Mitä hoitavan lääkärin on syytä tietää infektioepidemioista?

Epidemioiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa ja laboratoriotulosten analysointia.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Pekka Nuorti

Alaselän nikamien tulehdusmuutokset ovat yhteydessä selkäkipuun

The heritability and morphology of lumbar Modic changes and their association with pain

Juhani Määttä

Epidemia on yhteinen haaste

Potilastyötä tekevä lääkäri on avainroolissa epidemioiden havaitsemisessa. Epidemiaepäilyn herätessä lääkärin ensimmäinen yhteistyötaho on oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäri, infektiontorjuntayksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärin voi olla vaikeaa tunnistaa oma roolinsa epidemiaselvityksen toimenpideviidakossa. Valppaus tunnistaa poikkeava määrä infektio-oireisia potilaita tai mikrobilöydöksiä ja hyvät yhteistyötaidot ovat kuitenkin riittävät työkalut epidemiaselvitystyön käynnistämiseen, eikä monimutkaisia toimintaohjeita tarvitse osata ulkoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen

Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa puheista tekoihin

Pohjoismaiden mikrobilääkeherkkyystilanne on hyvä, mutta menossa huonompaan suuntaan.

Antti Hakanen, Anni Virolainen-Julkunen

Lihominen yhteydessä rasvasolujen mitokondrioiden toiminnan huononemiseen

Adipose tissue metabolism in acquired obesity

Sini Heinonen

Aivojen proteiinikertymien syy iNPH-taudissa erilainen kuin Alzheimerin taudissa

Deciphering potential factors affecting β-amyloid pathology in idiopathic normal pressure hydrocephalus

Tiina Laiterä

Lapsen allergia yhteydessä alttiuteen hengitysvaikeuksille rinovirusinfektioissa

The first wheezing episode in small children: virus etiology, clinical characteristics and one-year outcome

Riitta Turunen

Rinovirusinfektioista suuri tautitaakka pienille lapsille

Rhinovirus infections in young children: Clinical manifestations, susceptibility, and host response

Laura Toivonen

Elintarvike- ja talousvesivälitteiset epidemiat

Porvoossa epidemian mahdollisuus havaittiin ajoissa.

Janne Laine, Ruska Rimhanen-Finne, Sirpa Räsänen

Uniapnean CPAP-hoito parantaa astman tasapainoa

Astmalla ja uniapnealla on vaikuttanut olevan jonkinlainen yhteys. Astman hyvä hoitotasapaino lievittää uniapneaa ja päinvastoin. Näyttö asiasta on kuitenkin ollut joko ristiriitaista tai heikkoa.

Heikki Ekroos

Iäkkäälle naiselle räätälöity mammografiaseuranta

Rintasyövän sairastaneista 4–5 % saa toisen rintasyövän joko samaan rintaan tai toiseen rintaan. Tämän takia rintasyövän hoidon jälkeen naisille on suositeltu vuosittaista mammografiaseurantaa. Hormonaalinen hoito vähentää toiseen rintasyöpään sairastumisen riskiä. Iäkkäiden potilaiden mammografiaseurannasta on kuitenkin niukasti prospektiivista tutkimusta.

Sirkku Jyrkkiö

Nivustyräleikkaus ei vaadi antibioottiprofylaksiaa

Nivustyräleikkaus on yleisimpiä kirurgisia toimenpiteitä Suomessa; niitä tehdään noin 12 000 vuodessa. Toimenpiteistä 80–90 % tehdään avoleikkauksina, joissa haavakomplikaatioiden riski on hieman suurempi kuin tähystysleikkauksissa. Kudokseen asetettava vierasesine eli polypropyleeniverkko on saanut jotkut kirurgit käyttämään "varmuuden vuoksi" suojaavaa antibioottihoitoa leikkauksen aikana. Toisaalta liiallinen antibioottien käyttö on kallista ja lisää resistenttien bakteerien määrää. Onko antibioottiprofylaksia perusteltu nivustyräleikkauksessa?

Hannu Paajanen

Oikaisu

Lääkärilehdessä 47/2016 julkaistussa referaatissa Sähkösavukkeiden pitkäaikaishaitat paljastuvat (s. 3007) oli lähteenä olleen tutkimuksen tuloksia uutisoitu virheellisesti. Hiirikokeissa haittoja aiheutti ainoastaan nikotiinipitoinen sähkösavukekaasu. Nikotiinittoman sähkösavukekaasun vaikutukset eivät eronneet vertailuaineen vaikutuksista. Virhe on korjattu sähköisiin versioihin.

Paikallisen eturauhassyövän nykyhoitojen tuloksissa on eroa

Brittitutkimuksessa verrattiin suurentuneen PSA-arvon perusteella todetun, kliinisesti paikallisen eturauhassyövän aktiivisen seurannan, radikaalin prostatektomian ja ulkoisen sädehoidon hoitotuloksia. Vertailu perustui potilaiden syöpäspesifiseen ja kokonaiskuolleisuuteen sekä etäpesäkkeiden kehittymiseen keskimäärin kymmenen vuoden jälkiseurannassa.

Ossi Lindell

Paraneoplastiset ihoilmiöt – vihjeitä syöpätaudeista iholla

Huolellinen ihostatus ja kliinikon tarkka silmä voivat auttaa löytämään syövän varhain.

Alexander Salava, Antti Lauerma, Annamari Ranki

Metabolinen oireyhtymä yleistyy lapsilla ja nuorilla

Ensimmäiset merkit metabolisen oireyhtymän synnystä ovat havaittavissa varhain.

Janne Kataja, Johanna Mäkelä, Hanna Lagström, Harri Niinikoski

Lastenlääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset uran eri vaiheissa

Mitä pidemmälle lääkäri on erikoistunut, sitä enemmän hän lukee, arvostaa ja käyttää lääketieteellistä alkuperäistietoa, osoitti kyselytutkimus.

Marjo Renko, Heikki Rantala, Tytti Pokka, Terhi Tapiainen, Jarmo Salo, Matti Uhari, Hannu Soini

Pikkukeskosten keuhko-ongelmat yleisiä alle 2-vuotiaina

Pikkukeskosten keuhkojen toiminta on alentunut täysiaikaisiin lapsiin verrattuna, vaikka keskosten hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Eniten oireita ja sairaalahoidon tarvetta pikkukeskosina syntyneillä oli alle 2-vuotiaina. Kouluiässä oireita esiintyi enää harvoin. Näin mainitsee Eveliina Ronkainen.

Ulla Toikkanen

Työkaluja sydäninfarktin hoidon laadun arviointiin

Kun valitaan oikeat mittarit, myös hoitotulokset paranevat, kirjoittaa Mikko Pietilä.

Mikko Pietilä

Monisairastavuus – uusi kansantautiko?

Monisairastavuus yleistyy iän karttuessa ja se johtaa myös monilääkitykseen.

Timo Strandberg, Riitta Antikainen