Lasten lyhkin hyöty ja säästöt

Lyhytjälkihoitoisella kirurgialla (lyhki) pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon leikkauksia käyttäen mahdollisimman vähän hoitopäiviä ja vuodepaikkoja. Menettelytapa sopii hyvin myös lastenkirurgiaan. Lyhkin aiheuttamat todelliset säästöt ovat odotettua pienemmät. Toiminnasta on kuitenkin huomattavasti hyötyä, koska se on tuonut kirurgisiin yksikköihin taloudellisen ajattelutavan ja tehostanut niiden toimintaa. Tuloksellisuutta arvioitaessa tulee käyttää oikeita mittareita.

Timo Parvinen

Soveltuuko hoidon priorisointi terveyspoliittiseksi perustaksi erityistason sairaanhoidossa?

Kymenlaakson keskussairaalassa luotiin norjalaismallia mukaillen malli erikoissairaanhoidon prioriteettiryhmiksi. Mallia testattiin selvittämällä takautuvasti, kuinka erityistason sairaanhoitoon lähetteen saaneet potilaat jakautuivat viiteen prioriteettiryhmään. Mallin katsottiin toimivan käytännössä riittävän tarkasti, koska potilaat jakautuivat joka tapauksessa hoidon välttämättömyyden perusteella kahteen pääryhmittymään. Erityistason sairaanhoidon terveyspoliittisten ratkaisujen perustaksi malli ei sen sijaan sovellu. Prioriteettiryhmitys ei juuri lisää mahdollisuuksia säästää kustannuksia. Keskussairaalan omaa potilasaineistoa aiotaan kuitenkin vielä arvioida samaa mallia käyttäen.

Alexander van Assendelft Antti Muuronen Terje Forslund Magnus Grönholm Hannu Haavisto Teuvo Joki Hannu Kormi Pertti Lavikainen Heikki Meurala Soile Numminen Reino Paldanius Kurt Rhen Gerd Weckström

Terveysvalistus terveyden edistäjänä: valistuksen muodot, vaikutukset ja ideologisuus

Terveysvalistus on joukkoviestintään tukeutuvaa terveyskasvatusta. Sen avulla on perinteisesti pyritty kohentamaan kansalaisten terveydentilaa, ja se on edelleen suosittu terveyden edistämisen menetelmä, vaikka vuosikymmenien takainen usko yleisluonteisen, yksisuuntaisen tiedottamisen vaikuttavuuteen onkin vähentynyt. Sama sanoma herättää eri ihmisissä erilaisia mielteitä. Viestinnän vaikuttavuutta selvittelevässä tiedotustutkimuksessa on viime aikoina pantu paino tälle seikalle ja keskitytty selvittelemään viestien vastaanottoa ja tulkintaa.

Pauliina Aarva

Laserlaparoskopia endometrioosin ja munatorviperäisen lapsettomuuden hoidossa

Laparoskopialeikkausten etuna laparotomiateitse tehtyihin toimenpiteisiin nähden on, että kudosvaurio jää pieneksi ja potilaat toipuvat nopeasti. Lasersäde on laparoskopiassa hyvä väline tarkkuutensa ansiosta. Laserlaparoskopiaa käytetään gynekologiassa erityisesti endometrioosi- ja munatorvileikkauksissa. TAYS:n naistenklinikassa tehdyistä 34 laserlaparoskopiasta 21 tehtiin munatorvivaurion tai endometrioosin aiheuttaman lapsettomuuden hoidoksi, 12 endometrioosin aiheuttamien kipujen vuoksi ja yhdessä hoidettiin munatorviraskaus. Erityisesti kipujen lievityksessä saavutettiin hyvä tulos.

Klaus Teisala Erkki Kujansuu Reijo Punnonen

Virtsanjohtimen ahtauman dilataatiohoito

Virtsanjohtimen ahtauma on melko harvinainen vika. Sen kehittymiseen on monia syitä, mutta usein se on leikkauksen tai muun toimenpiteen komplikaatio. Ahtauma voidaan hoitaa avoimen korjausleikkauksen avulla, mutta se on suuri toimenpide ja vaatii pitkän toipumisajan. Tekniikan kehittymisen ansiosta osa virtsanjohtimen ahtaumista voidaan hoitaa dilataatiohoidolla, jossa ahtauma laajennetaan virtsanjohtimeen vietävän pallokatetrin avulla ilman leikkausta. Toimenpide on lyhytjälkihoitoinen. Dilataatio soveltuu parhaiten lyhyiden, melko tuoreiden vammojen tai toimenpiteen seurauksena syntyneiden ahtaumien hoitoon.

Martti Nurmi Kauko Satokari

Hoito biologisilla vasteenmuuntajilla: onko lupauksista tullut totta?

Sytokiineistä interferonit, interleukiini-2 ja hematopoieettiset kasvutekijät ovat osa tämän päivän kliinistä syövänhoitoa, joskin vielä hyvin harvoissa tautiryhmissä. Hoito niillä on vielä suurelta osin tutkimuksellista. Biologiset vasteenmuuntajat eivät toistaiseksi ole täyttäneet syövänhoidossa niitä suuria toiveita, joita niihin vielä kymmenen vuotta sitten asetettiin. Kuitenkin niiden tutkimuksen myötä on saatu paljon tietoa mekanismeista, jotka johtavat kasvainten syntyyn ja tuhoamiseen. Uusia hoitoyhdistelmiä ja sytokiinejä tuotetaan jatkuvasti, ja tämä syövän hoitotapa tulee laajenemaan.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Iäkäs potilas sädehoidossa

Ikä on selkein yksittäinen syövän vaaratekijä; vuosittain lähes puolet uusista syöpätapauksista todetaan yli 70-vuotiailta. Tästä huolimatta on hämmästyttävän vähän kirjoitettuja ohjeita siitä, millä tavoin korkea ikä tulisi ottaa huomioon sädehoidossa. Kun ikää käsitellään sädehoidon oppikirjoissa, verrataan lasta ja aikuista.

Maijaliisa Romppainen

Märkäruven ja ruusun nykyhoito

Staphylococcus aureus ja beetahemolyyttinen streptokokki ovat tärkeimmät ihon bakteeritulehduksia aiheuttavat mikrobit. Niiden antibioottiherkkyystilanne ratkaisee oikean hoidon valinnan. Nykyisin molempiin hyvin tehoavia antibiootteja ovat ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit sekä kloksasilliiniryhmän antibiootit. Penisilliini tehoaa hyvin A-ryhmän beetahemolyyttiseen streptokokkiin. Sen sijaan erytromysiini ja fluorokinolonit ovat huonoja streptokokkilääkkeitä.

Itsemurhayritykset ja niiden hoidon organisointi Helsingissä

Tutkimuksessa analysoitiin kaikki yhden vuoden aikana Helsingissä terveydenhuollon hoitoon tulleet 1 822 itsemurhayritystapausta strukturoidun haastattelun sekä potilasasiakirjojen perusteella. Helsingissä terveydenhuoltoon tulee noin 2 000 itsemurhaa yrittänyttä vuodessa eli keskimäärin 5-6 tapausta jokaista vuoden päivää kohti. Potilaat hoidettiin tavallisesti HYKS:n päivystyspoliklinikoissa. Hoidon kehittämiseksi ja resurssien suuntaamiseksi tulisi diagnoosi- ja rekisterikäytäntöä kehittää siten, että itsemurhayritystapauksia voitaisiin joustavasti seurata. Itsemurhayritysten hoidon laatua tulisi parantaa tukemalla henkilökuntaa koulutuksen ja työnohjauksen avulla, järjestämällä systemaattinen psykiatrinen konsultaatiotoiminta, käyttämällä suunnitelmallisemmin hyväksi koko hoitojärjestelmää sekä parantamalla lääkärikunnan tietoutta itsemurhamenetelmien vaarallisuudesta.

Jouko Lönnqvist Aini Ostamo

Tekonivelkirurgian potilaskohtaisia kustannuksia mahdollista vähentää

Tekonivelkirurgian kysyntä on kasvanut, ja lisääntyneiden leikkausmäärien ja kokonaiskustannusten myötä hoitoratkaisuissa vaaditaan kustannustietoisuutta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on selvitetty implanttimateriaalin yhteishankinnan ja aikaisempaa tarkoituksenmukaisemman potilasvalinnan vaikutusta lyhyellä aikavälillä sairaanhoitopiirin tekonivelkirurgian kustannuksiin. Näillä keinoin on mahdollista saavuttaa jonkin verran säästöä.

Juha K. Nevalainen T. Sam Lindholm

Lasten psykiatrinen sairaalahoito: kohtaavatko tarve ja tarjonta?

Poistoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 1988 psykiatrisen päädiagnoosin vuoksi oli sairaalahoidossa noin 1 800 lasta. Heille kertyneistä hoitopäivistä 71 % oli lastenpsykiatrian erikoisalan osastohoitoa, mutta lapsista vain kolmasosa kävi näillä osastoilla. Lastenpsykiatrian osastoille näyttää siis keskittyvän potilaita, joiden hoitojaksot ovat hyvin pitkiä ja ilmeisen vaativia. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko lastenpsykiatrian sairaansijat oikeassa käytössä, kun osastoilla hoidetaan vuodessa keskimäärin kaksi lasta sairaansijaa kohti ja yhdelle lapselle kertyy hoitopäiviä keskimäärin 104.

Matti Kaivosoja

ATK-pohjainen potilasrekisteri lastenpsykiatrian poliklinikassa

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikassa on toiminut ATK-pohjainen potilasrekisteri vuodesta 1988. Parhaimmillaan rekisteri palvelee poliklinikan potilasjoukon kokonaisuuden hahmottamisessa sekä edistää tutkimuksellista hoitoseurantaa ja tulosvastuun tarkkailua.

Hanna Ebeling Eila Räsänen

Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Matti Nikkilä

Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Keijo Koivisto Heimo Viinamäki Paavo Riekkinen

Miksi lapsi kastelee?

Kastelu huolestuttaa perhettä ja aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita, epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta, joten sen syiden selvittäminen on tärkeää. Koko maassa on noin 30 000 5-17-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka kastelevat siinä määrin, että tutkimuksia tai hoitoa tulee harkita. Neuvonnan tarpeessa olevia lienee vielä enemmän, joten perusterveydenhuollolta vaaditaan runsaasti voimavaroja, jotta voitaisiin estää kastelusta lapselle ja perheelle aiheutuvia sekundaarisia haittoja. Artikkelissa tarkastellaan kastelun yleisyyteen vaikuttavia ja sille altistavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tutkittaessa kastelevaa lasta tai nuorta.

Marjo-Riitta Järvelin

Lasten yökastelun lääkehoito

Desmopressiinin ja hälytinpatjahoidon yhdistelmä on osoittautunut toistaiseksi parhaaksi lasten yökastelun hoidossa käytetyistä lukuisista keinoista. Se tuottaa parempia tuloksia kuin kumpikaan hoitomuoto yksin. Lasta ei kuitenkaan ole syytä nukuttaa hälytinpatjalla kauemmin kuin kolme kuukautta. Sen sijaan desmopressiinihoitoa voidaan jatkaa pitkäänkin, ja ottaa hälytinpatja jälleen käyttöön yhdeksän kuukauden tai vuoden kuluttua, ellei lapsi ole kuiva.

Pirjo Terho

Tekstiilien kemialliset terveysvaarat kuluttajille

Tekstiilit joutuvat jatkuvasti kosketuksiin ihon kanssa, joten kuidut ja niiden sisältämät kemikaalit saattavat aiheuttaa ihottumia ja muita terveyshaittoja. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet dispersiovärit ja viimeistysaineista vapautuva formaldehydi. Tekstiilien laajasta valmistuksesta ja käytöstä huolimatta niiden aiheuttamat allergiat ja muut taudit eivät ole kovin yleisiä.

Eero Priha

Nuorten tahdosta riippumaton hoito uuden mielenterveyslain aikana

Uuden mielenterveyslain hengen mukaan alaikäisen tahdosta riippumatonta hoitoa ei tule järjestää aikuisten hoitoyksikössä, vaan erillisissä, nimenomaan lapsille ja nuorille tarkoitetuissa hoitoyksiköissä. Hoitopaikkoja etsittäessä on kuitenkin jouduttu vaikeuksiin, koska nuorille tarkoitettuja sairaansijoja on liian vähän eikä alaikäisiä ole voitu, kuten aikaisemmin, hoitaa tahdosta riippumatta aikuispsykiatrian sairaansijoilla. Lain mukaan vain psykoottisia nuoria on voitu hoitaa aikuispsykiatrian sairaansijoilla - tosin lain hengen vastaisesti.

Erkki Pulkkinen

Jätehuollon aiheuttamat riskit

Jätehuolto on voimakkaassa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Erillisiä tutkimuksia jätteenkäsittelymenetelmien päästöistä pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan on lukuisia, mutta kokonaisvaltainen jätehuoltojärjestelmien vertailu on harvinaista. Poikkeavien tapahtumien, kuten tulipalojen, torjunta jätehuollossa on puutteellista. Jätehuolto on vaarassa kehittyä yksinomaan jätteen hyötykäyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvien tavoitteiden pohjalta työsuojelun kustannuksella.

Matti Ettala