Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

Synnytysiän ja hedelmällisyyden pulmallinen ristiriita

Ensimmäisen lapsen saaminen yhä vanhempana on ajan trendi. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan (1) lapsia halutaan nykyisin suunnitella aikaisintaan sitten, kun opinnot on hoidettu alta, muutama työvuosi on takana ja parisuhteeseen on saatu vakautta. Lasta siis suunnitellaan "valmiiseen elämään". Toisaalta monelle keskeinen lasten saamisen este on sopivan kumppanin puuttuminen. Perhebarometrin mukaan myös kilpailevat mielenkiinnon kohteet, kuten matkustaminen ja harrastukset, ovat tärkeitä syitä sille, miksi lapsen saaminen ei tunnu ajankohtaiselta (1).

Viveca Söderström-Anttila

Uusi antikoagulantti tarjolla syöpäpotilaan lääkelistalle

Syöpään liittyvä laskimotukos voi olla ensioire, hoidon komplikaatio tai vain sattumalöydös kuvantamistutkimuksessa. Hoito perustuu edelleen 15 vuoden takaiseen klassikkoon eli CLOT-hoitotutkimukseen, jossa daltepariini päihitti varfariinin uusintatukosten estossa. Tutkimus kaipaa haastamista, ja haasteeseen vastaa tulos uusimmasta markkinoille tulleesta suorasta antikoagulantista, edoksabaanista.

Marko Vesanen

Emfyseema on samanlainen, käyttipä tavallista tai sähkösavuketta

Sähkösavukkeen käytön uskotellaan olevan terveellisempää kuin tavanomainen tupakointi, mutta kukaan ei tiedä, onko näissä uskomuksissa perää. Sähkösavukkeet sisältävät nikotiinia, vettä, glyserolia ja propyleeniglykolia. Niiden nikotiinin ja makuaineiden tiedetään jo aiheuttavan mm. keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja mahdollisesti keuhkoahtaumatautia. Nyt listalle on lisätty emfyseema: sähkösavukkeen käyttö aiheuttaa samanlaisen emfyseeman kuin tavallinen tupakansavu.

Heikki Ekroos

Varhainen laihdutus voi kääntää tyypin 2 diabeteksen remissioon

Varhainen laihdutus voi kääntää tyypin 2 diabeteksen remissioon

Tyypin 2 diabetesta pidetään vahvasti periytyvänä sairautena. Tunnetut riskitekijät ovat ylipaino ja lihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Taudille tunnusomaista ovat insuliinin erityksen häiriöt ja insuliinin tehottomuus elimistössä, niin lihaskudoksessa, maksassa kuin rasvakudoksessakin. Tunnetut geneettiset vaihtelut selittävät vain pienen osan taudista, eikä periytyvä riski selitä taudin nopeaa yleistymistä (1). Suomessa lääkehoidossa olevien tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä ylittää 300 000 ja kokonaismäärä lienee puolen miljoonan paikkeilla. Maailmanlaajuisesti diabeetikoita on runsaat 420 miljoonaa ja 600 miljoonan raja saavutettaneen 20 vuoden päästä (2).

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030