Milloin lannerangan  kuvantaminen on hyödyllistä?

Milloin lannerangan kuvantaminen on hyödyllistä?

Selkäkivun syyn selvittämiseksi pyydetään herkästi lannerangan kuvantamistutkimuksia, etenkin ­natiivi­röntgenkuvauksia. Kiinnittämällä huomiota kuvausaiheisiin voidaan vähentää potilaskäyntejä ja hoitotoimen­piteitä sekä säästää resursseja. Ennen kuvantamispäätöstä tulisi arvioida kriittisesti, onko todennäköistä, että kuvantaminen vaikuttaa ­hoitolinjan valintaan, ja millä kuvantamismenetelmällä oireiden syyt selviävät luotettavimmin. Kuvantamista ei useinkaan tarvita, jos potilas ei ole vastikään joutunut vakavaan tapaturmaan eikä hänellä tiedetä olevan vakavaa sairautta tai hoitoon reagoimatonta vaikeaa kipuongelmaa.

Mats Grönblad, Katariina Luoma

Kenelle siedätyshoitoa?

Jos allergiset nuha-, silmä- ja astmaoireet ovat vaikeita vuodesta toiseen tavanomaisesta lääkityksestä ­huolimatta, IgE-välitteiseen allergiaan voidaan antaa siedätyshoitoa. Yleisimmät hoidon aiheet ovat koivu- ja timoteiallergia. Myös eläimille voidaan siedättää, jos tavanomaisen allergialääkityksen teho on riittämätön eikä kontaktia eläimiin pysty kohtuudella välttämään tai jos jo epäsuora kontakti aiheuttaa oireita. Pistiäisallergia on harvinainen, mutta erityinen siedätyshoidon aihe, sillä ampiaisen tai mehiläisen piston aiheuttama anafylaktinen reaktio voi olla hengenvaarallinen.

Paula Kauppi, Anna Kaarina Kukkonen

Uskaltaako vanhuksen verenpainetavoitetta tiukentaa?

Aikoinaan HYVET-tutkimus osoitti systolisen verenpaineen maltillisen alentamisen tasolle 140–150 mmHg voivan vähentää yli 80-vuotiaiden kokonaiskuolleisuutta, fataaleja aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Viime vuonna ilmestynyt iso SPRINT-tutkimus osoitti, että kotona asuvien vanhusten systolinen paine kannattaa laskea mieluummin alle 120 mmHg:n. Geriatrian alan lehdessä on pohdittu, millaisiin potilaisiin tuloksia voi soveltaa.

Kaisu Pitkälä

B-vitamiinit saattavat lievittää skitsofrenian oireita

Vitamiinit ovat tärkeitä hermosolujen kasvua ja kunnossapitoa edistävien proteiinien valmistuksessa. Skitsofreniaa sairastavat syövät usein yksipuolisesti ja altistuvat siksi vitamiinien ja hivenaineiden puutteelle. Brittiläis-australialainen tutkijaryhmä pyrki meta-analyysissään selvittämään, lievittävätkö antioksidantit (E- ja C-vitamiinit), B-vitamiinit (B6, B12, inositoli ja folaatti) tai hivenaineet (sinkki ja kromi) skitsofrenian oireita.

Tero Taiminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030