Erektiohäiriöitä kannattaa hoitaa

•Erektiohäiriöt yleistyvät 40. ikävuoden jälkeen. Suomessa on arvioitu olevan noin 200 000 keskivaikeasta tai vaikeasta ja 300 000 lievästä erektiohäiriöstä kärsivää miestä.

Martti Ala-Opas

Melanooman riskitekijät

•Melanooma on nopeimmin yleistyvä ihosyöpä länsimaissa.

Hanna Siiskonen, Ilkka Harvima

Järkevä suojautuminen auringolta

Ultraviolettisäteily on nopeasti yleistyvien ihosyöpien ainoa etiologinen tekijä, jolle altistumiseen voimme itse vaikuttaa. Ihosyöpäriskiä voi pienentää ja samalla vähentää ihon ennenaikaista vanhenemista välttämällä liiallista UV-altistusta ja suojautumalla auringolta. Yksilöllinen riski riippuu ihonväristä ja muista alttiustekijöistä. Aurinkovoiteet ovat oikein käytettyinä tehokkaita. Tarkimmin on suojattava riskiryhmät ja lapset. Valistus tulisi aloittaa jo lastenneuvolassa ja jatkaa sitä päivähoidossa ja koulussa. D-vitamiinin riittävä saanti on varmistettava.

Tapio Rantanen

Joko nyt on monipillerin aika?

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisin kuolemansyy maailmassa. On arvioitu, että hyvällä preventiolla jopa 80 % tautitapahtumista olisi estettävissä (1). Asialla on suuri merkitys, erityisesti kun ensimmäinen valtimotaudin ilmentymä on edelleen usein sydänperäinen äkkikuolema tai aivoinfarkti.

Anna-Mari Hekkala

Elimistön tuottamien arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa

Genetic determinants of endogenous arginine derivatives and their role in cardiometabolic diseases : with special emphasis on ADMA, SDMA and L-homoarginine

Ilkka Seppälä

Uutta tietoa CES1-geenimuunnosten vaikutuksista lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

Pharmacogenetics of carboxylesterase 1

Katriina Tarkiainen

CRPS-potilailta löytyi uusia rakenteellisia ja toiminnallisia aivomuutoksia

Brain in complex regional pain syndrome

Jaakko Hotta

Uutta tietoa kasvojen alueen kirurgisten kudospuutosten rekonstruktiosta

Reconstruction of surgical maxillomandibular defects: a clinical study

Tommy Wilkman

Epilepsia ja masennus tavallisia aneurysmaattisen subaraknoidaalivuodon (aSAV) jälkeen

Epilepsy and depression and their risk factors after aneurysmal subarachnoid hemorrhage in Eastern Finnish population

Jukka Huttunen

Psykopaattiset piirteet liittyvät externalisoiviin psykiatrisiin häiriöihin avohoidon tyttöpotilailla

Psychopathic traits and their relation to psychopathology in community, psychiatric outpatient and forensic psychiatric samples of Finnish adolescents

Svetlana Oshukova

Solu-ulokkeet tunnetaan entistä tarkemmin

Hyaluronan in cell protrusions and microvesicles, studies on their structure, function and existence in vivo

Ville Koistinen

Aikainen luun liukeneminen nilkan tekonivelen ympäriltä voi huonontaa muuten hyviä tuloksia

Total ankle replacement: clinical, radiological, and biochemical assessment with special reference to osteolysis.

Helka Koivu

Erektio uuteen nousuun

Konstit on monet: sinisestä sankarista peniksen iskuaaltohoitoon.

Tiina Huttu

Tulehduskipulääkkeet ja antitromboottinen lääkitys mahahaavan jälkeen

Nykyään yhä useammalla vanhuspotilaalla on antitromboottinen lääkitys ja tarve tulehduskipulääkkeen käyttöön esimerkiksi trauman tai nivelkulumien takia. Suomessa on silloin suositeltu ensisijaisesti parasetamolia tai tramadolia, koska tulehduskipulääkkeiden (NSAID) pelätään aiheuttamia maha-suolikanavan vuotoja.

Hannu Paajanen

Diabeetikoiden sepel­valtimotauti­tapahtumat vähenemässä

Uudet hoitomuodot ovat parantaneet sydänsairauksien ennustetta merkittävästi parinkymmenen viime vuoden aikana. Ruotsalaisen rekisterin mukaan näiden sairauksien ehkäisyn ja hoidon parantuminen näkyy myös diabeetikoiden sydäntapahtumien merkittävänä vähentymisenä.

Juhani Airaksinen

Epilepsiaa sairastavien kuolleisuus on vähentynyt

Itävaltalaistutkimuksen mukaan epilepsiaa sairastavien kuolleisuus on puolittunut sitten 1980-luvun eikä enää merkitsevästi eroa muun väestön kuolleisuudesta.

Pertti Saloheimo

Kuinka tärkeää on sädehoito Hodgkinin lymfoomassa?

Hodgkinin lymfooman varhaisen vaiheen hoitotulokset ovat erinomaiset: jopa yli 90 % potilaista paranee solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmällä. Valitettavasti hoidon jälkihaitat, kuten sekundaarimaligniteetit ja sydän- ja verisuonisairaudet, heikentävät pitkäaikaisselviytymistä. Vaikka kuolleisuus Hodgkinin lymfoomaan yli kymmenen vuoden kuluttua sairauden toteamisesta on harvinaista, potilailla on ylimääräistä kuolleisuutta muihin syihin verrattuna samanikäisen väestön kuolleisuuteen. Kokonaisselviytymisen parantamiseksi onkin haaveiltu siitä, että sädehoidon antamista voitaisiin vähentää. Satunnaistetussa PET-tutkimuksen tuloksen mukaan ohjatussa hoitoalgoritmissa ei kuitenkaan voitu osoittaa, että sädehoidosta voitaisiin luopua kovin turvallisesti.

Sirkku Jyrkkiö

Tuberkuloosin haasteet muuttuvat

Lääkärilehdessä (23/2017) julkaistun katsausartikkelin mukaan sairastuneiden keski-ikä laskee.

Iiris Rajalahti, Petri Ruutu, Mikko Virtanen, Eeva Salo, Asko Järvinen, Tuula Vasankari, Hanna Soini

HIV ja endokriiniset ongelmat

HIV-potilaiden endokriinisten ongelmien kirjo on vaihtunut taudin muututtua kuolemaan johtavasta ­immuunivajeesta krooniseksi sairaudeksi.

Jussi Sutinen, Niina Matikainen

Terveet elinvuodet väestön terveydentilan kuvaajana

Terveiden elinvuosien odote yhdistää kuolleisuutta ja terveysongelmia koskevat tiedot. Se havainnollistaa, ovatko elinajanodotteen pidentyessä saavutetut lisävuodet terveitä vai sairaita. Tämän mittarin käyttöön maiden välisessä vertailussa on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä tietojen vertailukelpoisuudessa on ongelmia. Terveiden elinvuosien odote sopii väestön terveydentilan muutosten ja väestöryhmien välisten erojen ­kuvaamiseen – elleivät tiedonkeruumenetelmät muutu.

Ari-Pekka Sihvonen, Päivikki Koponen, Tuija Martelin, Päivi Sainio, Marja Jylhä, Seppo Koskinen