Stereotaktinen sädehoito tehoaa munuaissyöpäänkin

Useimmat munuaissyöpään sairastuvat potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Yleistyneet vatsan alueen tietokonetomografiatutkimukset paljastavat taudin varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito on leikkaus, mutta kirurginen hoito voi olla monisairaalle potilaalle liian vaativa toimenpide ja vähemmän invasiivisia hoitoja tarvittaisiin. Kertasädehoito stereotaktisella menetelmällä näyttää lupaavalta vaihtoehdolta.

Sirkku Jyrkkiö

Pieneenkin napatyrään aina verkko?

Pienten napatyrien aukon korjaaminen leikkauksella on jakanut kirurgien mielipiteitä: pitääkö laittaa verkko aina vai ei? Asian ratkaisemiseksi hollantilaiset kirurgit ovat jälleen tehneet ansiokkaan tutkimuksen huippulehteen. Siinä vastaukseksi tuli kyllä.

Hannu Paajanen

Miten päästä kiinni muistisairauden riskiin?

Alzheimerin tautiin etsitään parantavia hoitoja kuumeisesti. Tavallisesti aivotauti on kuitenkin edennyt diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei parantaminen ole enää mahdollista. Hieman apua tähän on saatu herkistä muistitesteistä, SPECT- ja PET-kuvauksista sekä selkäydinnesteen merkkiaineista, mutta näilläkin keinoilla suuren riskin potilaat tunnistetaan vasta, kun tauti on jo vauhdissa. Riskipotilaiden tunnistamiseen 10–20 vuotta aiemmin tarvittaisiin tutkimusmenetelmiä.

Kaisu Pitkälä

Kohti keinohaimaa

• Yhdysvalloissa on markkinoilla ensimmäinen kaupallinen ns. hybridikeinohaima. Se annostelee insuliinia automaattisesti kudosglukoosipitoisuuden mukaan.

Anna-Kaisa Tuomaala, Lorenzo Sandini, Sulka Haro

Korioamnioniitin diagnostiikan uudet mahdollisuudet

• Korioamnioniitti on yleisempi piilevänä kuin kliinisenä.

Tarja Myntti, Leena Rahkonen, Jorma Paavonen, Vedran Stefanovic

Aikuisen epilepsiapotilaan jatkohoito perusterveydenhuollossa

Hoitoketjun laatiminen auttaa turvaamaan epilepsiapotilaalle laadukkaan hoidon.

Johanna Annunen-Rasila, Tero Heikkinen, Hanna Ansakorpi

Tärkeintä oli matka kohti tohtorin hattua

Tärkeintä ei ollut tohtorin hattu, vaan matka sitä kohden. Näin kertoo tänään perjantaina Tampereen yliopistossa väittelevä LL, neurologi Jussi Mäkinen.

Anne Seppänen

Käsihygienia on yhä tärkeämpää

Ignaz Semmelweis osoitti 1860-luvulla, että lapsivuodekuolleisuutta voitiin vähentää merkittävästi desinfioimalla synnytyksiä hoitavan henkilökunnan kädet kloorivedellä. Miksi näin tapahtui, sitä aikalaiset eivät voineet täysin ymmärtää, sillä mikrobien merkitys taudinaiheuttajana havaittiin vasta myöhemmin.

Janne Laine

Aliravittujen lasten saavutuskasvu on mahdollista vielä teini-iässä

Child growth stunting and development in Malawi

Tiina Teivaanmäki

Osa paikallisalkuista epilepsiaa sairastavista hyötynee uudemmista epilepsialääkkeistä

Epilepsy: More than seizures, optimizing antiepileptic drug therapy

Jussi Mäkinen

Peptisen haavataudin ilmaantuvuus ja komplikaatiot vähentyneet Suomessa

Peptic ulcer disease -incidence, associated morbidity and mortality

Hanna Malmi

Aivoinfarktin jälkeiset liikeaivokuoren aktivaatiomuutokset voivat ennustaa toipumista

Stroke-induced excitability changes in human motor cortex

Eeva Parkkonen

Tekniikan kehitys vie kohti keinohaimaa

Laite mahdollistaa insuliinin tarkemman annostelun kudosglukoosin jatkuvan mittauksen perusteella.

Marianne Jansson

Botuliinitoksiinia toistuvien priapismiepisodien estoon

Saksan urologien pää-äänenkannattajassa kuvataan tapausselostuksen muodossa mielenkiintoinen keino estää toistuva iskeeminen priapismi (stuttering priapism). Tähän asti lääkkeillä toteutettu profylaksi on ollut teholtaan riittämätön ja sivuvaikutuksiltaan niin hankala, että se on ainakin nuoremmille potilaille vaikeasti siedettävissä.

Ossi Lindell

Haimatulehduksen jälkeen moninkertainen kuolemanriski

Kun alkoholituotteiden myyntiä vapautetaan enemmän lähikauppoihin, on syytä muistaa terveyshaitat. Suomessa akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus (noin 100/100 000) on maailman suurimpia, ja alkoholi on haimatulehduksen syynä (70 %) paljon yleisempi kuin sappikivitauti (20 %). Oululaiset kirurgit vertasivat haimatulehduspotilaiden kuolleisuutta normaaliväestön lukuihin.

Hannu Paajanen

Molekylaariset markkerit onnistuvat ohjaamaan syövän hoitoa

Täsmälääkkeiden hoitokohde on syövän molekylaarinen markkeri ja siihen liittyvä signaalireitti, esimerkiksi rintasyövän HER2-monistuma ja siihen kohdennettu trastutsumabi tai BRAF melanoomassa. Näitä muutoksia ilmenee muissakin syövissä, mutta ne ovat harvinaisia, yleensä alle 5 %:ssa kasvaimista.

Sirkku Jyrkkiö

Monoklonaalinen gammapatia ei ole muuttanut luonnettaan

Jos oireettoman eläkeläisen kohonnutta laskoa lähtee pöyhimään, saa usein verikoepaketista eteensä M-komponentin eli ylimääräisen vasta-ainekertymän. Sitä tavataan noin 3 %:lla kaikista yli 50-vuotiaista eikä siihen määritelmän mukaan pitäisi olla yhdistettävissä mitään muuta löydöstä tai oiretta. Mutta kuinka usein ja nopeasti myelooma tai eräät muut lymfaattiset sairaudet kehittyvät tämän sattumalöydöksen jälkeen?

Marko Vesanen

Muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöiden seulonta sairaalassa on aiheellista

Lähtökohdat Iäkkäillä sairaalapotilailla on akuutin ongelman lisäksi usein muitakin sairauksia ja geriatrisia oireyhtymiä. Yleisiä mutta usein alidiagnosoituja ovat dementia ja delirium. Molemmat heikentävät potilaan ennustetta ja toipumista.

Tilda Kangas, Roosa Hämäläinen, Jaakko Valvanne, Esa Jämsen

Lapsen trombosytopenia

• Trombosytopenia on yleinen löydös yleislääkärin lapsipotilaalla.

Minna Koskenvuo, Samppa Ryhänen

Syöpäpotilaan hedelmällisyyden säilyttäminen

• Monet syövän hoidot heikentävät hedelmällisyyttä. Hoitojen vaikutuksesta on tärkeää antaa neuvontaa.

Varpu Ranta, Sirpa Leppä, , Johanna Mattson