Lääkäri ja osastonhoitaja kirurgisen vuodeosaston johtajina - Tutkimus henkilöstön mielipiteistä eri johtamismalleja toteuttavissa sairaaloissa

Kirurgisten vuodeosastojen virallisissa johtamismalleissa on vaihtelua. Toisissa sairaaloissa osastoa johtavat lääkäri ja osastonhoitaja yhdessä, toisissa sairaaloissa vastuu on yksin osastonhoitajalla. Kyselyn perusteella eri johtamismalleja toteuttavilla osastoilla henkilöstön yleinen työtyytyväisyys ja stressaantuneisuus olivat melko lailla samaa tasoa. Poikkeuksena oli tyytyväisyys lääkärien ja hoitohenkilöstön väliseen yhteistyöhön; se koettiin osastonhoitajajohtoisilla osastoilla paremmaksi kuin lääkäri-osastonhoitajajohtoisilla osastoilla. Tyytyväisyyseroa saattoi selittää myös moni johtamismalliin liittymätön tekijä.

Mika Kivimäki, Kari Lindström

Lääkärin lähete välttämätön - Milloin yleissairauden hoitoon liittyvästä hammashoidosta voi saada korvausta?

Sairausvakuutuksen hammashoitokorvauksen piirissä ovat vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet ikänsä perusteella sekä rintamaveteraanit. Muille sairausvakuutus korvaa hammashoitoa vain tiettyjen muiden sairauksien yhteydessä. Jotta yleissairauksiin liittyvää korvausta maksettaisiin, tarvitaan lääkärin lähete hammaslääkärille sekä perusteltu lausunto hammashoidon tarpeellisuudesta muun sairauden parantamiseksi. Lähetteessä lääkäri ilmoittaa yleissairauden diagnoosin ja perustelee lyhyesti hammashoidon välttämättömyyden kyseisessä tapauksessa.

Aira Lahtinen

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen organisaatioon Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan julkinen terveydenhuolto koottiin vuoden 1994 alusta yhteen maakunnalliseen organisaatioon. Nyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisellä lähinnä karsitaan hallintoa, mutta tulevaisuudessa tähdätään varsinkin laadun-varmistuksen tehostamiseen. Terveydenhuollon käytännön työhön uudistus ei vaikuta, eikä se myöskään ratkaise akuutteja talousongelmia, joten säästötavoitteet ovat edessä Ahvenanmaalla, kuten muuallakin.

Snorkkeli ja tietokone

Lomakuvia voi ottaa myös veden alla. Veden alla otetut kuvat ovat väriltään vihertäviä. Värit voidaan oikaista tietokoneella.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Diabeetikoiden hoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikoiden avo- ja sairaalahoitoa ja niiden sairaanhoitopiireittäistä alueellista vaihtelua. Lisäksi selvitettiin työikäisten diabeteksen sairaalahoidon käytön alueelliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Samoin tutkittiin eri tavoin toimivien diabeteksen hoito-organisaatioiden vaikutusta diabeetikoiden hoitotasapainoon ja hoidon laatuun.

Pikkulasten maitoallergiat

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Lasten vakavien infektiotautien diagnostiikka kehitysmaissa

Diagnostisten apukeinojen puute vaikeuttaa muutoinkin vaativaa lasten vakavien infektiotautien diagnostiikkaa ja hoitoa kehitysmaissa. Tilanteen helpottamiseksi olisi tärkeää, että käyttöön saataisiin yksinkertaisia, mutta tarkkoja laboratoriokokeita, joita jo vähäisen koulutuksen saanut henkilökunta voisi hyödyntää. Jotta laboratoriokokeista todella olisi hyötyä kehitysmaiden päivittäisessä potilastulvassa, tulosten pitää olla käytettävissä välittömästi.

Irmeli Roine

Maitotuotteiden vaikutus immuunivasteeseen terveillä ja rotavirusripulia sairastavilla lapsilla

Tutkimuksen alkuosassa (osatyö II) seurattiin 25 tervettä vastasyntynyttä ensimmäisen elinvuoden ajan. Lapset tutkittiin vastasyntyneisyyskauden jälkeen 3, 6 ja 11 kuukauden iässä. Lapset jaoteltiin pääasiallisen maitonsa mukaan joko rintaruokittuihin tai korviketta syöviin joka käynnillä. Yhdeksän lasta osallistui dieettikokeiluun (osatyö I), joka suunniteltiin samankaltaiseksi kuin se kliininen lehmänmaito eliminaatio-altistus, jollaista käytetään lehmänmaitoallergian diagnosoinnissa. Eliminaation ajaksi äidinmaidon korvike vaihdettiin digeroituun korvikkeeseen, ja altistus tehtiin tavallisella korvikkeella.

Minna Kaila

Geriatrisen sairaalatutkimusjakson vaikuttavuus

Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko valvotun kotisairaanhoidon potilaiden terveydentilaan, toimintakykyyn, hoitotyytyväisyyteen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöön vaikuttaa, kun heidät tutkitaan ja kuntoutettiin yksilöllisesti Keski-Suomen keskussairaalan geriatrisessa yksikössä.

Pertti Karppi

Antioksidantit estivät syöpää Kiinassa

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävän ruokavalion ja sen sisältämien vitamiinien on arveltu vähentävän monien syöpien riskiä. Näihin syöpiin kuuluvat myös ruokatorven ja mahalaukun syövät, joita esiintyy erikoisen paljon Linxianin maakunnassa Kiinassa, missä ravinto sisältää niukasti tuoreita hedelmiä ja lihaa. Tutkiakseen ravinnon hivenaineiden vaikutusta kuolleisuuteen amerikkalaiset ja kiinalaiset tutkijat käynnistivät vuonna 1985 Linxianissa 29 584 aikuista käsittävän tutkimuksen, jossa asukkaiden ravintoa täydennettiin erilaisilla vitamiineilla ja hivenaineilla tai lumepillereillä viiden vuoden ajan.

Bakteriellit superantigeenit - Kawasakin taudin etiologia?

Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon lasten immunologinen sairaus, joka pahimmillaan aiheuttaa kuoleman lähinnä sydänlihaksen verisuonivaurioiden kautta.

Kuubalainen epidemia

Viime vuonna kymmeniätuhansia kuubalaisia sairastui omituiseen tautiin. Oireisiin kuuluivat kuume, raajakivut ja painon lasku. Lisäksi potilaiden näkö heikkeni; diagnoosiksi asetettiin optinen neuriitti.

Vanhusten krooninen ummetus

Britanniassa tehtiin monikeskustutkimus, johon osallistui 77 ummetuksesta kärsivää vanhusta. Tutkimuksessa verrattiin laktuloosia ja toisaalta sennaglykosideja ja kuitua sisältävää valmistetta ristikkäissokkotutkimuksessa. Laktuloosin ja laktuloosiplasebon suositusannos oli 15 ml kahdesti päivässä, mutta jos vaste oli huono, sallittiin 60 ml päivässä. Senna-kuituyhdistelmä sisälsi 54 % ispaghulaa ja 12 % sennaa ja sitä annettiin alkuun 10 ml päivässä ja, jos vaste oli riittämätön, 10 ml x 2.

Toinenkin mielipide tarvitaan?

Patologin histopatologista lausuntoa on totuttu pitämään jumalansanana, mutta kokemus on osoittanut, että patologit sittenkin ovat lähempänä kreikkalaisia jumalia, jotka olivat erehtyväisiä. Pienehkössä, 230 sairaansijaa käsittävässä kalifornialaisessa kunnallisessa sairaalassa tehtiin mielenkiintoinen kokeilu. Toinen patologi tutki histopatologiset näytteet välittömästi primaaritutkimuksen jälkeen. Sairaalassa toimi viisi patologispesialistia, joista kolme oli täysipäiväistä ja joiden keskimääräinen ammattikokemus oli 12 vuotta. Tarkistusmenettely perustui kiertoon siten, että kaikki patologit saattoivat toimia myös toisen mielipiteen antajana. Jos konsensusta diagnoosista ei saatu, konsultoitiin muita patologeja, tarvittaessa myös sairaalan ulkopuolisia.

Ovatko suomalaisten selkä- ja nivelvaivat sittenkään lisääntymässä?

Koettujen selkä- ja nivelvaivojen esiintyvyys on Kansanterveyslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan pysynyt suomalaisilla 14 viime vuoden ajan melko muuttumattomana. Myöskään lääkärin toteamat selän kulumaviat ja muut selkäsairaudet eivät näytä yleistyneen. Useissa väestöhaastatteluissa todettu tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntyminen johtunee siten ainakin osittain muista syistä kuin varsinaisen sairastavuuden kasvusta.

Päivi Leino, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksilla tutkitut potilaat vuosina 1981-1992

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia on OYKS:ssa tehty tällä vuosikymmenellä yli seitsemän kertaa enemmän kuin 80-luvun alkuvuosina. Lisääntyneen kapasiteetin ansiosta tutkimusaiheita on voitu laajentaa. Silti kuvauksia on edelleen saatavissa liian vähän. Odotusajat ja niistä johtuva työkyvyttömyys ovat usein liian pitkiä, ja epäselviä rintakipuoireita voidaan selvittää angiografian avulla vain harvoin.

Juhani Airaksinen, Markku Linnaluoto, Markku Ikäheimo, Heikki Huikuri, Juhani Koistinen, Juha Takkunen

Kroonisen toiminnallisen unettomuuden oirekuva ja hoito

Unettomuus on oire. Hoidon suunnittelussa on keskeistä unettomuutta synnyttävien ja ylläpitävien tekijöiden selvittäminen. Kroonista toiminnallista unettomuutta pidetään ehdollistuneena häiriönä, johon jotkut ihmiset ovat erityisen taipuvaisia ongelmia sisäistävän ja somaattiselle oireilulle altistavan persoonallisuuden sekä uni-valverytmin lievän häiriön vuoksi. Toiminnallista unettomuutta voidaan lievittää unirytmiä palauttavin ja vireystilaa tasaavin kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Unilääkkeiden käyttö kroonisen unettomuuden hoidossa edellyttää huolellista harkintaa.

Soili Kajaste

Kannattaako katkokävelypotilaan verisuonirekonstruktio

Katkokävelyoire on sinänsä vaaraton, joskin kiusallinen alaraajojen arterioskleroosin ilmentymä. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti, toisin kuin kriittistä iskemiaa, joka uhkaa jalan elinkelpoisuutta. Kun potilaan työkyky tai yleensä selviytyminen päivittäisissä askareissa vaikeutuu, on aihetta harkita joko valtimorekonstruktiota tai radiologista interventiota oireiden lievittämiseksi. Näillä hoidoilla voidaan saavuttaa mittavaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä.

Tarja Peräkylä, Mauri Lepäntalo, Olof Lindfors

Käsiin kohdistuva tärinä ja tärinälle altistuneiden seuranta työterveyshuollossa

Työkoneiden ja -laitteiden käytön arvioidaan aiheuttavan terveydellisesti merkittävää käsiin kohdistuvaa tärinää noin 50 000 suomalaiselle työntekijälle. EY:n direktiivien mukainen varoitusmerkintä haitallisesta tärinästä helpottaisi riskin tunnistamista meilläkin. Tärinän ominaisuuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu työterveyshuollossa - tärinän haitallisuuden arviointi on painottunut yksipuolisesti altistumisaikaan. Työntekijöiden tärinälle altistumista ja terveydentilaa on edelleenkin syytä seurata, jotta tärinävaurioita ei syntyisi.

Hannu Virokannas, Hannu Anttonen

Suomen kirurgit - Sairaaloiden hallinto kehittynyt väärään suuntaan

Suomen Lääkäriliiton alaosasto Suomen Kirurgit kysyi keväällä yliopistoklinikoiden, keskussairaaloiden ja aluesairaaloiden kirurgiylilääkäreiltä näkemyksiä viimeaikaisten taloudellisten ja hallinnollisten muutosten kirurgian yksiköille aiheuttamista paineista. Valtaosa vastanneista katsoi, etteivät budjettileikkaukset ole vielä vaarantaneet potilaiden hyvää hoitoa, mutta potilaiden eriarvoisuuden nähdään lisääntyneen uuden lainsäädännön myötä. Yliopistosairaaloihin lähetetään keskussairaaloista ja aluesairaaloista vähemmän potilaita kuin ennen. Taloudellisen tilanteen ohella vastaajat pitivät suurena ongelmana päätöksenteon epävarmuutta ja asiantuntemattomuutta. Sen katsotaan haittaavan suunnittelua.

Arto Alanko, Jaakko Permi, Simo Ristkari Riitta Luhtala