Vanhuksen tehohoidon hyötyä punnittava yksilökohtaisesti

Tehohoito ei saa vain lisätä kärsimyksiä ja eristyneisyyttä kuoleman edellä.

Marianne Jansson

Keskosten ensikuukausien kasvunopeudella yhteys aikuisiän kognitiiviseen testisuoriutumiseen

Growth after preterm birth and cognitive functioning and mental health in adulthood

Sara Sammallahti

Uutta tietoa ihon mikrobiomista ihosyövissä ja vastasyntyneiden keskosten ihossa

The skin microbiome - investigations on skin malignancies and preterm newborn skin

Alexander Salava

Lanneselkäkirurgian tulokset ja niihin vaikuttavat tekijät työikäisillä

Lumbar spine surgery, results and factors predicting outcome in working-aged patients

Voitto Järvimäki

Ratkaisuja kallon saumojen ennenaikaisen sulkeutumisen leikkaushoidon ongelmiin

Calvarial vault reconstruction in craniosynostosis surgery; Overcoming commonly seen challenges

Mikko Savolainen

Omaishoitajien ohjaus vaikuttavaa hoitoa muistisairaiden neuropsykiatrisiin oireisiin

Neuropsykiatristen oireiden lääkkeettömistä hoidoista vahvinta näyttöä on omaishoitajien ohjauksesta, liikunnasta ja monitekijäisistä yksilöllisistä interventioista. Näyttöä lisää toimintaterapeuttien antamasta omaishoitajien koulutuksesta Yhdysvalloissa tehty satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus.

Kaisu Pitkälä

Kolesterolitason suuri vaihtelu lisää sydänriskejä

Kovasti vaihtelevan kolesterolitason on jo aiemmin todettu olevan yhteydessä suurempaan sydäntapahtumien vaaraan sekä vakaassa sepelvaltimotaudissa että sydäninfarktin jälkeen. Nyt laaja korealainen tutkimus viittaa siihen, että suuri kolesterolitason vaihtelu lisää hieman sekä kuolleisuutta että sydän- ja aivoinfarktin vaaraa myös väestötasolla.

Juhani Airaksinen

Uusi antikoagulantti tarjolla syöpäpotilaan lääkelistalle

Syöpään liittyvä laskimotukos voi olla ensioire, hoidon komplikaatio tai vain sattumalöydös kuvantamistutkimuksessa. Hoito perustuu edelleen 15 vuoden takaiseen klassikkoon eli CLOT-hoitotutkimukseen, jossa daltepariini päihitti varfariinin uusintatukosten estossa. Tutkimus kaipaa haastamista, ja haasteeseen vastaa tulos uusimmasta markkinoille tulleesta suorasta antikoagulantista, edoksabaanista.

Marko Vesanen

Emfyseema on samanlainen, käyttipä tavallista tai sähkösavuketta

Sähkösavukkeen käytön uskotellaan olevan terveellisempää kuin tavanomainen tupakointi, mutta kukaan ei tiedä, onko näissä uskomuksissa perää. Sähkösavukkeet sisältävät nikotiinia, vettä, glyserolia ja propyleeniglykolia. Niiden nikotiinin ja makuaineiden tiedetään jo aiheuttavan mm. keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja mahdollisesti keuhkoahtaumatautia. Nyt listalle on lisätty emfyseema: sähkösavukkeen käyttö aiheuttaa samanlaisen emfyseeman kuin tavallinen tupakansavu.

Heikki Ekroos

Yli vuorokauden odotusaika lisää lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta

Suomessa päivystystä ollaan keskittämässä yhä harvempiin sairaaloihin ja välimatkat sekä odotusaika leikkaushoitoon pitenevät. Väestön vanhetessa ja osteoporoosin lisääntyessä lonkkamurtumien määrä kasvaa erityisesti vanhuksilla. Odotusajan pitenemisen voi odottaa lisäävän hoidon komplikaatioita ja kuolleisuutta.

Hannu Paajanen

Hedelmällisyyden säilyttäminen gynekologisen syövän hoidossa

• Gynekologisen syövän hoidossa on aina arvioitava hedelmällisyyden säilyttämisen mahdollisuus ja siitä on keskusteltava potilaan kanssa.

Päivi Pakarinen, Varpu Ranta

Karfentaniili ja muut väärinkäyttöön levinneet fentanyylijohdannaiset: työturvallisuus

Synteettisten fentanyylijohdannaisten aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Suomessa laajasta käytöstä ei ole havaintoja.

Katja Pihlainen, Leena Soininen, James Boyd

Näin hoidan sarveiskalvovammat

Sarveiskalvovammoihin liittyy aina näöntarkkuuden pysyvän heikentymisen riski. Suuri osa vammoista paranee kuitenkin ilman merkittäviä jälkiseurauksia.

Juho Wedenoja, Kari Krootila

Varhainen laihdutus voi kääntää tyypin 2 diabeteksen remissioon

Tyypin 2 diabetesta pidetään vahvasti periytyvänä sairautena. Tunnetut riskitekijät ovat ylipaino ja lihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Taudille tunnusomaista ovat insuliinin erityksen häiriöt ja insuliinin tehottomuus elimistössä, niin lihaskudoksessa, maksassa kuin rasvakudoksessakin. Tunnetut geneettiset vaihtelut selittävät vain pienen osan taudista, eikä periytyvä riski selitä taudin nopeaa yleistymistä (1). Suomessa lääkehoidossa olevien tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä ylittää 300 000 ja kokonaismäärä lienee puolen miljoonan paikkeilla. Maailmanlaajuisesti diabeetikoita on runsaat 420 miljoonaa ja 600 miljoonan raja saavutettaneen 20 vuoden päästä (2).

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki

Potenttien opioidien kohtaamiseen on varauduttava

Maailmalla kuolemaa kylvävien fentanyylijohdannaisten saapumisesta Suomeen on merkkejä.

Tiina Huttu

Sarveiskalvovammojen hoito

Kun yleislääkärin vastaanotolle tulee silmävammapotilas, on tärkeintä selvittää vamman luonne, mekanismi ja aikataulu.

Suvi Sariola

Ryhmämuotoinen koulutus ja kognitiivinen terapia auttavat heikko-osaisia kipupotilaita

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilla potilailla esiintyy kroonista kipua enemmän kuin muilla. Heillä kipuun nivoutuu moninaisia ongelmia, liitännäissairauksia ja masennusta, ja se tekee heistä usein työkyvyttömiä. Yhdysvaltojen opioidiepidemia on esimerkki siitä, että kroonisen kivun hoitoon tarvitaan myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Mutta jos elämänhallinta ja terveyslukutaito ovat lähtökohtaisesti heikkoja, elämäntapamuutokset onnistuvat harvoin. Alabamassa tehdyssä tutkimuksessa kehitetyt kaksi interventiota auttoivat myös heikko-osaisia kipupotilaita.

Helena Liira

Stereotaktinen sädehoito tehoaa munuaissyöpäänkin

Useimmat munuaissyöpään sairastuvat potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Yleistyneet vatsan alueen tietokonetomografiatutkimukset paljastavat taudin varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito on leikkaus, mutta kirurginen hoito voi olla monisairaalle potilaalle liian vaativa toimenpide ja vähemmän invasiivisia hoitoja tarvittaisiin. Kertasädehoito stereotaktisella menetelmällä näyttää lupaavalta vaihtoehdolta.

Sirkku Jyrkkiö

Pieneenkin napatyrään aina verkko?

Pienten napatyrien aukon korjaaminen leikkauksella on jakanut kirurgien mielipiteitä: pitääkö laittaa verkko aina vai ei? Asian ratkaisemiseksi hollantilaiset kirurgit ovat jälleen tehneet ansiokkaan tutkimuksen huippulehteen. Siinä vastaukseksi tuli kyllä.

Hannu Paajanen

Miten päästä kiinni muistisairauden riskiin?

Alzheimerin tautiin etsitään parantavia hoitoja kuumeisesti. Tavallisesti aivotauti on kuitenkin edennyt diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei parantaminen ole enää mahdollista. Hieman apua tähän on saatu herkistä muistitesteistä, SPECT- ja PET-kuvauksista sekä selkäydinnesteen merkkiaineista, mutta näilläkin keinoilla suuren riskin potilaat tunnistetaan vasta, kun tauti on jo vauhdissa. Riskipotilaiden tunnistamiseen 10–20 vuotta aiemmin tarvittaisiin tutkimusmenetelmiä.

Kaisu Pitkälä