suomessa liiallinen alkoholin käyttö. Johanna Laukkarinen, Heikki Karjula, Pauli Puolakkainen Katsausartikkeli 39/2018 Kommentteja
Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito Krooninen haimatulehdus on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen yleisin syy on alkoholin liiallinen käyttö. Leena Kylänpää, Juha Grönroos, Perttu Arkkila Katsausartikkeli 39/2018 Kommentteja
Pesäke haimassa: miten tutkin, seuraan ja hoidan? Haiman pesäke voi löytyä sattumalta vatsan kuvantamistutkimuksessa. Kystisen kasvaimen jatkoselvittelyyn sopii parhaiten magneettikuvaus ja kiinteän kasvaimen selvittelyyn varjoainetehosteinen, monivaiheinen tietokonetomografia. Hanna Seppänen, Johanna Laukkarinen, Eila Lantto, Sari Venesmaa Katsausartikkeli 39/2018 Kommentteja
Endoskopia haimasairauksien diagnostiikassa Endoskooppisia menetelmiä käytetään yhä enemmän kuvantamisen tukena epäselvien haimamuutosten selvittelyssä. Antti Siiki, Perttu Arkkila, Heikki Karjula, Leena Kylänpää Katsausartikkeli 39/2018 Kommentteja
Haimasyövän nykyhoito Toteamishetkellä vain 10–20 % haimasyövistä voidaan hoitaa radikaalileikkauksella. Saila Kauhanen, Arto Kokkola, Eija Korkeila, Arto Saarela, Pauli Puolakkainen Katsausartikkeli 39/2018 Kommentteja
Lapsen tajunnanmenetys – milloin tulee epäillä sydänperäistä syytä? Lapsen tai nuoren äkillinen tajunnanmenetys on pelottavuudestaan huolimatta useimmiten hyvänlaatuinen. Merja Kallio, Anita Hiippala Katsausartikkeli 38/2018 Kommentteja
Sappikivitauti – vatsaoireiden syy vai sattumalöydös? Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa. Jukka Harju Katsausartikkeli 38/2018 Kommentteja
Notkeat vasta-ainelääkkeet – osa 2 Vasta-ainelääkkeitä käytetään onkologiassa monin tavoin. Tätä käsiteltiin artikkelin ensimmäisessä osassa Lääkärilehdessä 37/2018. Marko Salmi Katsausartikkeli 38/2018 Kommentteja
Notkeat vasta-ainelääkkeet – osa 1 Terapeuttiset vasta-aineet ovat biologisia lääkkeitä, jotka ovat usein geeniteknologisesti muokattuja.Ne ovat mullistaneet hoitokäytäntöjä laajalti. Marko Salmi Katsausartikkeli 37/2018 Kommentteja
Aikuispotilaan aivokasvaimen toteaminen päivystyksessä Aivokasvainpotilaalta on päivystystilanteissa yleensä tunnistettavissa oire, joka herättää epäilyn keskushermoston sairaudesta. Jussi P. Posti, Jussi O.T. Sipilä Katsausartikkeli 36/2018 Kommentteja
Valtuuskunta: Hallituksen toimet vaarantavat julkisen terveydenhuollon Jäsen Valtuuskunta: Hallituksen toimet vaarantavat julkisen terveydenhuollon Kansalaisen tulee voida luottaa terveydenhuoltoon niin hyvinä kuin huonoina aikoina, painotetaan Lääkäriliiton valtuuskunnan julkilausumassa. Avoin artikkeli
Hoidon jatkuvuutta voi parantaa nykyresursseilla Terveydenhuolto Hoidon jatkuvuutta voi parantaa nykyresursseilla Matemaattinen mallinnus terveyskeskuksesta valottaa, miten. Avoin artikkeli
Yksityissektori koettelee lääkärin autonomiaa Kliininen työ Yksityissektori koettelee lääkärin autonomiaa Ammatinharjoittaja on lääkärikeskukseen vain vuokrasuhteessa, muistuttavat Kati Lehtonen ja Jukka Mattila.
Ihminen ei ole vain biomekaniikkaa Kliininen työ Ihminen ei ole vain biomekaniikkaa Husin fysiatri vastaanottaa yleensä neljä potilasta päivässä, kertoo Maria Sirén.
”Tästä tullaan kamppailemaan vielä isosti” Jäsen ”Tästä tullaan kamppailemaan vielä isosti” Valtuuskunnan kokouksen toisena päivänä keskusteltiin terveys- ja koulutuspolitiikasta. Avoin artikkeli
Sairaalan pitää olla turvallinen Pääkirjoitus Sairaalan pitää olla turvallinen Huolestuttavan suuri osa vakavista koronatartunnoista näyttää jäljittyvän sairaaloihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.