Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva

Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva

Psoriaasi on kokenut muodonmuutoksen pitkäaikaisesta "pintaviasta" systeemisairaudeksi. Tautikäsite pitää sisällään iho- ja nivelpsoriaasin lisäksi myös liitännäissairaudet. Varsin pitkään on tiedetty psoriaasipotilaille syystä tai toisesta kumuloituvan muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten ylipainoa, kohonneita verenpaine- ja lipidiarvoja ja diabetesta. Psoriaasi onkin osoitettu mm. sydäninfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi (1). Näitä yhdistää elimistön krooninen lieväasteinen inflammaatio, jota krooniseen psoriaasitulehdukseen ja mm. lihavuuteen liittyvät proinflammatoriset sytokiinit ylläpitävät. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi psoriaasin liitännäissairauksia ovat mm. tulehdukselliset suolistosairaudet (noin nelinkertainen Crohnin taudin riski), iriitti, masennus ja alkoholin liikakäyttö.

Tarja Mälkönen, Leena Koulu

Prokalsitoniini ennustaa pneumonian vaikeusastetta

Mitä pneumoniapotilaalta pitäisi mitata ennusteen arvioimiseksi? CRP on epäspesifinen ja aina päivän perässä; esimerkiksi Yhdysvalloissa sitä ei käytetä. Prokalsitoniini voi auttaa sekä antibioottihoidon aloituksen tarpeen että lopetuksen arvioinnissa. Siitä on puhuttu jo pitkään mutta siitä, onko sen mittaaminen pneumoniapotilaalta järkevää vai ei, ei ole ollut tietoa. Nyt Chestissä julkaistiin aiheesta kaksi tutkimusta.

Heikki Ekroos

Maallikoiden antama hoito vähentää psyykkistä stressiä kriisialueilla

Maallikoiden antama hoito vähentää psyykkistä stressiä kriisialueilla

Arviolta 125 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä aseistetun konfliktin alueella – suurin määrä sitten toisen maailmansodan. Sota ja konfliktit aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, masennusta ja traumaperäistä stressihäiriötä. Konfliktialueilla ei yleensä ole toimivaa terveydenhuoltoa eikä riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. JAMAssa julkaistiin Pakistanin Peshawarissa toteutettu hoitokoe, jossa maallikot koulutettiin lievittämään psyykkisestä stressistä kärsivien hätää.

Helena Liira

Uutta tietoa emätin­oireiden hoidosta aromataasin­estäjähoidon aikana

Emättimen kuivuus ja seksuaalinen haluttomuus ovat postmenopausaalisten naisten yleisiä oireita, joita rintasyövän hoidossa käytettävät aromataasinestäjät vielä lisäävät. Oireet koetaan hankaliksi ja ne saattavat vaikuttaa halukkuuteen käyttää lääkitystä. Emättimen paikallishoitona käytettävien hormonaalisten hoitojen turvallisuudesta on oltu huolissaan ja on hyvä, että asiaa on nyt alettu selvittää tarkemmin.

Sirkku Jyrkkiö

Miten ihminen selviää yhdistelmätrombofilian kanssa?

Laskimotukoksen sairastaneista osalta löytyy perinnöllinen tukostaipumus, joista yleisimmät ovat heterotsygoottinen protrombiinigeenin tai hyytymistekijän V mutaatio (Leiden). Yksinään kumpikaan taipumus ei riitä rakentamaan tukosta, vaan lopputulos on usean tekijän summa, mistä osoituksena osa ihmisistä kantaa tyytyväisenä taipumustaan koko elämän sairastumatta kertaakaan tukostapahtumiin. Homotsygoottista kantajuutta sen sijaan on pidetty huomattavasti vakavampana, mutta harvinaisena riskitekijänä. Tarvitaankin maailmanlaajuinen keräys, että saadaan aineisto näistä yhdistelmistä.

Marko Vesanen

Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla Kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi

Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla Kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi

Tutkimuksessa selvitettiin TAVI-hoidon tuloksia Suomessa ja vertaisarvioitiin niitä tuloksiin Ruotsista. Komplikaatioiden esiintyvyys vaihteli sairaaloittain.

Markku Eskola, Christoph Varenhorst, Timo Mäkikallio, Kai Nyman, Andreas RÜCk, Marko Virtanen, Matti Niemelä, Jarkko Niva, Pasi Maaranen, Vesa Anttila, Olli-Pekka Piira, Jari Laukkanen, Timo Mäkelä, Stefan James

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2016 Kommentteja
Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi?

Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi?

Värttinäluun alaosan murtuma on yläraajan yleisin murtuma (1). Eniten niitä esiintyy kasvuikäisillä pojilla ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, ja yleensä murtuma syntyy ojennetun käden varaan kaatuessa. Yleisin on Collesin murtuma, johon voi liittyä sekä radiologisesti havaittavaa ns. lyhentymää, nivelpinnan kallistumaa sekä pirstaleisuutta. Monimuotoisuuden vuoksi vamman radiologinen tulkinta ja hoitolinjan valinta voi olla haastavaa.

Nina Lindfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030