Diabeteksen hoitoon apua lyhyen koulutuksen saaneista tukityöntekijöistä

Yhdysvalloissa latinalaisamerikkalaisen väestön diabetesepidemia on paljon vaikeampi kuin valkoihoisen: diabeteksen ilmaantuvuus on kaksinkertainen ja kolmella neljästä yli 45-vuotiaasta latinosta on joko tyypin 2 diabetes tai prediabetes. Avuksi tilanteeseen on toivottu pitkäaikaisia tuki-interventioita, jotka perustuvat latinokulttuurin tuntemukseen. Monissa maissa terveydenhuollon ammattilaisten rinnalle koulutetaan lyhyellä koulutuksella tukityöntekijöitä avustamaan ongelmatilanteissa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, onko tällaisista terveystyöntekijöistä apua latinotaustaisten potilaiden diabeteksen hoidossa.

Helena Liira

Leikkaus tai seuranta varhaisvaiheen eturauhassyövässä

Amerikkalainen PIVOT-tutkimus käynnistettiin PSA-seulonnan varhaisvaiheen aikana vuosina 1994–2002. Tavoitteena oli vertailla PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoidun paikallisen eturauhassyövän kirurgisen hoidon tulosta pelkkään taudin seurantaan (watchful waiting). Mittareina toimivat potilaiden kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus eturauhassyöpään. Vuonna 2012 julkaistun 10-vuotisseurannan tulosten perusteella operatiivisesti hoidettujen ja seurannassa olleiden kuolleisuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja, eikä tilanne ole juuri muuttunut sen jälkeenkään.

Ossi Lindell

Nivustyräleikkauksen infektiot ja verkkokipu

Tarvitaanko nivustyräleikkauksessa antibioottiprofylaksiaa ehkäisemään haava-infektioita vai ei – kas siinä pulma. Suomessa tehdään nykyään noin 12 000 nivustyräleikkausta vuodessa, niistä 80–90 % Lichtensteinin menetelmällä (verkkoplastia). Koska elektiivinen nivustyräleikkaus on yleensä puhdas kirurginen toimenpide, profylaktista antibioottihoitoa ei perinteisesti ole suositeltu, vaikka kudokseen asetetaan polypropyleeniverkko. European Hernia Society ei suosittele vieläkään profylaktista antibioottia, mutta aivan tuorein brittiläinen network-meta-analyysi puoltaa antibiootin käyttöä.

Hannu Paajanen

Rintasyöpäpotilas arvostaa tietoa päätöksenteon tukena

Potilaan osallistaminen hoitopäätökseen ei aina ole ihan helppoa. Lähes kaikki ihmiset neuvottelevat hoitovaihtoehdoista läheistensä kanssa ja yhä useampi etsii tietoa netistä voidakseen arvioida lääkärin hoitoehdotuksia. Useimmiten lääkärin ja potilaan ajatukset onneksi kohtaavat ja hoitopäätökset saadaan tehtyä. Joskus on ollut mielessä, että vuorovaikutusta voisi helpottaa, jos potilas voisi saada vastaanotolta mukaansa päätöksenteon tueksi näyttöön perustuvaa tietoa helposti omaksuttavassa muodossa.

Sirkku Jyrkkiö

Suomalaisella lääkärillä on auttajan identiteetti

Lähtökohdat Selvitimme lääkärien ammatti-identiteettiä ja siinä ilmeneviä eroja sukupuolen, iän ja ­työskentelysektorin mukaan.

Pyry Mattila, Harri Hyppölä, Markku Sumanen, Hannu Halila, Teppo Heikkilä, Jukka Vänskä, Sami Heistaro, Elise Kosunen, Santero Kujala, Kari Mattila

Epilepsia ja lapsen kognitiivinen kehitys

•Lapsuusiän epilepsiaan liittyy kognitiivisia vaikeuksia.

Kati Rantanen, Kai Eriksson

Tenniskyynärpää – hoitamatta paras?

•Tenniskyynärpään diagnoosi on kliininen. Oireena on kyynärpään ulomman sivunastan seutuun paikantuva, käden kuormituksessa provosoituva kipu.

Tuomas Lähdeoja, Teemu Karjalainen, Markus Pääkkönen, Mikko Salmela

Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla

Neonatologia on kohtalaisen nuori erikoisala, mutta se on kehittynyt nopeasti. Ennen vanhaan ajateltiin, että vastasyntyneiden teho-osastot tuottavat vain uusia potilaita kuntoutusosastoille. Nyt visio on muuttunut täysin (1), ja muutokset perustuvat lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedon lisääntyessä on muutettu hoidon strategioita.

Outi Aikio

Kuka näistä sinä olet?

Oletko ammatti-identiteetiltäsi auttaja, terveysasiantuntija, kuuntelija vai ehkä perhelääkäri?

Tenniskyynärpää paranee useimmilta ilman hoitoja

Kortisoni-injektiot jopa huonontavat pitkäaikaistulosta.

Marianne Jansson

Epilepsiaan liittyy usein oppimisvaikeuksia

Kognitiivisia, psyykkisiä ja käyttäytymisen ongelmia pidetään osana oirekuvaa.

Tiina Huttu

Mekaaninen verihyytymän poisto iskeemisessa aivoinfarktissa usein liuotushoitoa parempi

Mechanical thrombectomy in acute anterior circulation stroke

Sara Protto

Uutta tietoa laskimoepämuodostumien ja pehmytkudosangiomatoosin erotusdiagnostiikasta

Venous malformations: differential diagnostics, blood coagulation, and treatment safety

Johanna Aronniemi

Nuorena aivokasvaimen sairastaneilla esiintyy runsaasti myöhäisvaikutuksia

Health and quality of life after young age onset brain tumor

Erika Gunn

Välikorvatulehdusta aiheuttavat mikrobit suomalaisilla lapsilla

Microbes in acute otitis media in Finnish children

Saara Sillanpää

Iäkkäiden potilaiden kokema päivystyshoidon laatu vaihtelee

Päivystyshoidon laatu iäkkäiden potilaiden kokemana

Elina Mylläri

Raskauden ajan D-vitamiinin puute liittyy lapsen myöhempään MS-tautiriskiin

Vitamin D in the prevention and treatment of multiple sclerosis

Julia Åivo

Keuhkokasvaimen hienorakenne ennakoi taudin kulkua

Lung adenocarcinoma - histopathological features and their association with patient outcome

Johanna Mäkinen

Uutta tietoa hormonikierukan ja endometriumablaation syöpäriskeistä

Cancer risk among women treated with levonorgestrel-releasing intrauterine system or endometrial ablation for heavy menstrual bleeding

Tuuli Soini

Hermosoluja suojaava ruokavalio ja kognitio

Välimeren ruokavalion, erityisesti runsaan oliiviöljyn käytön, todettiin PREDIMED-tutkimuksessa parantavan ikäihmisten kognitiota. Se oli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, joka ensisijaisesti tutki ruokavalion vaikutuksia kardiovaskulaaririskiin, mutta toissijaisena tulosmuuttujana oli kognitio. Nyt amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin, miten Välimeren ruokavalioon sitoutuminen on yhteydessä kognitioon.

Kaisu Pitkälä