Sydän- ja verisuonitaudeista valtakunnallinen tietopaketti Internetissä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen Suomessa keskeinen kansanterveysongelma. Näiden sairauksien ehkäisytyön onnistumisen ja hoitoresurssien mitoittamisen kannalta on välttämätöntä, että niiden esiintyvyydestä on saatavilla tuoretta ja luotettavaa tietoa nopeasti. Työryhmämme on yhdistänyt sydän- ja verisuonitauteja käsittelevät tiedot terveydenhuollon tärkeimmistä rekistereistä. Näiden perusteella on laskettu keskeiset sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten esiintyvyyttä kuvaavat tunnusluvut sekä valtakunnallisesti että lääni- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti. Tulokset on julkaistu sekä painettuina taulukkoraportteina että sähköisessä muodossa Internetissä, josta ne ovat saatavissa joustavasti alan tutkijoiden ja muiden tilastotietoja tarvitsevien käyttöön.

Veikko Salomaa, Markku Tamminen, Ilmo Keskimäki, Reijo Salmela, Helena Hämäläinen, Antti Reunanen

Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioimisessa

Yliopistoissa opetustaitoa on perinteisesti arvioitu näyteluennon perusteella. Siitä on kuitenkin ajan mittaan tullut lähinnä akateeminen rituaali, joka tulevaisuudessa tuskin riittää opetusansioiden mittariksi. Muissa maissa useinkin käytössä oleva portfoliojärjestelmä voisi olla keino opetustyön laadun osoittamiseksi. Opetusportfolio on eräänlainen laajennettu ansioluettelo, johon opettaja kerää erilaisia dokumentteja toiminnastaan ja opetukseen liittyvistä ideoistaan.

Jorma Paavonen, Hannu J. Aronen, Timo Paavonen, Päivi Pakkanen, Eeva Aronen

Lääkäripalvelua puhelimitse

Valtakunnallinen puhelinlääkäri on täydentänyt Suomessa terveydenhuoltopalveluja kahdeksan vuoden ajan. Neuvontapalveluun ovat soittaneet erityisesti työikäiset naiset. Puolet soitoista on liittynyt akuuttiin ongelmaan. Kolmasosa soittajista on halunnut vastauksia lääkitystä, laboratorio- tai röntgentutkimuksia koskeviin kysymyksiin. Soitot ovat olleet asiallisia eikä humalaisten häirikkösoittoja ole ollut.

Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää, Pekka Rajala, Kari Mattila

Potilaiden kokemus lääkärin vastaanottotyön laadusta

Potilaan kokema hyöty hoidosta, esimerkiksi oireiden lievittyminen selitti neljän terveyskeskuksen asiakkaille tehdyssä haastattelututkimuksessa erittäin merkitsevästi arvioita lääkärin toiminnan laadusta. Kuluttajien mielipiteiden seuranta on hoidon laadun parantamisessa tärkeää. Tässä on kuitenkin syytä erottaa yleistä tyytyväisyyttä kuvaavat ja palvelun laatua mittaavat indikaattorit. Hoidon tulos on keskeinen tekijä, jonka perusteella laatuindikaattoreita kannattaa etsiä.

Pertti Kekki, Tarja Bergström

Alkoholin kohtuukäyttö parantaa insuliiniherkkyyttä

Insuliiniresistenssi eli heikentynyt vaste insuliinin kudosvaikutuksiin ja hyperinsulinemia ovat diabeteksen riskitekijöitä. Samoin insuliiniresistenssiin liittyy suurentunut verisuonisairauksien riski, koskapa verisuonten kalkkeutuminen kiihtyy. Toisaalta on useissa tutkimuksissa todettu, että alkoholipitoisten juomien kohtuunauttiminen vähentää ateroskleroosia, ja tämän syyksi on mm. esitetty etanolin edullisia lipidivaikutuksia. Mutta entäpä alkoholi ja insuliiniresistenssi?

Robert Paul

Hyppyharjoittelun merkitys osteoporoosi- riskin kannalta

Vallalla on käsitys, että naisten luuntiheyteen on vaikea vaikuttaa kasvukauden ja nuoruusiän jälkeen. Osteoporoosin elämänlaatua heikentävä vaikutus alkaa estrogeeninerityksen heikentyessä kuitenkin vasta menopaussi-iässä ja sen jälkeen. Koska terveyskasvatus ei pure kunnolla terveysriskeihin, jotka ovat vasta vuosikymmenien päässä, olisi tärkeä tietää, minkälaisin elämäntapakeinoin voitaisiin parantaa luun mineraalipitoisuutta silloin, kun asia alkaa olla asianomaiselle itselleen ajankohtainen. Tätä on tutkittu fyysisen harjoittelun osalta kontrolloidun perustellisesti Tampereen UKK-instituutissa.

Robert Paul

Ovatko kaikki taudit infektiotauteja?

Näin kysyy tämän katsauksen kirjoittaja ja vastaa lopussa, että eipä tietenkään. Mutta hiljainen vallankumous on ollut käynnissä jo jonkun aikaa. Vallankumous lääketieteellisessä ajattelussa siinä mielessä, että moni ei-tarttuva tauti on osoittautunut mikrobien aiheuttamaksi tai niihin liittyneeksi. Hiljainen se taas on siksi, että joukkotiedotusvälineet eivät ole sitä huomanneet.

Heikki Arvilommi

Varusmiesten kasvo- ja korvapaleltumien riskitekijät

Suomalaisten varusmiesten paleltumavammoja on seurattu systemaattisesti vuodesta 1976 lähtien. Vuosilta 1976-89 kertyneessä aineistossa kaikkiaan 913 varusmiehellä oli tutkimuksia tai hoitoa vaatinut pään alueen paleltuma, näistä yli puolet oli korvien paleltumia, loput nenän ja poskien paleltumia. Valtaosa paleltumista oli lieviä. Kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa paleltumia saaneita verrattiin kaikkiaan 2 478 verrokkiin, tärkeimmiksi riskitekijöiksi paleltumien saamiselle osoittautuivat vaatetuksen riittämättömyys, pakkasvoiteiden käyttö, kylmänherkkyys, runsaasti hikoilevat jalat ja kädet sekä viimalle altistavat kuljetukset. Suojavoiteita käyttäneillä paleltumien riski oli niin selvä, että voiteiden käyttöä on syytä suositella välttämään.

Eero Lehmuskallio, Harri Lindholm, Kimmo Koskenvuo, Seppo Sarna, Ora Friberg, Antti Viljanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/1997 Kommentteja

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi III Vakavien rytmihäiriöiden vaara

Sydäninfarktipotilaan alttiudesta sairastua vakaviin rytmihäiriöihin saadaan vain vähän viitteitä tavanomaisilla iskemiaa ja sydämen toimintakykyä mittaavilla tutkimuksilla. Lupaaviksi riskiä osoittaviksi löydöksiksi ovat tutkimuksissa osoittautuneet herkkyys-EKG:lla todettu myöhäispotentiaali, pienentynyt sydämen sykevaihtelu ja barorefleksin heikentyminen. Katetreilla tehtävä elektrofysiologinen tutkimus on osuvin, mutta ei hankaluutensa vuoksi tule kyseeseen seulontakokeena. Nykyistä spesifimpiä tutkimuksia pyritään edelleen löytämään. Uusimmista menetelmistä HYKS:ssä arvioidaan parhaillaan sydämen magneettikenttien mittauksen ja EKG-pinta-kartoituksen hyötyä rytmihäiriöriskin arvioinnissa.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Keratoakantooma - susi vai lammas?

Keratoakantooma on nopeakasvuinen, pahalta näyttävä, mutta yleensä hyvänlaatuinen ihokasvain, jonka yleisyys ja temperamenttinen käytös ansaitsevat julkisuutta. Sen tunnistuksessa tarkat taustatiedot ja ilmiasun osaaminen ovat jopa tärkeämmät kuin patologin lausunto. Vaikka perimätieto kertoo keratoakantooman häviävän spontaanisti, potilaan sijoittaminen "kolmosjonoon" voi merkitä sitä, että kasvain ehtii kasvaa mitoiltaan moninkertaiseksi ja jäljestä tulee ruma. Keratoakantooman voi hoitaa veitsellä tai näppärästi nestetypellä. Hoitomenetelmästä riippumatta tulos on varmistettava. Hyvänlaatuisen kasvaimen residiivi voikin olla pahanlaatuinen karsinooma.

Raimo Suhonen

Hypnoosi tieteellisenä tutkimuskohteena ja terapeuttisena menetelmänä

Hypnoosi on viime aikoina esiintynyt julkisuudessa lähinnä viihteellisissä yhteyksissä ja sen maine hoidon apuvälineenä on edelleenkin ainakin kyseenalainen. Nykyisten aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena on syntynyt uusi tieteenala, kognitiivinen neurotiede, jonka myötä tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on myös eräissä kliinisen lääketieteen indikaatioissa vahvaa kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Sakari Kallio, Hannu Lauerma, Antti Revonsuo

Optikusneuropatia amiodaronin käyttäjällä

Amiodaronia käytetään vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa. Kirjallisuudesta löytyy selostukset 24:stä sen käyttöön liittyvästä optikusneuropatiatapauksesta. Tässä esitettävässä tapauksessa 56-vuotiaalle miespotilaalle kehittyi molemminpuolinen näköhermon pään turvotus ja myöhemmin optikusatrofia. Näöntarkkuuden huononeminen ja näkökenttäpuutokset johtivat pysyvään työkyvyttömyyteen. Amiodaronia käyttävien potilaiden silmämuutoksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Pirjo Aisala, Eila Mustonen

Tilanne Jugoslavian alueella tänään

Jugoslavian pitkä matka aallon pohjalta kohti sen harjaa on alkanut. Kansainvälisten pakotteiden poistaminen on helpottanut tilannetta jonkin verran, mutta maan taloudellinen ahdinko ja sodan jättämät tuhot tulevat vielä pitkään vaikeuttamaan paluuta normaaliin elämään. Tavallisten ihmisten on vaikea käsittää miksi heidän rasitteenaan sodan lisäksi olivat vielä kansainväliset pakotteet, joiden vuoksi terveydenhuollon peruspalvelujenkin järjestäminen on ollut hankalaa.

Risto Tervahauta

Sepelvaltimotaudin yleisyys ja riskitekijät iäkkäillä miehillä

Alle 65-vuotiaiden sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina. Samanaikaisesti sairastuvuus on lisääntynyt vanhemmissa ikäryhmissä, joihin kuuluvien määrä on väestöennusteiden mukaan 20-30 vuoden kuluessa kasvamassa yli puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Sepelvaltimotauti on eläkeikäisen väestön merkittävin kuolemansyy. Yli 65-vuotiailla miehillä se aiheuttaa yli kolmanneksen kuolemista. Kaikista sepelvaltimotautikuolemista noin 60 % ilmenee tässä ikäryhmässä. Sepelvaltimotauti on myös tärkeä toimintakykyä ja elämän laatua heikentävä tekijä. Siten sepelvaltimotaudin hoito aiheuttanee tulevaisuudessa yhä lisääntyvää terveydenhoito- ja sairaalapalvelujen kysyntää.

Markku Tervahauta

Matriksin metalloproteinaasien geeniekspression ja proteolyyttisen aktivaation säätely sidekudossoluissa

Kudosten pääkomponentteja ovat tehtäviinsä erilaistuneet solut ja soluväliaine, jota esiintyy solujen välissä sidekudostukirankana ja kudosrajoissa tyvikalvona. Soluväliaineen tehtävänä on ylläpitää kudoksen rakennetta ja antaa sille mekaanista tukea, mutta myös ohjata solujen jakautumista, liikkumista ja erilaistumista. Soluväliaine uusiutuu jatkuvasti: sen synteesin ja hajoamisen välillä vallitsee dynaaminen tasapaino. Soluväliaineen hajoaminen nopeutuu useissa fysiologisissa tapahtumissa, kuten solujen migraatiossa, haavan paranemisessa ja verisuonten muodostumisessa, sekä erilaisissa patologisissa tiloissa, kuten nivelreumassa ja syöpäkasvaimen invaasiossa ja metastasoinnissa. Toisaalta esimerkiksi sklerodermassa soluväliainetta tuotetaan enemmän kuin hajotetaan, minkä seurauksena potilaan ihoon kertyy kollageenia, ja iho paksunee ja jäykistyy.

Jouko Lohi

Autogeenisella ja allogeenisella luusiirteellä sekä bioaktiivisella lasilla täytetyn luunpuutosalueen paraneminen

Luunpuutosalueet ovat tärkeä ongelma ortopedisessa kirurgiassa. Merkittävimmät luunpuutosalueet aiheutuvat luukasvainkirurgiasta, mutta luunpuutosalueita syntyy myös suurten vammojen ja keinonivelkirurgiaan liittyvien komplikaatioiden seurauksena. Pahanlaatuiset luukasvaimet sijaitsevat yleensä suurten putkiluiden päissä lähellä niveliä ja kasvaimen tuloksellinen hoito edellyttää usein nivelen tuhoavaa poistoa. Aikaisemmin luukasvainten hoito johti toisinaan jopa raajan amputaatioon. Uudet syövänhoitokeinot, tehokkaat solunsalpaajat ja sädehoidot yhdessä kehittyneiden kirurgisten hoitomuotojen kanssa mahdollistavat yhä useammin raajan säästävän kirurgian.

Petri Virolainen

Polven eturistisidevammojen epidemiologia, vammamekanismit, hoito ja kuntoutus

Polven eturistisiderepeämän hoitokäytäntö on pitkään ollut yksi liikuntalääketieteen sekä ortopedian ja traumatologian kiistanalaisista kysymyksistä. Sekä leikkaushoidon että konservatiivisen hoidon puolesta on esitetty tutkimustuloksia. Pitkäaikaistulokset kuitenkin osoittavat konservatiivisen hoidon huonoksi, sillä usein seurauksena on polven krooninen in-stabiliteetti, lihasheikkous ja post-traumaattinen nivelrikko. Tästä syystä polven eturistiside joudutaan usein korjaamaan myöhäisvaiheessa rekonstruktioleikkauksella. Samoin jos eturistisiderepeämä on varhaisvaiheessa leikattu pelkällä suturaatiolla, on pitkäaikaisseurannassa todettu myöhemmin kehittyvää instabiliteettia. Vaikkakin eturistisidevammojen hoitoperiaatteista ollaan pääsemässä yksimielisyyteen, optimaalista hoito- ja kuntoutusmenetelmää ei vielä ole löydetty.

Antero Natri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030