Koira MRSA:n kantajana

Eräässä britannialaisessa sairaalassa todettiin yllättäen eräällä potilaalla epideeminen metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA). Selvitettäessä asiaa samainen kanta löytyi erään mieshoitajan sekä hänen vaimonsa nenästä. Vaimo oli myös hoitaja, mutta työssä toisella osastolla. Molemmat hoidettiin mupirosiinisalvalla ja triklosaanipesuilla.

Rintasyövän hoito intensiivisen kemoterapian ja kantasolujensiirron avulla

Solunsalpaajahoitoa metastasoineeseen rintasyöpään saaneiden joukosta ei juuri parantuneita löydy. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa. Potilaiden elinikää voidaan valikoiduissa tapauksissa ilmeisesti tuntuvasti pidentää intensiivisellä kemoterapialla, jonka aiheuttama luuytimen tuho korjataan kantasolujensiirrolla.

Eero Niskanen, Carl Blomqvist, Tom Wiklund

Kammiotakykardioiden luokittelu, diagnosointi ja hoito

Kammiotakykardiarytmin tunnistaminen ja oikean hoidon valinta on tärkeää, koska rytmihäiriö usein uusiutuu ja äkkikuoleman vaara kasvaa ilman hoitoa tai virheellisesti valitulla hoidolla. Mikäli kammiotakykardian aiheuttaja ei ole ohimenevä, tarvitaan useimmiten kardiologisia erikoistutkimuksia parhaan mahdollisen hoidon valitsemiseksi, sillä hoitolinjat määräytyvät kammiotakykardian tyypin ja taustalla olevan sydänvian etiologian ja vaikeusasteen mukaan. Lääkehoito on edelleen ensisijainen hoitomuoto, mutta invasiiviset erikoishoidot, katetriablaatio, kirurginen hoito ja tahdistinhoito yhdistettynä implantoitavaan defibrillaattorihoitoon, ovat syrjäyttämässä sitä.

Heikki Huikuri

Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä

Atyyppiset eli ympäristömykobakteerit ovat tuberkuloosibasillin sukuisia ympäristön bakteereita, joista osa on myös taudinaiheuttajia. Toisin kuin tuberkuloositartunta, näiden infektioiden tartunta saadaan mykobakteereita sisältävistä ympäristöistä, kuten vesistä tai maaperästä. Tartuntaketjuja ei yleensä ole pystytty osoittamaan. Ympäristömykobakteerien potilaslöydökset alkoivat lisääntyä Suomessa ja muissa länsimaissa 1970-luvun lopulla. Samoihin aikoihin taudinaiheuttajiksi ilmaantui myös aikaisemmin tuntemattomia lajeja, kuten Mycobacterium malmoense, jota on nyt löydetty Suomen suoperäisistä vesistä. Mahdollinen selitys löydösten ja lajiston lisääntymiseen ovat viime vuosikymmeninä tapahtuneet ympäristömuutokset.

Eila Iivanainen, Pirjo Torkko, Pertti J. Martikainen, Marja-Leena Katila

Päihdeongelmainen vanhus perusterveydenhuollossa

Vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat piileviä ongelmia. Useimmiten päihdeongelmainen vanhus tulee terveyskeskukseen muun syyn kuin päihdeongelman takia ja ongelman tunnistaminen vaatii siksi hoitohenkilökunnalta melkoista tarkkaavaisuutta. Hienovarainen päihteiden käyttöä koskeva tiedustelu kuitenkin kannattaa: vanhusten hoitomotivaatio on yleensä hyvä ja hoito tuottaa tuloksia.

Pirkko Hiltunen

Ahdistunut ja masentunut potilas terveyspalvelujen suurkäyttäjänä

Varsin pieni kansalaisten vähemmistö käyttää suuren osan perusterveydenhuollon palveluista. Valtaosa näistä suurkäyttäjistä tulee vastaanotolle ruumiillisten vaivojen takia, mutta merkittävällä osalla on myös psykiatrinen häiriö. Tätä runsaasti menoja aiheuttavaa ryhmää on toistaiseksi tutkittu vähän. Artikkelissa luodaan katsaus terveyspalvelujen suurkäyttäjäpotilaita koskeviin tutkimuksiin ja pureudutaan erityisesti heidän psykiatriseen oireiluunsa.

Hasse Karlsson

Hyvän sairaalan kriteerit

Sairaalat ovat Suomessa aikaisempaa selvemmin palveluja tuottavien laitosten asemassa: ne tuottavat kuntien tilaamia erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaalat joutuvat määrittelemään palvelutuotteensa sekä niiden hinnat ja laadun. Tämän vuoksi on tullut ajankohtaiseksi selvittää, mitkä ovat hyvän sairaalan kriteerit. Jorvin sairaalassa on kehitetty sairaalan laatupyörä, joka sisältää viisi laadun kannalta tärkeätä osa-aluetta. Se helpottaa määrittelemään hyvän sairaalan kriteerit ja asettamaan niille tavoitetasot. Valtakunnallisesti on käynnistynyt sairaala-auditointihanke, jonka tavoitteena on kehittää hyvän sairaalan rakenneominaisuuksia määrittävät mittarit ja tavoitetasot.

Antti Jäättelä

Omalääkärikokeilut muissa Pohjoismaissa

Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on lähes pelkästään hyvää sanottavaa omalääkärijärjestelmästä. Koska Suomessa ollaan vasta siirtymässä väestövastuuseen perustuvaan järjestelmään, meillä on oiva tilaisuus hyödyntää muiden Pohjoismaiden kokemuksia.

Mârten Kvist

Opiskelijoiden asenteet terveydenhuollon valintoihin

Kuopiossa tutkittiin opiskelijoiden asenteita terveydenhuollon priorisointikysymyksiin sekä perinteisellä kyselyllä että kuvitteellisten potilastapausten avulla. Potilaat oli satunnaistettu pareiksi, ja vastaajan piti valita, kumpi potilas tulisi hoitaa yhteiskunnan kustannuksella tai kumman hän hoitaisi, jos vain toinen voitaisiin hoitaa. Tällaisten satunnaispariskenaarioiden pakkovalinnassa asenteet paljastuivat selvemmin kuin perinteisessä kyselyssä. Opiskelijat priorisoivat lapsia, halpaa hoitoa, vakavia sairauksia ja kohtalaista sairauden ennustetta. Toisaalta opiskelijat posteriorisoivat paheksuttavalla tavalla hankittuja sairauksia, vanhuksia, lieviä sairauksia, hyvää ennustetta ja keskihintaisia hoitoja.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Tuula Vaskilampi, Jorma Takala

Tuotteistaminen luo tehokkuutta KYS hankkii tulonsa myymällä tuotteistettuja erikoissairaanhoidon palveluja

Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa luotiin malli erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja laskutukseen. Uuden mallin kehittämiseen vaikuttivat sosiaali- ja terveysministeriön kuntakorvaustyöryhmän työskentely ja tietojärjestelmien kehittämiseen paneutunut Y-projekti, johon osallistuivat KYS:n lisäksi HYKS ja Keski-Suomen ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Johtajalääkäri Viljo Rissanen pitää saatuja alkukokemuksia rohkaisevina.

Hoitotakuu tavoitteeksi valtakunnallisessa suunnitelmassa

Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1995-98 noudattelee pääosin edellisen suunnitelman linjoja: valtionosuuksia leikataan, palvelurakenteen uudistamiseen ja hoidon porrastuksen tehostamiseen patistellaan ja ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa korostetaan. Uutena asiana on kuitenkin tavoitteeksi asetettu hoitotakuujärjestelmän kehittäminen.

Uusi menetelmä sepsiksen nopeaan diagnostiikkaan

Pahanlaatuisten veritautien (akuutit ja krooniset leukemiat, lymfoomat ja multippeli myelooma) ennuste on tehostuneiden hoitojen ansiosta parantunut Suomessa oleellisesti. Hyvää hoitotulosta uhkaavat kuitenkin infektiot, jotka ovat edelleen merkittävä diagnostinen ja hoito-ongelma ja verisyöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Infektiotapahtumien määrä ei ole kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, infektioita aiheuttavien bakteerien kirjo vain on muuttunut. Sepsis on erityisen tärkeä kliininen ongelma verisyöpäpotilaiden hoidossa.

Esa Rintala

Miten keski-ikäinen nainen kokee terveydentilansa?

Kaikkialla länsimaissa naiset elävät miehiä pidempään. Kuitenkin he käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Eliniän pidetessä vanheneva ja iän myötä myös raihnaistuva naisjoukko suurenee. Tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Vain sitä kautta, että otetaan huomioon myös ne olosuhteet, missä ihmiset elävät, on mahdollista edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.

Raili Peltonen

Prostaglandiini E1 impotenssin diagnostiikassa

Impotenssin tärkeimmät riskitekijät ovat valtimokovettumatauti, verenpainetauti, korkea kolesteroli, sokeritauti, tupakointi ja yli 50 vuoden ikä. Kliiniseen diagnostiikkaan on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida psyykkisten ja verenkiertotekijöiden merkitystä. Hermoston ja paisuvaiskudoksen vanhenemiseen liittyviä muutoksia ei käytännössä edelleenkään pystytä tutkimaan. Vaskulaarisen impotenssin diagnostiikassa ei ole aikaisemmin riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, että verenkiertoa koskevat tutkimukset olisi tehtävä maksimaalisen sileälihasrelaksaation aikana, sillä vain näin voidaan simuloida normaalin erektion hemodynaamisia olosuhteita.

Harry Nisén

TT-kuvaus tärkeä leikkauskelpoisuutta arvioitaessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keuhkosyövän levinneisyys syövän toteamishetkellä ja arvioida leikkauskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä vuosina 1980-1984 kerätyn aineiston perusteella. Aineisto koostui alunperin 300 potilaasta. Näistä 249 tapauksessa histologinen diagnoosi varmistui primaariksi keuhkosyöväksi ja tämä määrä potilaita kelpuutettiin lopulliseen tarkasteluun. Miehiä oli 233 ja naisia 16. Potilaiden keski-ikä oli 65 v (42-85 v). Aineisto jakautui histologisesti siten, että pienisoluinen keuhkosyöpä oli 46:lla ja ei-pienisoluinen 203:lla.

Antti Taivainen

MEG käyttökelpoinen aivotoiminnan selvittelyssä

Päänulkoiset magneettikentät heijastavat aivokuoren pyramidisolujen postsynaptisia virtoja apikaalidendriiteissä, erityisesti aivokuoren uurteissa. Magneettikenttiä voidaan mitata pään ulkopuolelta herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla magnetometreilla. Menetelmä on nimeltään magnetoenkefalografia (MEG). Väitöskirjatyössä kartoitettiin MEG:n käyttömahdollisuuksia aivokuoren terveen ja patologisen toiminnan paikantamisessa.

Ritva Paetau

Magnesiumia akuuttiin infarktiin

Moni asia puhuu sen puolesta, että magnesiumista on hyötyä infarktin akuuttivaiheessa. Magnesium jarruttaa iskemia-alueen ATP:n vähenemistä, tasapainottaa muita elektrolyyttejä solutasolla ja vähentää katekolivaikutuksia. Näiden seurauksena koronaarisuonet laajenevat, verihiutaleiden kokkaroituminen vähenee ja rytmihäiriöriski vähenee. Tähänastisissa kliinisissä tutkimuksissa magnesiumista on yleensä ollut apua, ja nyt julkaistu LIMIT-2-tutkimuksen tulos on samansuuntainen. Mutta...

Kun korvatulehdukset eivät parane...

Pariisilaiset tutkijat yhdistivät neljän tutkimuksen annin selvittääkseen penisilliinille resistenttien pneumokokkien aiheuttamien korvatulehdusten paranemista laajakirjoisilla beetalaktaamiantibioo-teilla.

Edelleen etanolin edullisia sydänvaikutuksia

On jo yleisesti tiedossa, että kohtuullinen etanolin nauttiminen lisää HDL-kolesterolipitoisuutta ja että tämä on sepelvaltimotaudin riskiä vähentävä seikka. Sydänveritulpan muodostuminen edellyttää kuitenkin myös paikallisesti häiriintynyttä hemostaasia. Vuonna 1988 julkaistussa 88 000 sairaanhoitajaa käsittäneessä tutkimuksessa ilmeni, että kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää infarktiriskiä mutta lisää aivoverenvuodon riskiä.

Laskimotukos ja syöpä

Perinteisiä kliinisiä totuuksia on, että syvän laskimon tukos on usein yhteydessä syöpään. Tähän löytyykin hemostaasimekanismeista runsaasti syitä. Ruotsalaiskollegojen tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että se antaa kvantitatiivista tietoa syöpätautien esiintymisestä tromboosin jälkeen.