Latentilla aivoherpeksellä yhteys Alzheimerin tautiin

Apolipoproteiini E:n alleeli e4 (APOE-e4) on todettu Alzheimerin taudin riskitekijäksi, joka ei kuitenkaan yksinään ole riittävä taudin kehittymiselle. Tarvittavia lisätekijöitä on etsitty sekä perimästä että ympäristöstä. Tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan temporaalisella tai frontaalisella aivokuorella pesivä herpesinfektio voisi olla yksi ja hyvin tärkeäkin tällainen lisätekijä.

Matti Viljanen

Immunoterapia ei auta moniallergeeniastmassa

Näytöt useamman allergeenin seoksella suoritetun immunoterapian eli hyposensibilisaation hyödyllisyydestä astman hoidossa ovat melko hataria. John Hopkins -yliopiston tutkijat päättivät selvittää asian tutkimuksella, joka on viimeisen päälle satunnaistettu ja kaksoissokotettu.

Matti Viljanen

Primaarisen biliaarikirroosin luonnollinen alku

Yleinen näkemys on, että oireeton henkilö, jolla on kolestaasi, positiivinen antimitokondriovasta-aine (AMA) -titteri ja primaariseen biliaarikirroosiin histologinen kuva, sairastuu PBC:n kliinisiin oireisiin ennen pitkää. Tämä aika vaihtelee, mutta 40 % henkilöistä, joilla on em. asetelma, alkaa oireilla viiden vuoden kuluessa konstellaation toteamisesta. Mutta entä jos henkilöllä on vain AMA-titteri positiivinen?

Robert Paul

Eri ASA-valmisteiden vatsaturvallisuus

Yleinen näkemys on, että puskuroidut ja suolistoliukoiset asetyylisalisyylivalmisteet ovat vuodon suhteen turvallisempia vatsalle kuin tavallinen ASA.

Robert Paul

SLE-potilaiden sydänläpät

Systeemisen lupuksen tärkein sydämeen kohdistuva muutos on läppävika. Läppien paksuntuma ja vegetaatiot voivat muodostaa otollisen endokardiittimaaperän ja vegetaatiot voivat embolisoitua ja toimia myös tromboosien ankkuripaikkoina. Näiden muutosten esiintyvyydestä ei ole varmuutta eikä liioin lupusläpän luonnollisesta taudinkulusta. Asiaa valottaa New Mexicon yliopistosairaalassa tehty seurantatutkimus, johon osallistui 69 SLE-potilasta ja 56 ikävakioitua verrokkia.

Robert Paul

Suomalaisen aikuisväestön koettu terveys vuosina 1979-95

Suomalaisen aikuisväestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (1,2). Lisäksi esimerkiksi keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt (3) ja yleinen elinikä pidentynyt. Etenkin naisten (4) ja molemmissa sukupuoliryhmissä yli 55-vuotiaiden (5,6) koettu yleinen terveydentila on parantunut selvästi.

Sami Heistaro, Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

Uusi menetelmä syöpäkirurgiaan: kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi gammailmaisimella leikkauksen aikana

Kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi leikkauksen aikana perustuu leikattavan alueen tarkasteluun ja käsin tunnusteluun sekä leikkauksen aikana tehtävään maksan ultraäänitutkimukseen. Taudin todellinen levinneisyys voi kuitenkin jäädä aliarvioiduksi toteamatta jääneen mikrometastasoinnin vuoksi, mikä johtaa taudin uusiutumiseen. Käyttämällä gammasäteilijällä leimattua, laskimoon injektiona annettavaa tuumorispesifistä merkkiainetta ja pientä kannettavaa gammailmaisinta voidaan kolorektaalisyövän todellinen levinneisyys arvioida leikkauksen aikana mahdollisesti perinteisiä menetelmiä paremmin. Alustavien kokemusten perusteella menetelmä on lupaava ja saattaa vaikuttaa merkittävästi leikkauksen aikana tehtäviin hoitoratkaisuihin. Gammailmaisinta voidaan käyttää leikkauksen aikana myös muiden kasvainten hoitoon.

Esko Vanninen, Mirja Tenhunen-Eskelinen, Matti Eskelinen, Mikko Tenhunen, Esko Alhava

HIV-infektioon liittyvät kasvaimet

Kaposin sarkooma ja non-Hodgkin-lymfooma ovat tavallisimmat HIV-potilailla todettavat kasvaimet. Nämä kasvaimet ovat HIV-potilailla huomattavan yleisiä; Auroran sairaalassa saatujen kokemusten perusteella noin kolmasosa potilaista saa joko Kaposin sarkooman tai lymfooman. Kasvaimet voivat olla joskus HIV-infektion toteamiseen johtava löydös. Ihmisen kasvainviruksista Epstein-Barrin virus liittyy usein HIV-potilaiden lymfoomiin. Kaposin sarkoomaan ja osaan HIV-potilaiden lymfoomista on osoitettu liittyvän aikaisemmin tuntematon ihmisen herpesviruslaji.

Matti Ristola

Raskauteen liittyvä lantiorenkaan kiputila

Lähes puolet raskaana olevista naisista kärsii erilaisista selkäkivuista, joiden syynä pidetään lantion alueen nivelten löystymistä. Raskauden loppuvaiheessa lantion nivelrako kasvaa ja heti synnytyksen jälkeen se voi olla jopa 35 mm. Tämä voi aiheuttaa virheasentoja selkään ja alaraajoihin. Usein levosta ja tukivyöstä on apua. Kiputila paranee yleensä itsestään viimeistään puolen vuoden kuluttua synnytyksestä, mutta se voi myös kroonistua ja vaivata entistä pahempana seuraavissa raskauksissa.

Harri Hämäläinen

Koulutuksellinen perhetyö osana masennuspotilaiden ja heidän omaistensa hoitoa

Perheen tunneilmapiirillä voi olla huomattava vaikutus perheenjäsenen psyykkisen sairauden kulkuun. Etenkin skitsofreniassa epäsuotuisan tunneilmapiirin on todettu lisäävän uudelleensairastumisriskiä. Koulutuksellinen perhetyö pyrkii antamaan tietoa sairaudesta, tukemaan potilasta ja perhettä ja edistämään heidän sopeutumistaan sairauteen. Tätä kautta tällä perhetyön muodolla voidaan vaikuttaa suotuisasti perheen tunneilmapiiriin. Kirjoituksessa kuvataan Keski-Karjalan mielenterveyskeskuksessa masennuspotilaille ja heidän omaisilleen järjestettyä koulutuksellista perhetyötä ja siitä saatuja kokemuksia.

Oiva Smolander, Marketta Holma, Hannu Levaniemi, Esa Nevanen, Matti Isohanni

Viranomaisrekisterit terveyden ja terveyspalvelujen käytön tutkimusaineistona

Viranomaiset ylläpitävät lakisääteisesti useita väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä koskevia rekistereitä. Rekisterien pääasiallinen käyttötarkoitus on tilastotuotanto ja terveydenhuollon toiminnan seuranta, mutta myös väestön terveyttä ja terveysturvaa koskevassa tutkimuksessa niillä on tärkeä ja viime vuosina lisääntynyt merkitys. Rekisterit soveltuvatkin hyvin terveystutkimusten aineistoiksi tietojen luotettavuuden ja kattavuuden vuoksi. Tietokoneet ja ohjelmistot mahdollistavat suurten aineistojen käsittelyn, ja ne ovat poistaneet tekniset esteet rekisterien tutkimuskäytöltä. Nykyinen Suomen viranomaisrekisterejä koskeva tietosuojakäytäntö tarjoaa mahdollisuudet suhteellisen joustavaan rekisterien tutkimuskäyttöön rekisteriyhdistelyt mukaanlukien. Euroopan Unioniin liittymisen myötä valmisteluun tulleessa tietosuojalainsäädännön uudistuksessa olisi syytä ottaa huomioon myös tutkimuksen tarpeet.

Ilmo Keskimäki, Marjo Salinto, Seppo Koskinen

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien, kuten näyttöpäätteiden ja voimajohtojen kenttien, mahdolliset terveyshaitat nousevat ajoittain tiedotusvälineissä esiin. Tutkimuksissa ei magneettikenttäaltistuksesta ole havaittu olevan vaaraa lisääntymisterveydelle eikä voimajohtojen kentistä syöpävaaraa. Pitkäaikainen altistus sähkö- ja elektroniikka-alan ammateissa tosin saattaa hieman lisätä leukemian ja aivokasvainten riskiä. Sähkö- ja magneettikenttien terveyshaitat eivät ole kansanterveyden kannalta ongelma. Kuitenkin vasta useat negatiiviset tutkimukset voivat yhdessä antaa varmuuden pientaajuisten kenttien ehdottomasta vaarattomuudesta.

Jorma Tikkanen

Metastasoineen melanooman hoito alfa-interferonia sisältävillä lääkeyhdistelmillä

Metastasoineessa melanoomassa pelkän solunsalpaajahoidon teho on melko vaatimaton. Yksittäisistä solunsalpaajista tehokkain on dakarbatsiini, jolla osittainen tai täydellinen hoitovaste on saatu noin 20 %:lle hoidetuista. Usean solunsalpaajan yhdistelmillä vaste on saatu 30-40 %:lle. Vasteet ovat kuitenkin yleensä olleet lyhytkestoisia, kuukausissa mitattavissa. Alfa-interferonilla (IFN) yksinään vasteita on saatu keskimäärin 15 %:lle potilaista ja osalla ne ovat olleet pitkiä, usean vuoden pituisia. Interleukiini (IL)-2:lla saatiin 1980-luvulla lupaavia tuloksia metastasoineen melanooman ja munuaissyövän hoidossa, mutta korkea-annoksinen hoito oli varsin toksista. Sittemmin kehitettiinkin paremmin siedettyjä hoitokaavioita.

Meri-Sisko Vuoristo

Seerumin Lp(a)-pitoisuudet varhaislapsuudessa

Lipoproteiini(a) on plasmassa esiintyvä, LDL-partikkelia muistuttava lipoproteiini, jonka proteiiniosana on apoproteiini B100, johon liittyy disulfidisilloin apoproteiini(a), [apo(a)]. Apo(a) on monimuotoinen, runsaasti glykosyloitunut apoproteiini, jonka rakenne on paljolti samankaltainen plasminogeenin kanssa. Apo(a):ta on osoitettu olevan ainakin 40 erilaista geneettisesti määräytyvää isoformia, joiden molekyylipaino riippuu molekyylin polypeptidiketjun pituudesta. Yli 90 % Lp(a):sta syntetisoidaan maksassa, mutta muuten sen metaboliasta tiedetään vasta vähän. Suurissa pitoisuuksissa se osallistuu mahdollisesti ateroskleroottisen plakin syntyyn tai fibrinolyysin estämiseen. Lipidilääkkeistä vain nikotiinihappo ja sen johdannaiset ovat alentaneet Lp(a)-arvoja. Naisilla hormonikorvaushoito menopaussissa vaikuttaa suotuisasti seerumin Lp(a)-pitoisuuksiin. Kasvuhormonihoidon aikana Lp(a)-arvot nousevat kun taas insuliininkaltaisen kasvutekijän (IGF-1) on todettu vaikuttavan päinvastoin. Ruokavaliolla ei ole juurikaan vaikutusta Lp(a)-pitoisuuksiin; vain trans-rasvahappojen runsas määrä ruokavaliossa nostaa Lp(a)-arvoja.

Taina Routi

Regionaalisen anestesian vaikutukset äidin ja sikiön verenkiertoon keisarileikkauksessa

Regionaalinen anestesia on ny- kyään tavallisin anestesiamuoto keisarileikkauksissa. Spinaali- ja epiduraalipuudutus voivat aiheuttaa muutoksia äidin verenkierrossa, ennen kaikkea hypotensiota tai bradykardiaa, jotka saattavat vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Hypotension estämiseksi aloitetaan ennen puudutusta nesteinfuusio ja äiti pidetään osittaisessa kylkiasennossa toimenpiteen aikana. Lisäksi annetaan tarvittaessa vasopressoria, tavallisimmin efedriiniä, laskimoon.

Juha Karinen

Terveyspalvelujen suurkäyttäjät

Tutkimuksen kohteena olivat terveyspalveluja tavanomaista runsaammin käyttävät potilaat, ns. terveyspalvelujen suurkäyttäjät. Lääkärit kokevat usein tämän potilasryhmän vaikeahoitoiseksi, ja potilaiden runsaat käynnit ja heille usein tehtävät laajat tutkimukset kuormittavat myös terveydenhuoltomme aineellisia voimavaroja. Tutkimusaineisto kerättiin Turun terveyskeskuksen kahdelta terveysasemalta ja se käsitti 96 suurkäyttäjäpotilasta ja 466 terveysasemien muuta potilasta. Tarkoituksena oli selvittää näiden potilaiden somaattista ja psykiatrista terveydentilaa, sosiaalista tilannetta ja luoda kliinisesti käyttökelpoinen ryhmittely, jota voisi käyttää hoitoa suunniteltaessa hyväksi.

Hasse Karlsson

Muista eettisen toimikunnan hyväksyntä ja potilaan tietoinen suostumus

Vancouverin kirjoitusohjeisto (Uniform requirements for manuscripts submitted to biomedical journals, ohjeet löytyvät esim. Suomen Lääkärilehdestä 1993;48:3657-3668) edellyttää, että sen laitoksen eettinen toimikunta, jossa kliinistä tutkimusta tehdään, hyväksyy tutkimussuunnitelman ja että potilaan on annettava pääsääntöisesti kirjallisesti tietoinen suostumuksensa tutkimukseen. Tietoisen suostumuksen saaminen muistihäiriöiseltä, dementiaa sairastavalta vanhukselta on vaikeaa tai mahdotonta, ja tällöin lupa on pyydettävä holhoojalta. Joka tapauksessa kirjoitusohjeiston mukaan on selvitettävä, miten asia on hoidettu.

Robert Paul

Ksylitolipurkka vähentää välikorvatulehduksia, mutta tutkimuksen eettisyys puhuttaa

Ksylitoli vähentää pneumokokin kasvuedellytyksiä maljalla ja kliinisesti sen käyttö ehkäisee ja jopa vähentää hammasmätää. Koska pneumokokki on tavallinen välikorvatulehduksen aiheuttaja, tehtiin Oulun yliopiston mikrobiologian yksikön ja yliopistosairaalan lastenklinikan yhteistyönä tutkimus, jossa selvitettiin, vaikuttaako ksylitolin käyttö otiitin ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Allergiako infektiopuutostauti?

Astma ja muut atooppiset taudit ovat länsimaissa lisääntyneet huimaa vauhtia. Se selitettiin ympäristön saasteilla ja myrkyillä. Saasteteoria kaatui kuitenkin Berliinin muurin mukana. Saastuneessa Leipzigissa on allergiaa paljon vähemmän kuin puhtaassa Münch-enissä. Moderni asuminen lisää kotipölypunkkeja - siinäkö syy? Ei oikein, sillä Arizonan kuivuudessa ei punkki viihdy, mutta astma kyllä yhtä hyvin kuin Amerikan kosteammilla alueilla

Heikki Arvilommi

Perinnöllisen munasarjasyövän ennuste tavallista parempi

Noin 5-10 % munasarjasyövistä esiintyy suvuittain. Useimmiten tällöin taustalla lienee BRCA1-geenin deleetio, joka liittyy myös perinnölliseen rintasyöpään. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut tiedossa, miten tällä mekanismilla periytyvän munasarjasyövän taudinkuva poikkeaa sporadisista tapauksista kliinisten piirteiden tai ennusteen suhteen.

Heikki Joensuu