Harva suomalainen täyttää ihanteellisen sydänterveyden määritelmän

Ihanteellinen sydänterveys, jossa kaikki osatekijät toteutuivat, esiintyi vain prosentilla nuorista aikuisista. Tutkituista lapsista ihanteelliseen sydänterveyteen ei yltänyt kukaan. Terveyskäyttäytymisen myönteinen muutos aikuisenakin parantaa valtimoiden terveyttä.

Tomi Laitinen

Useat raskaus- ja syntymäajan riskitekijät yhteydessä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön

Vain peruskoulun käyneiden äitien jälkikasvulla oli kohonnut riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tämä viittaa siihen, että jälkikasvun psykiatrisessa sairastuvuudessa on eroja vanhempien koulutustasosta riippuen.

Roshan Chudal

Kaihileikkauksen jälkeiset silmäoireet luultua yleisempiä

Vaikka suurin osa toipuu kaihileikkauksesta ilman merkittäviä jälkioireita, osalla potilaista toipumiseen liittyy merkittäviä kivuliaita silmäoireita. Leikkauksen jälkeiset silmäoireet pitää tunnistaa, sillä ne ovat yhteydessä heikompaan potilastyytyväisyyteen leikkauksen jälkeen.

Susanna Porela-Tiihonen

Auraton migreeni geneettisesti yhteydessä aivoinfarktiin

Aarno Palotien yhdessä ulkomaalaisten senioritutkijoiden kanssa johtamassa suuressa monikansallisessa tutkimuksessa todettiin, että migreenillä ja aivoinfarktilla on yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Aivoinfarktilla on vahvempi geneettinen yhteys aurattomaan migreeniin kuin auralliseen. Suurten suonten tautiin liittyvällä ja kardioembolisella aivoinfarktilla oli enemmän yhteisiä riskitekijöitä migreenin kanssa kuin pienten suonten tautiin liittyvällä.

Pertti Saloheimo

Hyvillä bakteereilla kiilataan pahat pois

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on usein toistuva ja vakava infektio. Avuksi on etsitty äärimmäisiäkin keinoja, kuten ulostesiirteet tai ulostepillerit. Nyt tutkimuksessa on sovellettu mikrobiekologiaa residiivien ehkäisemiseksi. Hoidetun C. difficile -infektion jälkeen potilaille syötettiin hyvänlaatuisia, toksiinia tuottamattomia bakteereita, jotka ilmeisesti estivät patogeenisia sukulaisiaan kolonisoitumasta uudelleen suoleen.

Heikki Arvilommi

Onko endokardiitin antibioottiprofylaksiasta hyötyä?

Suositukset endokardiitin antibioottiprofylaksiasta eivät perustu satunnaistettuihin tutkimuksiin vaan pikemminkin valistuneeseen päättelyyn taudin ehkäisymahdollisuuksista. Muutamia vuosia sitten eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa suosituksissa profylaksia kohdistettiin vain suuren riskin potilaisiin. Englantilaisissa NICE:n suosituksissa mentiin vuonna 2008 vielä pitemmälle ja profylaksiasta luovuttiin kokonaan. Nyt julkaistun laajan selvityksen mukaan endokardiittia on ilmennyt Englannissa sen jälkeen jonkin verran enemmän.

Juhani Airaksinen

Keskenmenossa ei aina ole kyse hyytymishäiriöstä

Toistuvat raskauden keskeytymiset johtavat rutiininomaisesti hyytymisen poikkeavuuksien tutkimiseen. Jos positiivinen löydös on riittävän merkittävä, seuraava raskaus pyritään turvaamaan joko trombosyyttejä tai hyytymisjärjestelmää (tai molempia) kahlitsemalla. Mutta entä jos tukostaipumusta ei todetakaan?

Marko Vesanen

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Syömishäiriöt ovat yleisiä nuorten naisten mielenterveyden häiriöitä.

Jaana Suokas

Nuoruusiän syömishäiriöiden hoito erikoissairaanhoidossa

Vaikeiden syömishäiriöiden tutkimus ja hoito kuuluu varsinkin sairauden alkuvaiheessa erikoissairaanhoitoon.

Jaana Ruuska, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Uutta tietoa kilpirauhashormonien säätelystä ja vaikutuksesta

Kilpirauhashormonien pitoisuutta veressä säätelee akseli, jonka muodostavat aivot, aivolisäke ja kilpirauhanen. Keskeinen tekijä säätelyssä on tyreotropiinia (TSH) vapauttava hormoni (TRH), jota tuottaa hypotalamus.

Pasi Salmela

Sairaanhoitovakuutuksen korvausten merkitys lääkäripalveluyrityksille

Yksityisten terveyspalvelujen käyttöä tukevan sairaanhoitovakuutuksen korvausjärjestelmä on säännöllisesti julkisen keskustelun ja muutospaineiden kohteena. Aikaisemmin ei ole tehty tutkimuksia siitä, mikä merkitys ja vaikutus korvausjärjestelmällä on yksityisen terveyspalvelualan kilpailuympäristössä yritysten ja niiden sidosryhmien näkökulmasta.

Riina Hiltunen, Hennamari Mikkola, Jukka-Pekka Halonen, Jouni Saarni

Kuolemaan johtavat opioidimyrkytykset pääosin tapaturmaisia

Kuolemaan johtaneet opioidimyrkytykset olivat pääosin tapaturmaisia useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana bentsodiatsepiineja, gabapentinoideja ja muita keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita. Buprenorfiini- ja metadonilöydökset liittyivät vahvasti aineiden päihdekäyttöön, ja näiden aineiden kuolemanjälkeiset pitoisuudet veressä olivat myrkytyksissäkin pääasiassa ns. hoidollisella viitealueella antoreitin ollessa määräävämpi tekijä.

Margareeta Häkkinen

Nuorten miesten tupakointi ja ylipaino altistavat välilevyrappeumalle

Välilevyrappeuma on hyvin yleistä jo 21-vuotiailla, ja se on yhteydessä alaselkäkipuun. Välilevyrappeumaa ja välilevyn pullistumia esiintyi miehillä useammin kuin naisilla. Tupakointi ja ylipaino olivat yhteydessä lannerangan välilevyrappeumaan miehillä, muttei naisilla. Erityisesti keskivartalolihavuus oli yhteydessä välilevyrappeumaan miehillä. Liikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä välilevyrappeumaan kummallakaan sukupuolella.

Jani Takatalo

KA-reseptorit säätelevät tehokkaasti immatuurin hippokampuksen verkkoaktiivisuutta

Väitöstutkimuksen mukaan kainaattityypin glutamaattireseptorit (KA-reseptorit) kykenevät tehokkaasti säätelemään kehittyvän hippokampuksen sisäsyntyistä verkkoaktiivisuutta vaikuttamalla yksittäisten hermosolujen aktiivisuuteen. Koska verkkoaktiivisuus on keskeinen synaptisten yhteyksien muovautumista ohjaava tekijä, voivat ulkoiset KA-reseptoreihin vaikuttavat tekijät häiritä kehitystä ohjaavia prosesseja.

Juuso Juuri

Nielurisaleikkaus vähentää aikuispotilaiden nielutulehduksia

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että nielurisaleikkaus vähentää toistuvia nielutulehduksia sairastavien aikuisten tulehdusepisodien, lääkärikäyntien ja kurkkukipupäivien määrää. Potilaiden sairastamat nielutulehdukset ovat kuitenkin erittäin harvoin hankalaoireisia. Potilaat keskimäärin kokivat nielurisaleikkauksen parantavan selkeästi heidän elämänlaatuaan. Leikkauksen aiheuttaman elämänlaadullisen hyödyn määrä kuitenkin vaihtelee suuresti yksittäisten potilaiden välillä.

Timo Koskenkorva

Kohdunkaulan syövän seulontaohjelman ongelmia ratkaistavissa kotinäytteenotolla

Kotinäytteenottoa voidaan suositella käytettäväksi kolmantena kutsuna niille, jotka eivät ole osallistuneet kahden kirjallisen kutsun jälkeen. Näin käytettynä osallistuvuus nousi kotitestillä 4-8 %, ja uusintakutsulla ja kotitestillä yhteensä 12-23 %.

Anni Virtanen

Statiineja ei tarvita elämän loppuvaiheessa

Elämän viimeisten kuukausien aikana voinnin ja ruokahalun heikentyessä lääkkeiden suuri määrä voi tuntua potilaasta vastenmieliseltä ja lääkkeistä voi olla potilaalle myös selvää haittaa. Silloin onkin syytä tarkkaan harkita, mitä lääkkeitä potilas todella tarvitsee, ja luopua vähemmän tärkeistä tableteista. Statiinilääkityksen lopettaminen on turvallista elämän loppuvaiheen hoidon aikana.

Sirkku Jyrkkiö

Antikoagulantit ja suolistoverenvuoto

Eteisvärinää sairastaa 1 % väestöstä ja 9 % yli 80-vuotiaista. Uudet oraaliset antikoagulantit haastavat ryminällä vanhan kunnon varfariinin eteisvärinän hoidossa, ja useat potilaat alkavat jo vaatia näitä täsmälääkkeitä. Tiedämme kuitenkin aika vähän niiden sivuvaikutuksista, mm. suolistovuodoista, erityisesti yhteiskäytössä ASA:n tai klopidogreelin kanssa. Emme myöskään tiedä lisävaikutusta kuolleisuuteen, joka suolistoverenvuodoissa on noin 10 %:n luokkaa. Useimmat satunnaistetut potilassarjat ovat osoittaneet, että uusien antikoagulanttien aiheuttama vuotoriski on 3-4 % eli samaa luokkaa kuin varfariinilla. Nyt on julkaistu kaksi väestötason retrospektiivistä kohorttitutkimusta amerikkalaisista vakuutuspotilaista, ja kummassakin tutkittiin päätemuuttujina nimenomaan suolistoverenvuotojen ilmaantuvuutta rivaroksabaania tai dabigatraania käyttävillä potilailla verrattuna varfariinihoitoon.

Hannu Paajanen

Ibrutinibi tehoaa hyvin Waldenströmin taudissakin

Waldenströmin tauti on harvinainen lymfoproliferatiivinen sairaus, joka sijoittuu jonnekin imusolmukesyöpien ja myelooman välimaastoon. Tarvittaessa taudin hillitsemisen ovat olleet käytössä kummankin tautiryhmän hoidot, ja vaste ainakin ensimmäisellä hoitokerralla on poikkeuksetta hyvä millä tahansa valitulla yhdistelmällä hoidettaessa. Uusiutuvan taudin hoidosta tuleekin jo haastavampaa etenkin, kun Waldenström-potilaiden luuydin sietää kovin huonosti perinteisiä solunsalpaajia. Kroonisen lymfaattisen leukemian hoitoon tälläkin palstalla esitelty ibrutinibi (Brutonin tyrosiinikinaasien estäjä) tuo yhden erittäin hyvän hoitovaihtoehdon lisää.

Marko Vesanen

Kunnollinen lääkehoito on tärkeä ohitusleikkauksenkin jälkeen

Statiini, beetasalpaaja, ACE:n estäjä ja verihiutalelääkkeet parantavat sepelvaltimotaudin ennustetta sitä enemmän, mitä vaikeampaa tautia potilas sairastaa. Tämän optimaalisen lääkeyhdistelmän käyttö näyttää kuitenkin olevan valitettavan vähäistä etenkin ohitusleikkauksen jälkeen, ja tämä näyttää huonontavan hoidon pitkäaikaistuloksia.

Juhani Airaksinen