Tukisidosten käyttö urheilussa

Tukisidoksilla on suuri merkitys urheiluvammojen ehkäisyssä, hoidossa ja urheilijaa kuntoutettaessa. Jotta tukisidoksista olisi mahdollisimman paljon hyötyä, ne on sovitettava huolella. Tukisidoksia käytetään niiden mekaanisen, puristavan tai lämmittävän vaikutuksen mutta myös psyykkisen vaikutuksen vuoksi. Asiantuntevuutta tarvitaan erityisesti polvitukien valinnassa.

Kyösti Latvala

Suomalaisten vankien terveystutkimus I Vankien ruumiilliset sairaudet

Vankien terveydestä ja sairauksista on koko maailmassa varsin vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa selvitettiin maamme vankien terveydentila. Vaikka vangeista suurin osa on nuoria, heillä on runsaasti somaattisia sairauksia, paljolti elämäntapaan liittyviä. Yleisiä ovat myös erilaiset tapaturmat. Psyykkisiä ongelmia vangeilla on selvästi yleisemmin kuin väestöllä yleensä, tavallisimpina alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vankien terveystutkimuksen tärkeimmät tulokset esitellään Lääkärilehdessä kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

Matti Joukamaa

Sosiaaliturvan perusteet Euroopan yhteisöissä

Sekä EY- että EFTA-maiden sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan, etuuksien tasolta, hallinnollisilta ratkaisuiltaan ja painopisteiltään. Vaikka yhteisiäkin piirteitä löytyy, ei sosiaaliturvan tason vertailu ole mielekästä, koska arvio riippuu aina painotuksesta ja näkökulmasta. Suomalaisten kannattaakin sen sijaan analysoida järjestelmien rakenteita, tehokkuutta, kattavuutta, toimivuutta, niistä aiheutuvia kustannuksia ja virheitä tarkastellen yhtä maata kerrallaan. Yleistyksiin ei ole aihetta.

Matti Kari

Tahdosta riippumattoman hoidon oikeudellisia ongelmia

Uuteen mielenterveyslakiin liittyvä oikeusturvavalvonta saattoi psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaalat ja hallintotuomioistuimet entistä läheisempään yhteyteen. Lääkärit ja lakimiehet joutuvat opettelemaan toistensa kieltä ja ammattikäytäntöjä. Mielenterveysasioiden käsittelyä kotimaisissa oikeusasteissa sävyttää nykyään Suomessa myös kansainvälinen ihmisoikeusvalvonta. Artikkelissa kuvataan Turun ja Porin lääninoikeuden kokemusten perusteella oikeudellisia ongelmia, joita tahdosta riippumattomaan hoitoon saattaa liittyä.

Hannu Renvall

Lääkärien vapaa-ajan harrastukset, stressi ja burnout

Suomen Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisestä lääkärien stressi- ja burnout-oireita koskeneesta tutkimuksesta julkaistiin tuloksia Suomen Lääkärilehdessä 13/88. Laajasta aineistosta ei kaikkia kysymyksiä vielä tuolloin ollut käsitelty. Stressin negatiivisina ratkaisukeinoina tarkasteltiin alkoholin ja lääkkeiden käyttöä, mutta oletettavasti stressiin lieventävästi vaikuttavia myönteisiä keinoja, kuten vapaa-ajan harrastuksia ja liikuntaa ei kosketeltu. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärien vapaa-ajan käyttöä sekä harrastusten ja liikunnan suhdetta stressiin ja burnoutiin.

Sisko Asp Juhani Juntunen Kyllikki Kauttu Martti Olkinuora Leo Strid Markku Äärimaa

Spondylolisteesi

Suomen väestöstä 6 %:lla on lannerangan nikamasiirtymä, istminen spondylolisteesi. Suurimmalle osalle tämä patologinen muutos ei aiheuta oireita eikä mitään hoitoa tarvita. Kasvuiässä spondylolisteesi on kuitenkin yleisin yksittäinen ristiselkäkivun syy. Sillä on merkittävä osuus yhtenä selkäkivun patogeneettisenä tekijänä myös aikuisväestössä.

Dietrich Schlenzka

Kevyt-ORS - hypotoninen juoma lasten ripulin nestehoitoon

Hypotoninen liuos, jonka Na+-pitoisuus on 60 mmol/l ja kokonaisosmolaliteetti vain 224 mmol/l, todettiin käytössä olevaa isotonista valmistetta paremmaksi pienten lasten ripulin nestehoidossa. Uutta Kevyt-ORS- juomaa saaneiden lasten ripulin kesto ja sairaalahoidon aika lyhenivät merkitsevästi. Liuosta on suhteellisen helppo valmistaa esimerkiksi sairaala-apteekissa. Ohje esitetään artikkelin taulukossa 2.

Timo Vesikari Tarja Rautanen A. Sahib el-Radhi

Gammakuvaus luustometastasoinnin arvioinnissa

Luuston gammakuvaus on ensisijainen tutkimus eri syöpäsairauksien luustometastaaseja etsittäessä ja seurattaessa. Sen merkittävimpiä etuja ovat hyvä sensitiivisyys ja mahdollisuus kuvata koko luusto yhdellä kertaa.

Esko Vanninen Esa Ahonen Risto Johansson Esko Länsimies

Laserin käyttö urologiassa

Laserlaitetta käytetään urologiassa yleisimmin pinnallisten rakkokasvainten hoidossa ja virtsatiekivien murskauksessa. Yleisimmin käytössä oleva Nd-YAG-laser soveltuu taipuisten kuitujen välityksellä hyvin endoskopiakäyttöön. Laserin käyttöaiheet urologiassa saattavat lisääntyä tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi monista laserhoidoista puuttuvat pitkäaikaisseurannan tulokset.

Kimmo Taari Jaakko Salo

Magneettikuvauksen turvallisuus

Vaikka kaikkiin magneettikuvauksessa käytettäviin magneettikenttiin liittyy myös biologisia vaikutuksia, ei menetelmä nykyisessä muodossaan ole terveydelle haitallinen. Suurin huolenaihe ovat kehonsisäiset tai ulkoiset ferromagneettiset esineet. Potilaan asianmukaisella ohjauksella ja haastattelulla ennen tutkimusta voidaan niistäkin aiheutuvat vaaratilanteet välttää.

Pauli Vainio Kaarina Partanen Matti Puranen

Euroopan yhdentyminen ja Suomen sosiaaliturvasopimukset

Euroopan yhteisöön kuuluvien maiden välisenä sosiaaliturvasopimuksena on EY:n asetus 1408/71. Mahdollisen ETA-sopimuksen myötä se tulee suurelta osin korvaamaan vastaavat sopimuksemme alueen maiden kanssa. Mahdollinen EY-jäsenyys ei muuta tätä tilannetta. Asetus kattaa ETA-maiden kansalaiset, jotka tekevät tai hakevat toisessa jäsenmaassa työtä tai viettävät siellä eläkepäiviään ja osittain myös heidän perheenjäsenensä. Asetuksessa on myös määräykset sairaanhoidosta tilapäisen oleskelun aikana. Erityisluvalla voi hakeutua toiseen jäsenmaahan hoitoon, jollei tätä ole kohtuullisessa ajassa saatavissa omasta maasta. Työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan kustantaa aina työskentelymaa, riippumatta siitä mikä on asuinmaa.

Mauno Lindroos

Terveydenhuoltoalan ammatteja koskevat säännökset Euroopan yhteisössä

Suomen liittymistä Euroopan talousalueeseen on valmisteltu viime puolentoista vuoden ajan tiiviisti myös terveydenhuoltoviranomaisten piirissä. Terveydenhuoltoalan ammatit muodostavat vain pienen kokonaisuuden selvitettävien asioiden joukossa, mutta tälläkin alueella joudutaan muuttamaan sekä koulutusta että ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämiskäytäntöjä ja luonnollisesti myös näihin liittyvää lainsäädäntöä.

Antti Marttila

Yliherkkyysreaktiot leikkausten yhteydessä

Yliherkkyysreaktiot leikkauksissa ovat harvinaisia. Silti ne on syytä selvittää, jotta potilas välttyisi tulevaisuudessa uusilta reaktioilta. Leikkaustoimenpiteiden yhteydessä potilaat voivat saada yliherkkyysreaktioita monista lääkeaineista, mutta myös mm. kumilateksi on leikkauksissa mahdollinen allergeeni. Suurin osa oireista ilmenee viiden minuutin sisällä lääkkeen antamisesta. Lääkereaktioista arviolta yli puolet on lihasrelaksanttien aiheuttamia. Vaikka paikallispuudutuksen aikana syntyneiden reaktioiden vuoksi potilaita on esimerkiksi TYKS:ssa tullut tutkimuksiin paljon enemmän kuin yleisanestesiassa ilmenneiden oireiden takia, syynä on vain harvoin yliherkkyys puudutteelle.

Ken Malanin Kirsti Kalimo

Tavanomainen röntgentutkimus perifeeristen artriittien diagnostiikassa

Perinteinen röntgentutkimus on säilyttänyt asemansa nivelsairauksien tärkeimpänä radiologisena tutkimusmenetelmänä huolimatta siitä, että uusia kuvantamismenetelmiä on tullut käyttöön. Muutosten luonteen ja levinneisyyden selvitys auttaa diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Koska lopullinen diagnoosi on aina kliininen, takaa kliinikon ja radiologin saumaton yhteistyö hyvän lopputuloksen.

Leena Laasonen

Alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus diabetespotilaiden joukossa ja muussa väestössä

Perifeerisen valtimotaudin aiheuttama amputaatiovaara kasvaa iän myötä, ja erityisen suuri se on diabeetikoilla. KYS-piirin 25 vuotta täyttäneessä väestössä diabetesta sairastavien miesten riski osoittautui 10,3-kertaa ja naisten 13,8-kertaa suuremmaksi kuin muun väestön. Varvasamputaatiot olivat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla. Seuranta-aikana diabeetikoille jouduttiin tekemään myös uusinta-amputaatioita enemmän kuin muille. Naisilla diabetes oli merkitsevä amputaation jälkeistä kokonaiskuolleisuutta selittävä tekijä.

Onni Siitonen Leo Niskanen Markku Laakso Jukka Siitonen Kalevi Pyörälä

Iholle applikoitava puudutevoide poliklinikkakäytössä

Prilokaiini-lidokaiinipuudutevoide on kehitetty poistamaan kipuaistimus iholta. Sitä käytetään pienten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verinäytteen otossa. 13 terveyskeskuksen ja poliklinikan kokemusten perusteella voiteen käyttö onnistuu hyvin polikliinisessäkin työssä, vaikka tunnin applikaatioaika on varsin pitkä. Puudutevoiteen ja lumelääkkeen vaikutusta verrattiin verinäytteen ottoon liittyvän kivun poistamisessa 4-15-vuotiailta lapsilta, joista 74 sai puudutevoidetta ja 73 lumelääkettä. Puudutevoidetta saaneet potilaat arvioivat tuntemansa kivun merkitsevästi vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saaneet. Hoitajien arviot lasten kivusta kertoivat saman.

Reijo Korpela Jouko Timosaari

Kokemuksia kriisipsykoterapiasta yleissairaalan osastoilla

Psykiatria on vakiinnuttanut paikkansa muiden erikoisalojen joukossa useimmissa yleissairaaloissamme. Lääkärin hoidossa olevan potilaan psykologisista reaktioista tiedetään nykyään jo varsin paljon, samoin psykiatrisen konsultaation tarpeesta ja sen merkityksestä. Potilaan joutuessa yleissairaalassa psykologiseen kriisiin häntä voidaan auttaa kriisiterapian avulla. Tämä hoitomuoto on vielä varsin uusi eikä sen indikaatioista ole yhtenäisiä kattavia suosituksia. Sen erityisenä tavoitteena on palauttaa ruumiin ja mielen välille toimiva yhteys ja näin saada potilas itse tukemaan paranemistapahtumaa yhteistyössä osaston työryhmän kanssa. Kriisiterapian avulla pyritään edistämään myös sopeutumista sairauden tuomiin uusiin tosiasioihin.

Kyösti Väänänen Heimo Viinamäki Johannes Lehtonen

Sympatomimeetit ja astma Asiantuntijasuositus

2-sympatomimeettien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti Suomessa. Tuoreet tutkimukset ovat herättäneet keskustelua niiden asemasta astman hoidossa. Suomalaiset keuhkosairauksien asiantuntijat eivät pidä jyrkkiä toimenpiteitä tarpeellisina, mutta esittävät joitakin tarkistuksia sympatomimeettien käyttöperiaatteisiin.

Tari Haahtela Aarne Lahdensuo Kari Alanko Esko Huhti Pirkko Paakkari Hâkan Poppius Brita Stenius-Aarniala Eero Tala Erkki O. Terho

Lääkäri työyhteisön jäsenenä III Innovaatio ja sairaalan kehittäminen

Uusi organisaatiokulttuuri korostaa työntekijöiden aloitteellisuutta, riskinottoa ja vapautta. Sairaaloissa tämänsuuntaisia muutospaineita lisää tulossa oleva valtionosuusuudistus. On arvioitava uudelleen toimintatapoja, johtamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Lääkärit haastetaan tulemaan ulos virkamiesroolistaan ja kyseenalaistamaan totunnaisia menettelytapoja ja työnsä esteitä. Heidän on myös saatava työyhteisön tuki uudistuspyrkimyksilleen.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Kliinis-fysiologisten tutkimusten laaduntarkkailun tila huolestuttava

Kliinisen fysiologian alan tutkimukset kuuluvat arkirutiiniin sadoissa terveydenhuollon yksiköissä. Selvitykset tutkimusten laaduntarkkailusta ovat tuoneet esiin huolestuttavia puutteita niin laitteiston huollossa kuin henkilökunnan koulutuksessakin. Esimerkiksi spirometriatutkimusten laatutaso on osoittautunut kirjavaksi: laitteistojen huolto ja kalibrointi on monessa paikassa korkeintaan sattumanvaraista, ja viitearvostojakin on käytössä peräti 27 erilaista. Spirometrian laadunvalvonnasta on valmisteilla koulutusohjelma, ja samantapaisia hankkeita on vireillä myös EKG- ja verenpainemittausten laadun varmistamiseksi.

Olli Korhonen Väinö Turjanmaa